Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Vodlajärven kanzalline puusto
История изменений
20 января 2023 в 11:18 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Vuvven 1991 sulakuul Puudogan piirin alovehele perustettih enzimäine kanzalline puusto Karjalas – Vodlajärven kanzalline puusto. Puuston piäruavonnu rodih Vodlajärven da Ileksajovenalan ainavoluaduzen luondokompleksan akkiloiččemine da Vodlajärven histourii-kul’tuurizen perindön säilyttämine.Vodlajärven kanzalline puusto on sijoitunnuh Karjalan tazavallas da Arhangelin alovehel. Puuston pinduala on läs 0,5 miljonua gektuarua da se on suurimii Jevroupan puustoloi. Puuston haldivolline keskus on Petroskois. Vodlajärven puuston aloveh on juattu kahtekse, sih kuulutah Onegajoven (Arhangelin alovehen Onegapiiris olii) da Vodlajärven (Karjalan Puudogan piiris olii) ozastot. Puustos ymbäri kazvau koskematoi meččy. Enimyölleh net ollah vahnat kuuzikot. Pohjazes puoles suau nähtä kallivoloil kazvajii kuuzii, ga puaksumbah net kazvetah alangoloil da suodunuzil kohtil. Pitkin Vodlajärven randua levittih pedäjiköt. Puaksuh rigeikös kazvau siberin lehtikuustu. Siberin lehtikuuzi kazvau enimite Urualan da Urualan tagazil mualoil. Koivut da huavat, tavallizet Keski-Ven’an alovehele kazvajat puut, reunustetah puuston suodunuzii ojii. Mečät, jovet, järvet da suot ollah elättilöin eländykohtinnu. Tiä mečäs voibi nähtä koskemattomien meččien elättilöi: kondieloi da reboloi, hukkii da ilveksii, mägrii da ahmoloi. Ahmoi on harvinaine elätti Karjalas. Nämmien elättilöinke rinnal eletäh tedrilinnut: mečoi, tedri, pyy, meččykana. Täl alovehel pezoitutah pedolinnutgi, niilöin joukos ollah harvinazet merikotkat, kalahaukat da muakotkat. Yön hil’l’ažuon tiä rikkou tuukkailinduloin da suurien hyybielöin uhkeh. A suoloil da järvilöil eletäh vezilindut: kuikat, jouččemet), kurmoit, valgeišokkuhanhet da meččyhanhet.