Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)

История изменений

07 октября 2025 в 10:10 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savun¦kaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhen¦muozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; et¦go grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentäh¦go šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä¦-¦liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voita¦go juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä ~~jälles ti~~jällesti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:09 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savun¦kaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhen¦muozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; et¦go grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentäh¦go šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä¦-¦liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voita¦go juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:06 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savun¦kaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhen¦muozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; ~~etgo~~et¦go grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? ~~Žentähgo~~Žentäh¦go šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| ~~voitago~~voita¦go juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:06 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savun¦kaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät ~~yhenmuozekši~~yhen¦muozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:05 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla ~~savunkaččojalla~~savun¦kaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:04 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: ~~Niken~~Ni¦ken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savunkaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:04 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ ~~Taivaškunungahuš~~Taivaš¦kunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Niken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savunkaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:03 Ирина Новак

изменил(а) текст перевода
Глава 20. ¹ Ибо Царство Небесное подобно хозяину дома, который вышел рано поутру нанять работников в виноградник свой| ² и, договорившись с работниками по динарию на день, послал их в виноградник свой;| ³ выйдя около третьего часа, он увидел других, стоящих на торжище праздно,| ⁴ и им сказал: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, дам вам. Они пошли. ⁵ Опять выйдя около шестого и девятого часа, сделал то же. ⁶ Наконец, выйдя около одиннадцатого часа, он нашел других, стоящих праздно, и говорит им: что вы стоите здесь целый день праздно? ⁷ Они говорят ему: никто нас не нанял. Он говорит им: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, получите. ⁸ Когда же наступил вечер, говорит господин виноградника управителю своему: позови работников и отдай им плату, начав с последних до первых. ⁹ И пришедшие около одиннадцатого часа получили по динарию. ¹⁰ Пришедшие же первыми думали, что они получат больше, но получили и они по динарию;| ¹¹ и, получив, стали роптать на хозяина дома| ¹² и говорили: эти последние работали один час, и ты сравнял их с нами, перенесшими тягость дня и зной. ¹³ Он же в ответ сказал одному из них: друг!^ я не обижаю тебя; не за динарий ли ты договорился со мною? ¹⁴ возьми свое и пойди; я же хочу дать этому последнему то же, что и тебе;| ¹⁵ разве я не властен в своем делать, что хочу? или глаз твой завистлив от того, что я добр? ¹⁶ Так будут последние первыми, и первые последними, ибо много званых, а мало избранных. ¹⁷ И, восходя в Иерусалим, Иисус дорогою отозвал двенадцать учеников одних, и сказал им:| ¹⁸ вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть;| ¹⁹ и предадут Его язычникам на поругание и биение и распятие; и в третий день воскреснет. ²⁰ Тогда приступила к Нему мать сыновей Зеведеевых с сыновьями своими, кланяясь и чего -то прося у Него. ²¹ Он сказал ей: чего ты хочешь? Она говорит Ему: скажи, чтобы сии два сына мои сели у Тебя один по правую сторону, а другой по левую в Царстве Твоем. ²² Иисус сказал в ответ: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которую Я буду пить, или креститься крещением, которым Я крещусь? Они говорят Ему: можем. ²³ И говорит им: чашу Мою будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься, но дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит, но кому уготовано Отцем Моим. ²⁴ Услышав сие, прочие десять учеников вознегодовали на двух братьев. ²⁵ Иисус же, подозвав их, сказал: вы знаете, что князья народов господствуют над ними, и вельможи властвуют ими;| ²⁶ но между вами да не будет так: а кто хочет между вами быть большим, да будет вам слугою;| ²⁷ и кто хочет между вами быть первым, да будет вам рабом;| ²⁸ так как Сын Человеческий не для того пришел, чтобы Ему служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих. ²⁹ И когда выходили они из Иерихона, за Ним следовало множество народа. ³⁰ И вот, двое слепых, сидевшие у дороги, услышав, что Иисус идет мимо, начали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов! ³¹ Народ же заставлял их молчать; но они еще громче стали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов! ³² Иисус, остановившись, подозвал их и сказал: чего вы хотите от Меня? ³³ Они говорят Ему: Господи!^ чтобы открылись глаза наши. ³⁴ Иисус же, умилосердившись, прикоснулся к глазам их; и тотчас прозрели глаза их, и они пошли за Ним.

07 октября 2025 в 10:02 Ирина Новак

изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaškunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Niken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savunkaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta;| voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.

07 октября 2025 в 10:01 Ирина Новак

изменил(а) текст перевода
Глава 20. ¹ Ибо Царство Небесное подобно хозяину дома, который вышел рано поутру нанять работников в виноградник свой| ² и, договорившись с работниками по динарию на день, послал их в виноградник свой;| ³ выйдя около третьего часа, он увидел других, стоящих на торжище праздно,| ⁴ и им сказал: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, дам вам. Они пошли. ⁵ Опять выйдя около шестого и девятого часа, сделал то же. ⁶ Наконец, выйдя около одиннадцатого часа, он нашел других, стоящих праздно, и говорит им: что вы стоите здесь целый день праздно? ⁷ Они говорят ему: никто нас не нанял. Он говорит им: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, получите. ⁸ Когда же наступил вечер, говорит господин виноградника управителю своему: позови работников и отдай им плату, начав с последних до первых. ⁹ И пришедшие около одиннадцатого часа получили по динарию. ¹⁰ Пришедшие же первыми думали, что они получат больше, но получили и они по динарию;| ¹¹ и, получив, стали роптать на хозяина дома| ¹² и говорили: эти последние работали один час, и ты сравнял их с нами, перенесшими тягость дня и зной. ¹³ Он же в ответ сказал одному из них: друг!^ я не обижаю тебя; не за динарий ли ты договорился со мною? ¹⁴ возьми свое и пойди; я же хочу дать этому последнему то же, что и тебе;| ¹⁵ разве я не властен в своем делать, что хочу? или глаз твой завистлив от того, что я добр? ¹⁶ Так будут последние первыми, и первые последними, ибо много званых, а мало избранных. ¹⁷ И, восходя в Иерусалим, Иисус дорогою отозвал двенадцать учеников одних, и сказал им:| ¹⁸ вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть;| ¹⁹ и предадут Его язычникам на поругание и биение и распятие; и в третий день воскреснет. ²⁰ Тогда приступила к Нему мать сыновей Зеведеевых с сыновьями своими, кланяясь и чего -то прося у Него. ²¹ Он сказал ей: чего ты хочешь? Она говорит Ему: скажи, чтобы сии два сына мои сели у Тебя один по правую сторону, а другой по левую в Царстве Твоем. ²² Иисус сказал в ответ: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которую Я буду пить, или креститься крещением, которым Я крещусь? Они говорят Ему: можем. ²³ И говорит им: чашу Мою будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься, но дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит, но кому уготовано Отцем Моим. ²⁴ Услышав сие, прочие десять учеников вознегодовали на двух братьев. ²⁵ Иисус же, подозвав их, сказал: вы знаете, что князья народов господствуют над ними, и вельможи властвуют ими;| ²⁶ но между вами да не будет так: а кто хочет между вами быть большим, да будет вам слугою;| ²⁷ и кто хочет между вами быть первым, да будет вам рабом;| ²⁸ так как Сын Человеческий не для того пришел, чтобы Ему служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих. ²⁹ И когда выходили они из Иерихона, за Ним следовало множество народа. ³⁰ И вот, двое слепых, сидевшие у дороги, услышав, что Иисус идет мимо, начали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов! ³¹ Народ же заставлял их молчать; но они еще громче стали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов! ³² Иисус, остановившись, подозвал их и сказал: чего вы хотите от Меня? ³³ Они говорят Ему: Господи! чтобы открылись глаза наши. ³⁴ Иисус же, умилосердившись, прикоснулся к глазам их; и тотчас прозрели глаза их, и они пошли за Ним.

07 октября 2025 в 10:01 Ирина Новак

изменил(а) заголовок
с Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)
на MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)
изменил(а) текст
Kakšikymmeneš piä. ¹ Taivaškunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša,| ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Niken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savunkaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä| ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä:| ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh;| ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta; voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä;| ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana;| ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.
создал(а) комментарий: Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века. Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2020. С. 96–99, 165–166.
изменил(а) заголовок источника
с Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века
на Герранъ мія̈нъ Шюндю-руо̆хтынанъ Святой Іо̂ванг̧ели Матвѣйста, Карьяланъ кїӗлѣлля. Пійтери
изменил(а) history.year_accusative источника
с 2020
на 1820
изменил(а) страницы источника
с 165-166
на 60–63
создал(а) перевод текста

30 ноября 2021 в 14:57 Нина Шибанова

изменил(а) заголовок
с MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)
на Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)
создал(а) комментарий источника: MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI

12 ноября 2021 в 15:01 Нина Шибанова

изменил(а) заголовок
с MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Enžimäne piäKakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)
на MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kakšikymmeneš piä (Kaheškymmeneš piä)

12 ноября 2021 в 14:26 Нина Шибанова

создал(а) текст
создал(а) текст: ¹ Taivaškunungahuš on kuin huolova izändä, kumbane päiväzen noužuolla läksi palkuamah palkalazie omah saduh. ² I luadihuo hiän kera hinnan grivnoin päiväkši, työndi omah saduh. ³ Läksi hiän kolmandena päivän kodvana, nägi toizie šilläh pihalla šeizomašša, ⁴ I niilä šano: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, annan teilä. I hyö lähteih. ⁵ Vielä läksi kuuvendena i yhekšändenä kodvana, niin že luadi. ⁶ Läksi hiän yksitoistakymmendenä kodvana, piävytti toizie šilläh šeizomašša, i šano heilä: Midä työ tiälä šeizotta kaiken päivän šilläh? ⁷ Hyö šanottih hänellä: Niken meidä ei palkan. Hiän šano heilä: Mängiä i työ miun saduh, i midä rubietta makšamah, otatta. ⁸ Illalla šano savun izändä omalla savunkaččojalla: Kuču palkalazet i makša heilä palka, alguh jälgimäzillä, šiidä enžimäzillä. ⁹ I kumbazet tuldih yksitoistakymmendenä kodvana, otettih grivnoin. ¹⁰ Tuldih i enžimäzet i piettih mieleššä, enämmän otetah; otettih i ne grivnoin. ¹¹ Ottahuo, buristih izännän piällä ¹² I paistih: Nämä jälgimäzet yhen kodvan luajittih, i hiät yhenmuozekši panit miän kera, kumbazet tirpimä päivän vaivan i ägien. ¹³ A hiän vaštah šano yhellä heistä: Velli, en vuarra šilma; etgo grivnašta miun kera palkuačen? ¹⁴ Ota omaš palka i mäne; a mie tahon i tällä jälgimäzellä andua, kuin i šiula. ¹⁵ Ali ei šovi miula pidiä kuin tahon omua eluo? Žentähgo šiun šilmä on täydymätöin, kuin mie olen rakaš? ¹⁶ Niin lietäh jälgimäzet enžimäzinä, a enžimäzet jälgimäzinä; äijät ollah kučutut, a vähä on vallittuo. ¹⁷ I kuin läksi Iisus Ijerusalimah, otti yhet kakšitoistakymmendä opaššettavat matkah i šano heilä: ¹⁸ Ka mänemmä Ijerusalimah, i inehmizen Poiga annettu liey arhereiloilla i kirjamiehillä; i šurmalla hänen viäritetäh; ¹⁹ I annetah hänen vierottomilla nagrokši i lyödäväkši i riputettavakši; i kolmandena päivänä virguou. ²⁰ Šilloin tuli hänen luo Zevedein poijien muamo omien poijien kera, i kumarduačehuo midä-liey pakkoi häneldä. ²¹ Hiän šano hänellä: Midä šiula tahottau? Hiän šano: Toivota, ana nämä molemmat miun poijat istuočetah yksi oigiella puolella šilma, i toine važamella šiun kuningahuošša. ²² Vaštah šano hänellä Iisus: Että tiijä, midä pakkuotta; voitago juuva mal’l’an, kumbazen mie juon, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčie? Hyö šanottih: Voima. ²³ I šano heilä: Miun mal’l’an juotta, i rissittiäčennällä, kumbazella mie rissittiäčen, rissittiäčettä; a istuočie oigiella puolella milma i važamella, eu miun andamine, a kellä on varuššettu miun Tuatošta. ²⁴ I kuuluštahuo, kymmenen pahottaliečettih molembien vellekšien piällä. ²⁵ A Iisus, kuččuhuo heidä, šano: Tiijättä työ, vierottomien vanhemmat ollah hiän piällä vallallizet, i šuuret pietäh heidä. ²⁶ Ei niin liene teisä: a ken tahtonnou teisä olla vanhembana, ana liey teilä pienembänä; ²⁷ I ken tahtonou teisä olla enžimäzenä, olgah teilä nuorembana; ²⁸ Kuin i inehmizen Poiga ei tullun, ana händä kuunnellah, a kuundelomah i andua oman hengen äijien piäžennän täh. ²⁹ I kuin läksi Ijerihonašta, hänellä jälles ti aštu äijä rahvašta. ³⁰ I ka kakši šogieda issuttih tiedä vaš, i kuuluštahuo, Iisus šiiričči aštuu, mögähettih hänellä: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga. ³¹ A rahvaš keillettih heidä mögizömäštä; a hyö enämmäldi möistih: Ole hellä meidä vaš, Gospodi, Davidan Poiga! ³² I šeizauduhuo, Iisus kučču hiät i šano: Midä tahotta, kuin mie teilä luadizin? ³³ Hyö šanottih hänellä: Gospodi, ana avauvutah miän šilmät. ³⁴ Hellä oli heidä vaš Iisus, koššahutti hiän šilmie; i šidä kerdua ruvettih nägömäh hiän šilmät, i lähteih hyö hänellä jällesti.