Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

MARKEŠTА SVʼATOI JOVANGELI. Yksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)

История изменений

17 июня 2025 в 07:58 Ирина Новак

• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä!^ I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah.^ I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Ei¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muissuttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua,| amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, ei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah.^ I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.

17 июня 2025 в 07:57 Ирина Новак

• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä!^ I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah.^ I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Ei¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muissuttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua,| amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, ei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.

17 июня 2025 в 07:56 Ирина Новак

• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä!^ I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah.^ I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Ei¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muiss uttahuomuissuttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua, amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, ei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.

17 июня 2025 в 07:55 Ирина Новак

• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä!^ I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah.^ I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Ei¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muiss uttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua, amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, ei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.

17 июня 2025 в 07:54 Ирина Новак

• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä!^ I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah. I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Ei¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muiss uttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua, amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, ei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.

17 июня 2025 в 07:52 Ирина Новак

• изменил(а) заголовок
  с Enžimäne piäYksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)
  на MARKEŠTА SVʼATOI JOVANGELI. Yksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)
• изменил(а) текст
  ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona¦¦-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgopuollaulgo¦puolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän;| ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča¦puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovniččapuullasmokovničča¦puulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä! I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah. I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issundašijatissunda¦šijat levitteli;| ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön¦keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: EigoEi¦go ole kirjutettu: Miun kodi malittukoiksimalittu¦koiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirjamiehetkirja¦miehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovniččapuusmokovničča¦puu kuivi juurešta šua. ²¹ I muiss uttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovniččapuusmokovničča¦puu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus:| ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua, amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, eigoei¦go i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirjamiehetkirja¦miehet i vanhemmat| ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahaštagotaivahašta¦go oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.
• изменил(а) заголовок источника
  с Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века
  на Маркешта Святой Іôванӷели. Рукопись. 1820. РГИА. Ф. 808. Оп. 1. Д. 313. Л. 62–99.
• изменил(а) history.year_accusative источника
  с 2020
  на
• изменил(а) страницы источника
  с 282-284
  на
• изменил(а) комментарий источника
  с MARKEŠTА SVʼATOI JOVANGELI
  на Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века. Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2020. С. 282–284.

30 ноября 2021 в 14:49 Нина Шибанова

• изменил(а) заголовок
  с MARKEŠTА SVʼATOI JOVANGELI. Enžimäne piäYksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)
  на Enžimäne piäYksitoistakymmeneš piä (Yheštoista piä)
• создал(а) комментарий источника: MARKEŠTА SVʼATOI JOVANGELI

29 ноября 2021 в 13:20 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: ¹ I kuin läheni Hiän Ijerusaliman luo, Vifsfagijah i Vifuanijah, Eleona-goran luo, työndi kahta omista opaššettavista, ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i kuin vain mänettä häneh, löyvättä šälgievän šivotun, kumbazella niken inehmizistä vielä ei istun; kerittähyö handä, tuogua. ³ I ken kuin šanonou teilä: Mintäh työ tädä luajitta? Šanokkua: Herralla pidäy händä; i terväh työndäy händä tänne. ⁴ I hyö mändih, i löyvettih šälgievän šivotun ulgopuolla oven ieššä tiešuaroila, i keritettih hänen. ⁵ I muuvennet šeizojista šiinä paistih heilä: Midä työ luajitta, keritättä šälgieviä? ⁶ I hyö niin šanottih, kuin käški heilä Iisus; i hyllättih hiät. ⁷ I tuodih šälgievän Šyndyruohtinan luo, levitettih hänen piällä omat vuattiet, i istuočih Hiän hänen piällä. ⁸ Äijät leviteldih omie vuatteida matalla; a toizet leikattih okšazie puuloista, i piroteldih tiedä myöt’. ⁹ I ieldä päin Hända i jälleldä päin aštujat möistih, paissešša: Osanna! Hyvin paistu mänijä Jumalan nimellä. ¹⁰ Hyvin paistu tulova kuningahuš Herran, miän tuaton Duavidan nimellä! Osanna ylizissä! ¹¹ I mäni Ijerusalimah Iisus i kirikköh; i kaččohuo kaikki, i kuin jo myöhä oli, läksi Vifuanijah kahentoistakymmenen kera. ¹² I huomenekšella toissa piänä, kuin hyö lähteih Vifuanijašta, nälläšty Hiän; ¹³ I nähtyö edahädä smokovničča puun, kumbazešša oldih lehet, tuli, kuin min löydäis’ häneššä; i tulduo hänen luo, nimidä ei löydän, vain lehet, vielä ei tullun aiga smokvilla. ¹⁴ I šano Iisus smokovniččapuulla: Ana igäh niken enämbiä šiušta ei šyö heinehtä! I kuuldih Hänen opaššettavat. ¹⁵ I tuaš tuldih Ijerusalimah. I mändyö Iisus kirikköh, rubei porottamah myöjie i oštajie kiriköštä; i kauppiehien laukat, i gul’uzien myöjien issundašijat levitteli; ¹⁶ I nikellä ei andan kandua aštieda kirikön keššičči. ¹⁷ I opašti, paissešša heilä: Eigo ole kirjutettu: Miun kodi malittukoiksi nimittiäčöy kaikella rahvahalla? A työ luadija hänen varraštajien majakši. ¹⁸ I kuuldih kirjamiehet da fariseit, i ečittih kuin Händä hävittiä, da varattih hyö Händä, kaikki rahvaš diivuoliečih Hänen opaššandua. ¹⁹ I kuin myöhä oli, läksi pois’ linnašta. ²⁰ I huomenekšella, šiiričči aštuos’s’a, nähtih, jotto smokovniččapuu kuivi juurešta šua. ²¹ I muiss uttahuo, Pedri šano Hänellä: Ravvi, kačo, smokovniččapuu, kumbazen Šie kiroit, kuivi. ²² I šano heilä vaštah Iisus: ²³ Pidäkkiä Jumalah uššondua, amin’ šanon teilä, jotto kuin ken šanonnou tällä goralla: Liikaha i luottuače mereh, i niin pidäy omalla šiämellä, i uškou, jotto kaikki, min šanou, luadiečou, liey hänellä, min kuin šanonnou. ²⁴ Tämän täh šanon teilä: Midä työ vain kumarrellešša pakonnetta, uškokkua, jotto otatta, i liey teilä. ²⁵ I konža šeizotta kumarrellešša, jättäkkiä, kuin min kenen piällä piettä, kuin i tiän Tuatto, kumbane on taivahašša, jättäis’ teilä tiän riähät. ²⁶ A kuin työ että jätä, eigo i Tuatto tiän, kumbane on taivahašša, jätä teilä tiän riähät. ²⁷ I tuldih tuaš Ijerusalimah. I kuin Hiän kirikkyö myötʼ käveli, tuldih Hänen luo arhereit, kirjamiehet i vanhemmat ²⁸ I paistih Hänellä: Kenen valdua myöt’ tädä Šie luajit? I ken Šiula ando tämän vallan tädä luadie? ²⁹ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teildä yhtä šanua, i šanokkua Miula; i Mie šanon teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ³⁰ Iivanan rissitändä taivahaštago oli, ali inehmizistä? Šanokkua Miula. ³¹ I hyö mieleššä piettih, paissešša: Kuin šanonemma: Taivahašta, ‒ šanou: Nin mintäh hänellä että uškon? ³² A kuin šanonеmmа: Inehmizistä, ‒ varattih hyö rahvašta, kaikin piettih Iivanua, jotto tožieh oli Prorokka. ³³ I šanottih vaštah Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I šano heilä vaštah Iisus: I Mie en šano, kenen valdua myöt’ tädä luajin.