Тексты
Вернуться к просмотру
| Вернуться к списку
Vähäne mamah näh
История изменений
16 мая 2023 в 11:45
Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) перевод текста
- создал(а) текст: Lopulla šygyžyö miula annettih otpuskan i mie läksin mamah omah kyläh. Kerran huomnekšella koissa kačon, mama kunnollou šuoriečou.^ Kyžyn:
– Kunne šie šuoriečet? Gribah mingo?
Hiän miula:
– Myttyöt gribat Pokrovan jälgeh. Vähästä ennen šiun tulendua jo lumi oli da väliän šuli. Tänä vuodena pelvaš viikon trestakši ei valmistun ka i jäi noštamatta moni gektarua trestua täh šua. Lähen vähäzen autan naizilla noštua trestat n’uappuloih.
– Kunne šie lähet? Kačo mytyš šiä on: vilu, tuuli, taivahašša unettau.
Mama nimidä vaštah ei virka, znai šuoriečou. Mie tuaš:
– Šiula vet jo kuuzikymmendäviizi vuotta lieu. Eu midä šyyvä mingo? Pijät lehmiä, lambahie, kanoida, ogordua tämänmuos’t’a ruat.^ Nin vielä pidäy kolhozan ruavot ruaduo.
Mama nagruas’s’a:
– Ruan. Pijän... En pidäis nin millä teidä ber’goiččizin, konža kodih tuletta, laukan harčuloilla mingo? Teilä kaz’onnoit šyömizet linnašša mingo ei nadoimittu?
Niän, što händä ei šua pidiä koissa:
– Missiä hot’ trestua noššetah?^ – kyžyin.
– Kannikahošša.
– O-ho-o! Šinne šua kakši kilometrua redukkašta dorogua myöt’ plukuttua.
– Plukutan.
Uidi... Proidi čuasuo kakši, kuulen, tulou. Tuli rastrojičen. Mie:
– Mama, midä šie tämän välehyöh?
– Midä, midä?^ Romaniha Man’a ajo pois’ pellošta.
– Kuin näin ajo? Min tuačči ajo? – kyželen mie.
– Kuin näin ajo? Niin i ajo. N’uaputan, n’uaputan, doijin Man’ah šua. A hiän miula: «Elä, hot’ et ois’ i priäččiečen peldoh tällä šiällä nin? Spruaviečemma trestanke i šiutta». Näistä šanoista mie abeuvuin kyynelih šua. «Ka hyvin, – šanon – jo en liennyn nikunne godnoi, – tr’ahnin yššän trestua Romanihalla jalgoih – Na rua, vain šiula, raukalla, nagole on vähä ruadomis’t’a, ušto mie häkytän vain», – plöhnin da i läksin kodih.
Mie kabuin maman:
– Oh, mama, mama, vähä mingo šiula šenittä trestoitta dostuanieči kaikenmuos’t’a ruaduo ruadua. Možo Man’a-čikko šilma žualivoičči, a šie šiännyit.
Tämänmuone miun mama oli,| vanhah šua nagole huolovašša: kahekšan vuotta brigadirana, a vuuvet myttyöt? Voinavuuvet da nellä vuotta srazu voinan jälgeh,| nämä že vuuvet člen pravlenija kolhoza, šidä moničči člen izbiratel’noi komissii, šidä moni, moni vuotta člen cerkovnogo soveta.