Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Kui Perevalkan briha rodih Olimpiuadan voittajakse
История изменений
02 декабря 2022 в 15:41 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Myö olemmo pienes mielužas fatieras Petroskoin kandueläjän L’udmila Utemovanke da pagizemmo elettylöi vuozii. L’udmila Nikolajevna jo yheksändel kymmenel. Häi rodivui vuvvennu 1939 Gusakovien Nikolain da Aleksandran pereheh. Kuulittogo tämän sugunimen? Se on meijän karjalaine hiihtäi Nikolai Gusakov. Vuvvennu 1960 mies voitti Olimpiuadas bronzumedalin. Nikolai Gusakov on L’udmila Nikolajevnan velli, häi oli vahnin lapsi perehes, rodivui vuvvennu 1934. L’udmila Nikolajevna saneli minule oman ičen da oman vellen lapsusaijas. Muamo Aleksandra Aleksejevna ruadoi abuhoidajannu bol’ničas, tuatto – einehtavarvarastos Perevalkal (Petroskoin mikropiiri, toim.). Pereh eli Suojärven uuličal yksitostumetrihizes pertis. Enne voinua uuličan nimi oli Perevaločnaja. Nygözen avtoazeman sijas oli meččy, kudaman lähäl nurmel Perevalkan brihačut kižattih jalgumiäččyh. Heijän joukos oligi Kol’a Gusakov. Kol’a oli kirmei jallal brihačču. Paiči jalgumiäččyy häi suvaičči ajelta pyöräl. Ga lapsien kai ilot loppiettihes voinan algahuu. Tuatto työttih frontale, muamo lapsienke – evakkoh Voulogdan alovehele. Voinal tuatto oli piästämäs Velikije Luki -linnua, kudamas häi oli rodužin. Frontalpäi tulduu häi eli vaiku vuvven, Aleksandra Aleksejevna jäi kazvattamah lapsii yksinäh. L’udmila Nikolajevna mustau omua tuattua vagavannu, täydyi hänen yhty sanua libo kačahtustu, ku lapset heitettäs kižuandat pihal da lähtiettäs kodih. Aleksandra Aleksejevna, libo kui händy toiči bunukatgi kučuttih – Šuročka, oli vastukarai vessel da ystävälline. Pastanou piiraidu, ga ainos susiedoigi kuččuu čuajule. Häi kui ukkogi, tuli Karjalah Velikije Luki -linnaspäi. Siehäi on oma ven’an kielen alamurreh. Minul filoulogannu olles oli mieleh kuunnelta, kui hänen paginanluavus saneltih hänen omat. Lapset da bunukat toiči šuutkakse paistih hänen jyttyöh. Ezimerkikse, konzu hänel kyzyttih: “Gde ti živ’oš”, häi vastai: “U TSeletsentra”. – Sano: Tele. – Tele – Nygöi sano: Teletsentr. – TSeletsentr. Vie häi ainos sanoi: – L’us’ka, kakaja tragetsija! (tarkoitti: tragedija). Lapset kazvettih, ruvettih käymäh školah Perevalkal. Nygöi se on škola n:o 2 Čapajevan uuličal. Školan opastunduaigua nuoren hiihtäjän huomai treeneru Jäskeläinen, kudai rodihgi tulien čempionan enzimäzekse treenerakse. Nikolai muga äijäl suvaičči hiihtiä, ku iče luadi hyppävyksen Ležn’ovaja-uuličal. Sit Nikolai sluuži armies Pečengas, kus piäzi hyvih tuloksih eri kilvois. Armien jälles händy otettih meijän muan olimpiijoukkoveheh. Nikolai rubei hiihtämäh muailman tazol, rubei voittamah. Ameriekan Skvo-Velli-linnas, kus vuvvennu 1960 piettih Olimpiuadu, händy, bronzan voittajua, tervehtettih muuloin mualoin sportumiehet omii käzii nostajes: “Nikol’a!” Nikol’a!” Ameriekas Olimpiuadah yhtynyözile annettih sportusovat, i Nikolai nennis sovis, moine šogoli, tuli omah Petroskoih. Aleksandra Aleksejevna ei voinnuh silmii otella hänes. Oma poigu! Čoma! Spotrumies! Kaikile omile dovarišoile saneli omas poijas. Pahakse mieldy, tuatto ei nähnyh, mittumakse miehekse on kazvanuh hänen poigah. Myöhembi, jo Leningruadas eläjes, Nikolai Nikolajevič nai Olimpiuadan voittajas, hiihtäjäs Marija Kudimovas. Piiteris Nikolai loppi Leningruadan treeneroin školan da rubei treenerakse. Pahakse mieldy, häi aijoi siirdyi tuonilmazih. Nikolai Gusakov pandih muah Peski-kohtah Petroskoil. Kuibohäi eli sizär L’udmila Utemova? Häi ruadoi päivykois 45 vuottu, äijän vuottu ruadoi Päivykoin n:o 49 johtajannu. Vuvvennu 1997 se päivykodi puutui Ven’an parahien päivykodiloin joukkoh. Korgielois ruadotuloksis L’udmila sai Ystävyön ordenan da Karjalan arvostettu opastai -arvonimen. Muga prostoit ruadajat rahvas Nikolai da Aleksandra Gusakovat “lahjoitettih” meijän linnale moizet kunnivoristittyzet.