Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Karjal
История изменений
19 января 2023 в 15:35 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Karjalan tazavaldu on sijoitunnuh Ven’an luodeheh. Pohjazes Karjal rajoittuu Murmanskan aloveheh, suves tazavallal on raja Leningruadan da Vologdan alovehenke, päivännouzus on Arhangelin alovehenke. Päivänlaskupuoles Karjalal on 798 kilometrii rajua Suomenke. Karjalan tazavallan piduhus pohjazespäi suveh on 660 kilometrii, levevys on 424 kilometrii. Karjalan korgevin kohtu on Nuorunen mägi – 576,7 metrii. Karjalan piälinnas Petroskoispäi Moskovassah on 925 kilometrii, Piiterissäh on 401 kilometrii, Helsinkissäh on 703 kilometrii. Karjalan tazavallan pinduala on 180500 nellikkökilometrii, se on 1,06% Ven’an Federacien pindualas da läs puoldu Suomen pindualas. Karjal on meččien, järvilöin da jogiloin mua. Mečän vallas on 50% Karjalan muadu, a nelläs vuitti sidä on vien vallas. Karjalas on 63 tuhattu järvie da 23 tuhattu jogie. Luadogan järvi da Oniegujärvi ollah Jevroupan suurimat järvet. Karjalan suurimat jovet ollah Vodla (400 kilometrii), Suna (280 kilometrii), Kovda (233 kilometrii), Kemi (191 kilometrii). Karjalan ilmasto on lauhkei. Sih vaikutetah Arktiekku da Pohjas-Atlantiekku. Kezä Karjalas on lyhyt, a talvi on pitky da lumekas. Viluvin kuulois on pakkaskuu, lämbevin on heinykuu. Talvel keskilämbötila on 13 astettu pakkastu, kezäl keskilämbötila on 14-16 astettu lämmiä. Karjalas eläy enämbi 600 tuhattu hengie. Karjalazet, vepsäläzet da ven’alazet ollah Karjalan kandurahvahinnu. Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah karjalastu tazavallas on läs 7%, vepsälästy on läs 0,5%. Ven’alastu on enämbi kaikkii – 82%. Karjalan kuulužimat kohtat ollah Kižin suari da Valamoin suari. Joga vuottu sinne kävyy äijy rahvastu. Tundietut ollah myös Karjalan kallivopiirrokset, kudamil on moni tuhattu vuottu igiä. Ruskeala-mägipuusto da Kivačun koski Suna-jovel sežo ollah Karjalan kuulužimat kohtat.