Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Iisusan proššaičusmalittu

История изменений

28 февраля 2023 в 11:01 Нина Шибанова

• изменил(а) текст перевода
  ¹ После сих слов Иисус возвел очи Свои на небо и сказал: Отче! пришел час, прославь Сына Твоего, да и Сын Твой прославит Тебя,| ² так как Ты дал Ему власть над всякою плотью, да всему, что Ты дал Ему, даст Он жизнь вечную. ³ Сия же есть жизнь вечная, да знают Тебя, единого истинного Бога, и посланного Тобою Иисуса Христа. ⁴ Я прославил Тебя на земле, совершил дело, которое Ты поручил Мне исполнить. ⁵ И ныне прославь Меня Ты, Отче, у Тебя Самого славою, которую Я имел у Тебя прежде бытия мира. ⁶ Я открыл имя Твое человекам, которых Ты дал Мне от мира;| они были Твои, и Ты дал их Мне, и они сохранили слово Твое. ⁷ Ныне уразумели они, что все, что Ты дал Мне, от Тебя есть,| ⁸ ибо слова, которые Ты дал Мне, Я передал им, и они приняли,| и уразумели истинно, что Я исшел от Тебя, и уверовали, что Ты послал Меня. ⁹ Я о них молю: не о всем мире молю, но о тех, которых Ты дал Мне, потому что они Твои. ¹⁰ И все Мое Твое, и Твое Мое; и Я прославился в них. ¹¹ Я уже не в мире, но они в мире, а Я к Тебе иду. Отче Святый!^ соблюди их во имя Твое, тех, которых Ты Мне дал, чтобы они были едино, как и Мы. ¹² Когда Я был с ними в мире, Я соблюдал их во имя Твое; тех, которых Ты дал Мне, Я сохранил, и никто из них не погиб, кроме сына погибели, да сбудется Писание. ¹³ Ныне же к Тебе иду, и сие говорю в мире, чтобы они имели в себе радость Мою совершенную. ¹⁴ Я передал им слово Твое; и мир возненавидел их, потому что они не от мира, как и Я не от мира. ¹⁵ Не молю, чтобы Ты взял их из мира, но чтобы сохранил их от зла. ¹⁶ Они не от мира, как и Я не от мира. ¹⁷ Освяти их истиною Твоею;| слово Твое есть истина. ¹⁸ Как Ты послал Меня в мир, так и Я послал их в мир. ¹⁹ И за них Я посвящаю Себя, чтобы и они были освящены истиною. ²⁰ Не о них же только молю, но и о верующих в Меня по слову их,| ²¹ да будут все едино, как Ты, Отче, во Мне, и Я в Тебе,| так и они да будут в Нас едино, — да уверует мир, что Ты послал Меня. ²² И славу, которую Ты дал Мне, Я дал им: да будут едино, как Мы едино. ²³ Я в них, и Ты во Мне; да будут совершены́ воедино, и да познает мир, что Ты послал Меня и возлюбил их, как возлюбил Меня. ²⁴ Отче!^ которых Ты дал Мне, хочу, чтобы там, где Я, и они были со Мною,| да видят славу Мою, которую Ты дал Мне, потому что возлюбил Меня прежде основания мира. ²⁵ Отче праведный!^ и мир Тебя не познал; а Я познал Тебя, и сии познали, что Ты послал Меня. ²⁶ И Я открыл им имя Твое и открою, да любовь, которою Ты возлюбил Меня, в них будет, и Я в них.

27 февраля 2023 в 21:36 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹ Tämän paginan piettyy Iisus nosti silmät taivahah da sanoi: «Tuatto, aigu on tulluh. Ylendä omua Poigua, ku Poigas ylendäs Sinuu. ² Sinä annoit Hänen valdah kai ristikanzat, ku Häi andas ilmanigäzen eloksen kaikile niilöile, kedä olet Hänele andanuh. ³ I ilmanigäine elos on se, ku hyö tietäh Sinuu, kudai yksin olet tozi Jumal, i ku tietäh Händy, kudamua Sinä työnnit, Iisussua Hristossua. ⁴ Minä olen ylendännyh Sinuu tiä mual, ku olen ruadanuh ruavon, kudaman Sinä annoit minule ruattavakse. ⁵ Tuatto, ylendä nygöi minuu, ota minuu Sinun luo da ylendä sih taivahallizeh valgieh, kudai minul oli Sinun luo jo enne muailman luajindua. ⁶ Minä olen tuonnuh Sinun nimen ilmi niilöile ristikanzoile, kudamii Sinä valličit muailmas da annoit minule. Hyö oldih Sinun, i Sinä annoit heidy minule.^ Hyö novvettih Sinun sanua,| ⁷ i nygöi tietäh: kai, min Sinä olet minule andanuh, on Sinulpäi tulluh. ⁸ Kaiken sen, min olet andanuh minule paistavakse, minä olen paissuh heile, i hyö otettih sana vardeh. Nygöi hyö toven tietäh: minä olen tulluh Sinun luopäi, da uskotah, Sinä olet työndänyh minuu. ⁹ Minä molimmos heijän puoles.^ Muailman puoles minä en molei, a molimmos niilöin puoles, kudamat Sinä olet minule andanuh, ollahhäi hyö Sinun. ¹⁰ Kai, mi on minun, on Sinun, i mi on Sinun, se on minun, i minun taivahalline valgei on tulluh nägevih heis. ¹¹ Minä enämbiä en ole muailmas, no nämä ollah muailmas, a minä tulen Sinun luo. Pyhä Tuatto, kačo da vardoiče heidy Sinun nimen väil, sen nimen, kudaman Sinä olet andanuh minule, ku hyö oldas yksi, kui myö Sinunke olemmo yksi. ¹² Konzu olin heijänke muailmas, kačoin da vardoičin heidy Sinun nimen väil, sen nimen väil, kudaman Sinä minule annoit.^ Minä vardoičin heidy, i ni yksi heis ei hävinnyh, paiči sidä, kudamale se oli lepitty, ku stuanivuttas Pyhät Kirjutukset. ¹³ Nygöi minä tulen Sinun luo.^ Pagizen tädä, ku olen vie muailmas, anna minun täydeläine ihastus olis heijän sydämis. ¹⁴ Minä olen sanonuh heile Sinun sanat, i muailmu vihuau heidy, ku hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu sih. ¹⁵ Yksikai en kyzy Sinuu ottamah heidy iäre muailmaspäi, a kyzyn, ku Sinä kaččozit da vardoiččizit heidy pahas. ¹⁶ Hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu. ¹⁷ Omassas tovel jiäksi heidy ičelles. Sinun sana on tozi. ¹⁸ Kui Sinä työnnit minuu muailmah, muga minägi työnnin heidy muailmah. ¹⁹ Minä jiäksimmös Sinule heijän täh, anna hyögi tovessah jiäksitähes Sinule. ²⁰ Minä molimmos en vai heijän puoles, a niilöingi puoles, kudamat heijän sanoin täh uskotah minuh. ²¹ Minä molimmos, ku hyö kaikin roittas yhtes, kui Sinä, Tuatto, olet minus, i minä olen Sinus. Muga heilegi tulou olla meijänke yhtes, ku muailmu uskos, Sinä työnnit minuu. ²² Sen taivahallizen valgien, kudaman Sinä annoit minule, minä annoin heile, ku hyö oldas yhtes, kui myö olemmo yhtes. ²³ Ku minä olen heis i Sinä olet minus, hyö ollah ihan yhtes, i sit muailmu ellendäy: Sinä työnnit minuu i suvaičit heidy, kui suvaičit minuu. ²⁴ Tuatto, minä tahton, ku net, ket olet andanuh minule, oldas minunke sie, kus minä olen. Sie hyö nähtäh minun taivahalline valgei, kudaman Sinä annoit minule, ku suvaičit minuu jo enne muailman luajindua. ²⁵ Tozioigei Tuatto, muailmu ei tiedänyh Sinuu, no minä tiijän, i nämä, kudamat ollah täs, tiijustettih, gu Sinä työnnit minuu. ²⁶ Minä opastin heidy tiedämäh Sinun nimen dai viegi opastan, ku se samaine suvaičus, kudamal minuu suvaičit, olis heis i minä olizin heis».

27 февраля 2023 в 16:19 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹ Tämän paginan piettyy Iisus nosti silmät taivahah da sanoi: «Tuatto, aigu on tulluh. Ylendä omua Poigua, ku Poigas ylendäs Sinuu. ² Sinä annoit Hänen valdah kai ristikanzat, ku Häi andas ilmanigäzen eloksen kaikile niilöile, kedä olet Hänele andanuh. ³ I ilmanigäine elos on se, ku hyö tietäh Sinuu, kudai yksin olet tozi Jumal, i ku tietäh Händy, kudamua Sinä työnnit, Iisussua Hristossua. ⁴ Minä olen ylendännyh Sinuu tiä mual, ku olen ruadanuh ruavon, kudaman Sinä annoit minule ruattavakse. ⁵ Tuatto, ylendä nygöi minuu, ota minuu Sinun luo da ylendä sih taivahallizeh valgieh, kudai minul oli Sinun luo jo enne muailman luajindua. ⁶ Minä olen tuonnuh Sinun nimen ilmi niilöile ristikanzoile, kudamii Sinä valličit muailmas da annoit minule. Hyö oldih Sinun, i Sinä annoit heidy minule.^ Hyö novvettih Sinun sanua,| ⁷ i nygöi tietäh: kai, min Sinä olet minule andanuh, on Sinulpäi tulluh. ⁸ Kaiken sen, min olet andanuh minule paistavakse, minä olen paissuh heile, i hyö otettih sana vardeh. Nygöi hyö toven tietäh: minä olen tulluh Sinun luopäi, da uskotah, Sinä olet työndänyh minuu. ⁹ Minä molimmos heijän puoles.^ Muailman puoles minä en molei, a molimmos niilöin puoles, kudamat Sinä olet minule andanuh, ollahhäi hyö Sinun. ¹⁰ Kai, mi on minun, on Sinun, i mi on Sinun, se on minun, i minun taivahalline valgei on tulluh nägevih heis. ¹¹ Minä enämbiä en ole muailmas, no nämä ollah muailmas, a minä tulen Sinun luo. Pyhä Tuatto, kačo da vardoiče heidy Sinun nimen väil, sen nimen, kudaman Sinä olet andanuh minule, ku hyö oldas yksi, kui myö Sinunke olemmo yksi. ¹² Konzu olin heijänke muailmas, kačoin da vardoičin heidy Sinun nimen väil, sen nimen väil, kudaman Sinä minule annoit.^ Minä vardoičin heidy, i ni yksi heis ei hävinnyh, paiči sidä, kudamale se oli lepitty, ku stuanivuttas Pyhät Kirjutukset. ¹³ Nygöi minä tulen Sinun luo. Pagizen tädä, ku olen vie muailmas, anna minun täydeläine ihastus olis heijän sydämis. ¹⁴ Minä olen sanonuh heile Sinun sanat, i muailmu vihuau heidy, ku hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu sih. ¹⁵ Yksikai en kyzy Sinuu ottamah heidy iäre muailmaspäi, a kyzyn, ku Sinä kaččozit da vardoiččizit heidy pahas. ¹⁶ Hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu. ¹⁷ Omassas tovel jiäksi heidy ičelles. Sinun sana on tozi. ¹⁸ Kui Sinä työnnit minuu muailmah, muga minägi työnnin heidy muailmah. ¹⁹ Minä jiäksimmös Sinule heijän täh, anna hyögi tovessah jiäksitähes Sinule. ²⁰ Minä molimmos en vai heijän puoles, a niilöingi puoles, kudamat heijän sanoin täh uskotah minuh. ²¹ Minä molimmos, ku hyö kaikin roittas yhtes, kui Sinä, Tuatto, olet minus, i minä olen Sinus. Muga heilegi tulou olla meijänke yhtes, ku muailmu uskos, Sinä työnnit minuu. ²² Sen taivahallizen valgien, kudaman Sinä annoit minule, minä annoin heile, ku hyö oldas yhtes, kui myö olemmo yhtes. ²³ Ku minä olen heis i Sinä olet minus, hyö ollah ihan yhtes, i sit muailmu ellendäy: Sinä työnnit minuu i suvaičit heidy, kui suvaičit minuu. ²⁴ Tuatto, minä tahton, ku net, ket olet andanuh minule, oldas minunke sie, kus minä olen. Sie hyö nähtäh minun taivahalline valgei, kudaman Sinä annoit minule, ku suvaičit minuu jo enne muailman luajindua. ²⁵ Tozioigei Tuatto, muailmu ei tiedänyh Sinuu, no minä tiijän, i nämä, kudamat ollah täs, tiijustettih, gu Sinä työnnit minuu. ²⁶ Minä opastin heidy tiedämäh Sinun nimen dai viegi opastan, ku se samaine suvaičus, kudamal minuu suvaičit, olis heis i minä olizin heis».

27 февраля 2023 в 15:48 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ¹ Tämän paginan piettyy Iisus nosti silmät taivahah da sanoi: «Tuatto, aigu on tulluh. Ylendä omua Poigua, ku Poigas ylendäs Sinuu. ² Sinä annoit Hänen valdah kai ristikanzat, ku Häi andas ilmanigäzen eloksen kaikile niilöile, kedä olet Hänele andanuh. ³ I ilmanigäine elos on se, ku hyö tietäh Sinuu, kudai yksin olet tozi Jumal, i ku tietäh Händy, kudamua Sinä työnnit, Iisussua Hristossua. ⁴ Minä olen ylendännyh Sinuu tiä mual, ku olen ruadanuh ruavon, kudaman Sinä annoit minule ruattavakse. ⁵ Tuatto, ylendä nygöi minuu, ota minuu Sinun luo da ylendä sih taivahallizeh valgieh, kudai minul oli Sinun luo jo enne muailman luajindua. ⁶ Minä olen tuonnuh Sinun nimen ilmi niilöile ristikanzoile, kudamii Sinä valličit muailmas da annoit minule. Hyö oldih Sinun, i Sinä annoit heidy minule. Hyö novvettih Sinun sanua,| ⁷ i nygöi tietäh: kai, min Sinä olet minule andanuh, on Sinulpäi tulluh. ⁸ Kaiken sen, min olet andanuh minule paistavakse, minä olen paissuh heile, i hyö otettih sana vardeh. Nygöi hyö toven tietäh: minä olen tulluh Sinun luopäi, da uskotah, Sinä olet työndänyh minuu. ⁹ Minä molimmos heijän puoles.^ Muailman puoles minä en molei, a molimmos niilöin puoles, kudamat Sinä olet minule andanuh, ollahhäi hyö Sinun. ¹⁰ Kai, mi on minun, on Sinun, i mi on Sinun, se on minun, i minun taivahalline valgei on tulluh nägevih heis. ¹¹ Minä enämbiä en ole muailmas, no nämä ollah muailmas, a minä tulen Sinun luo. Pyhä Tuatto, kačo da vardoiče heidy Sinun nimen väil, sen nimen, kudaman Sinä olet andanuh minule, ku hyö oldas yksi, kui myö Sinunke olemmo yksi. ¹² Konzu olin heijänke muailmas, kačoin da vardoičin heidy Sinun nimen väil, sen nimen väil, kudaman Sinä minule annoit.^ Minä vardoičin heidy, i ni yksi heis ei hävinnyh, paiči sidä, kudamale se oli lepitty, ku stuanivuttas Pyhät Kirjutukset. ¹³ Nygöi minä tulen Sinun luo. Pagizen tädä, ku olen vie muailmas, anna minun täydeläine ihastus olis heijän sydämis. ¹⁴ Minä olen sanonuh heile Sinun sanat, i muailmu vihuau heidy, ku hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu sih. ¹⁵ Yksikai en kyzy Sinuu ottamah heidy iäre muailmaspäi, a kyzyn, ku Sinä kaččozit da vardoiččizit heidy pahas. ¹⁶ Hyö ei kuuluta muailmah, kui minägi en kuulu. ¹⁷ Omassas tovel jiäksi heidy ičelles. Sinun sana on tozi. ¹⁸ Kui Sinä työnnit minuu muailmah, muga minägi työnnin heidy muailmah. ¹⁹ Minä jiäksimmös Sinule heijän täh, anna hyögi tovessah jiäksitähes Sinule. ²⁰ Minä molimmos en vai heijän puoles, a niilöingi puoles, kudamat heijän sanoin täh uskotah minuh. ²¹ Minä molimmos, ku hyö kaikin roittas yhtes, kui Sinä, Tuatto, olet minus, i minä olen Sinus. Muga heilegi tulou olla meijänke yhtes, ku muailmu uskos, Sinä työnnit minuu. ²² Sen taivahallizen valgien, kudaman Sinä annoit minule, minä annoin heile, ku hyö oldas yhtes, kui myö olemmo yhtes. ²³ Ku minä olen heis i Sinä olet minus, hyö ollah ihan yhtes, i sit muailmu ellendäy: Sinä työnnit minuu i suvaičit heidy, kui suvaičit minuu. ²⁴ Tuatto, minä tahton, ku net, ket olet andanuh minule, oldas minunke sie, kus minä olen. Sie hyö nähtäh minun taivahalline valgei, kudaman Sinä annoit minule, ku suvaičit minuu jo enne muailman luajindua. ²⁵ Tozioigei Tuatto, muailmu ei tiedänyh Sinuu, no minä tiijän, i nämä, kudamat ollah täs, tiijustettih, gu Sinä työnnit minuu. ²⁶ Minä opastin heidy tiedämäh Sinun nimen dai viegi opastan, ku se samaine suvaičus, kudamal minuu suvaičit, olis heis i minä olizin heis».