Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Ol’oška-diädön pereh

История изменений

26 мая 2020 в 16:39 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  – Nu kedä oli Ol’oškan taluois? Miituine pereh oli? Ol’oškan taluois oli... Kačo, ühte prikol’en’ait sidä ku olimme. Diädön taluoit ka müö diädöks kirguimme. Diädö diädin oli diädin oli omas küläz otettu. Siit hänele rodiiheze d’o laste osobi. Da vie heill oli kačom minä, unohtin sanoda, heil oli sizärtte kaks - Matr’uoi da Maluoi. Meiden d’etkal da, sil Ol’oškal, nu, vot, siit Matr’uoi se mäni Siidniemeh miehele, Mačin Semuoile, a Maluoi mäni Vašakkah, Töbökse kirguttih,Töböle mäni, vot. Siid d’o net kačo meile kävüttih gostih da ad’vuoih da kai n’eičükät. Minä muštan, d’o minä sen unohtin sanomat. Sil Matr’uoil oli poige Mačči, tütär In’a, enämbi ni oln ei. Mačči voinile tapettih, a In’a kunna liennöü männü Murmanskuoin čurah, sinnä miehele mäni, Belomorskan čurah da sigä eläugi. Vot se In’a. A Töbön tožo oli Vašakaz elettih. Töbökse kirguttih. Neičükät tože lähtedih lapsit kaččomah da kai. Da Vas’a oli, tožo voinile tapettih. Da vie Ondrii oli, entiä tožo naverno еj ole bezvesti ieloni vous’o, ni sluuhu, ni duuhu heiden rodut. Nu, a Ol’oška siit tožo zavodii elädä (heil), oli lapsed rodittiheze da kai. Enzimäin oli diädöl sil Miša. Nu, siid rodiiheze Katti, omas küläs tožo miehel oli. Siid Min’ka rodiiheze garmoniste, tožo burlakuoičči da käveli, da siit S’er’göväz Natašan otti miehele. Nu siid oli Oguoi, siid oli Man’a. Man’a lidnah kuoli. Tožo last äi. Kuharkuoičči da käskülüöičči, da sit tägä lidnaz eli, eli, sii häi kuoli. Siid Oguoile d’älgeh rodiih Liza. Nu tožo kai enämbe ni nu art’t’e laste, art’t’eli. Da eli keuhännü, da kai tožo besputi kai lähtedih iminkummin, ken kuzgi eletäh. Min’ka se nügü eläu Sortovalas, nu nai d’o kolme n’el’l’ kierat. Dai Min’ka vai se tožo eli iminkummin, a mučuoid ned eletäh, lapsid kazvatetah da kudamat heiz d’iädih da muga sit eletäh. Dai, Oguoi se Petrouskuoil eläu, mäni miehele sogedale, siid nügü sidä sogedad vai vedättelöu. Entiä, miituin oli suomelaine, vai mi oli sil’l’. A Liza sigä muga eläu Suojärvil. Se Ol’oškan lapset. Vot entiä kunna, vot siid heiden i pokol’enii, vot kai lopiiheze.

26 мая 2020 в 16:36 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  – Nu kedä oli Ol’oškan taluois? Miituine pereh oli? Ol’oškan taluois oli... Kačo, ühte prikol’en’ait sidä ku olimme. Diädön taluoit ka müö diädöks kirguimme. Diädö diädin oli diädin oli omas küläz otettu. Siit hänele rodiiheze d’o laste osobi. Da vie heill oli kačom minä, unohtin sanoda, heil oli sizärtte kaks - Matr’uoi da Maluoi. Meiden d’etkal da, sil Ol’oškal, nu, vot, siit Matr’uoi se mäni Siidniemeh miehele, Mačin Semuoile, a Maluoi mäni Vašakkah, Töbökse kirguttih,Töböle mäni, vot. Siid d’o net kačo meile kävüttih gostih da ad’vuoih da kai n’eičükät. Minä muštan, d’o minä sen unohtin sanomatasanomat. Sil Matr’uoil oli poige Mačči, tütär In’a, enämbi ni oln ei. Mačči voinile tapettih, a In’a kunna liennöü männü Murmanskuoin čurah, sinnä miehele mäni, Belomorskan čurah da sigä eläugi. Vot se In’a. A Töbön tožo oli Vašakaz elettih. Töbökse kirguttih. Neičükät tože lähtedih lapsit kaččomah da kai. Da Vas’a oli, tožo voinile tapettih. Da vie Ondrii oli, entiä tožo naverno еj ole bezvesti ieloni vous’o, ni sluuhu, ni duuhu heiden rodut. Nu, a Ol’oška siit tožo zavodii elädä (heil), oli lapsed rodittiheze da kai. Enzimäin oli diädöl sil Miša. Nu, siid rodiiheze Katti, omas küläs tožo miehel oli. Siid Min’ka rodiiheze garmoniste, tožo burlakuoičči da käveli, da siit S’er’göväz Natašan otti miehele. Nu siid oli Oguoi, siid oli Man’a. Man’a lidnah kuoli. Tožo last äi. Kuharkuoičči da käskülüöičči, da sit tägä lidnaz eli, eli, sii häi kuoli. Siid Oguoile d’älgeh rodiih Liza. Nu tožo kai enämbe ni nu art’t’e laste, art’t’eli. Da eli keuhännü, da kai tožo besputi kai lähtedih iminkummin, ken kuzgi eletäh. Min’ka se nügü eläu Sortovalas, nu nai d’o kolme n’el’l’ kierat. Dai Min’ka vai se tožo eli iminkummin, a mučuoid ned eletäh, lapsid kazvatetah da kudamat heiz d’iädih da muga sit eletäh. Dai, Oguoi se Petrouskuoil eläu, mäni miehele sogedale, siid nügü sidä sogedad vai vedättelöu. Entiä, miituin oli suomelaine, vai mi oli sil’l’. A Liza sigä muga eläu Suojärvil. Se Ol’oškan lapset. Vot entiä kunna, vot siid heiden i pokol’enii, vot kai lopiiheze.

26 мая 2020 в 16:31 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: – Nu kedä oli Ol’oškan taluois? Miituine pereh oli? Ol’oškan taluois oli... Kačo, ühte prikol’en’ait sidä ku olimme. Diädön taluoit ka müö diädöks kirguimme. Diädö diädin oli diädin oli omas küläz otettu. Siit hänele rodiiheze d’o laste osobi. Da vie heill oli kačom minä, unohtin sanoda, heil oli sizärtte kaks - Matr’uoi da Maluoi. Meiden d’etkal da, sil Ol’oškal, nu, vot, siit Matr’uoi se mäni Siidniemeh miehele, Mačin Semuoile, a Maluoi mäni Vašakkah, Töbökse kirguttih,Töböle mäni, vot. Siid d’o net kačo meile kävüttih gostih da ad’vuoih da kai n’eičükät. Minä muštan, d’o minä sen unohtin sanomata Sil Matr’uoil oli poige Mačči, tütär In’a, enämbi ni oln ei. Mačči voinile tapettih, a In’a kunna liennöü männü Murmanskuoin čurah, sinnä miehele mäni, Belomorskan čurah da sigä eläugi. Vot se In’a. A Töbön tožo oli Vašakaz elettih. Töbökse kirguttih. Neičükät tože lähtedih lapsit kaččomah da kai. Da Vas’a oli, tožo voinile tapettih. Da vie Ondrii oli, entiä tožo naverno еj ole bezvesti ieloni vous’o, ni sluuhu, ni duuhu heiden rodut. Nu, a Ol’oška siit tožo zavodii elädä (heil), oli lapsed rodittiheze da kai. Enzimäin oli diädöl sil Miša. Nu, siid rodiiheze Katti, omas küläs tožo miehel oli. Siid Min’ka rodiiheze garmoniste, tožo burlakuoičči da käveli, da siit S’er’göväz Natašan otti miehele. Nu siid oli Oguoi, siid oli Man’a. Man’a lidnah kuoli. Tožo last äi. Kuharkuoičči da käskülüöičči, da sit tägä lidnaz eli, eli, sii häi kuoli. Siid Oguoile d’älgeh rodiih Liza. Nu tožo kai enämbe ni nu art’t’e laste, art’t’eli. Da eli keuhännü, da kai tožo besputi kai lähtedih iminkummin, ken kuzgi eletäh. Min’ka se nügü eläu Sortovalas, nu nai d’o kolme n’el’l’ kierat. Dai Min’ka vai se tožo eli iminkummin, a mučuoid ned eletäh, lapsid kazvatetah da kudamat heiz d’iädih da muga sit eletäh. Dai, Oguoi se Petrouskuoil eläu, mäni miehele sogedale, siid nügü sidä sogedad vai vedättelöu. Entiä, miituin oli suomelaine, vai mi oli sil’l’. A Liza sigä muga eläu Suojärvil. Se Ol’oškan lapset. Vot entiä kunna, vot siid heiden i pokol’enii, vot kai lopiiheze.