ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Musto puolistajis. 1

История изменений

17 мая 2023 в 16:31 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi. Vuvvennu 1941 Nevvostoliitto ei olluh valmis puolistusbojuloi, ku Nevvostoliiton piälikkö ei uskonuh, ku Hitleri muanittau da zavodiu voinan meijänke. Enzimäine voinuvuozi oli ylen jygei, Karjalan frontal oli vähä armiedu, sendäh pidi partizuanoilgi olla bojulois yhtes sаldatoinke. Äijy partizuanua joukkolois kuadui. Karjalas enimytteh rahvas oldih evakos, omil väil kunnostua joukot ei suannuh: kučuttih nuorižuo Siberispäi, Urualan čupus da toizis tazavalloispäi. Omatahtozet nuo rižot kučuttih Moskovah da siepäi työttih Belomorskah, kus oli Karjalan frontan partizuanoin liikkehen štuabu. Siepäi heidy työttih Segežah. Meil Segežas oli avattu partizuanoin škola, kus kaikkii opastettih partizuanoin neroloih: kui mečäs ei yöksyö, maltua peittyö da tulla vihollizen viereh huomuamattah, hyvin ambuo, suksil hiihtiä, hyvin lugie kartua... Opastus jatkui kaksi kuudu, sen jälles heidy juattih partizuanujoukkoloih, kunne pidi ližiä. Segežas voinan aigua perustettih kaksi partizuanujoukkuo: “Mstiteli” da “Komsomolets Karelii”. Mollembat oldih perustettu sygyzyl vuvvennu 1942. Joukko “Komsomolets Karelii” oli uuzi, a “Mstiteli” jo oli enne, ga kezäpohodas se oli Grigorjevan briguadas. Kaikis briguadan joukkolois äijy rahvastu kuoli, ga Mstiteli-joukospäi niyhty hengie ei tulluh omale puolele – kaikin oldih tapettu bojus libo kuoltih nälgäh, libo puututtih plenah. Toine perustettu Segežas joukko otti nimen “Mstiteli”. Ku täs joukos ei olluh niyhty hengie endizes joukospäi, myö Vigovtsi-ečindyjoukos lapsienke (minä olin tämän joukon johtajannu) tädä uuttu joukkuo kučuimmo “Mstiteli-2”. Tämän joukon partizuanoin kirjastu da musteluu meil on äijy. Kaksi kerdua hyö kerävyttih Segežah, enzimäzen kerran vuvvennu 1972, konzu oli 30 vuottu heijän joukol, da vuvvennu 1984, silloi oli 40 vuottu, ku Karjalan frontal loppiettihes bojut. Täs partizuanujoukos enämbi rahvastu oli Ven’an eri kohtis, oligi Karjalaspäi. Hyvil sanoil musteltih Seesjärven rajonan mužikkoi: Arhipovua I.J., Pas’ukovua M.N., Medvedevua J.S. Puadanespäi; Teppanovua P.I., Privininua I.A., Mironovua I.I. Sellin kyläspäi; Ojatinua P.G. Jevgoraspäi, Mironovua F.I. Ahvenlammespäi da Nikolajevua P. R. Naistenjärvespäi. Kaikin hyö oldih karjalazet da vojuittih omal mual rohkiesti. Minä tahton suurdu pruazniekkua vaste sanella kahtes meijän pieniluguzen rahvahan miehes – karjalazis Jakov Stepanovič Medvedevas da P’otr Romanovič Nikolajevas. JAKOV STEPANOVIČ MEDVEDEV Partizuanujoukko “Mstiteli-2” perustettih lopus ligakuudu vuvvennu 1942. Sen enzimäzenny johtajannu oli N. G. Pimenov, komissuarannu P.A. Kirjanov. Joukos oli kolme vzvodua, kaikkiedah joukonlugu oli 110 -115 hengie. Enzimäi alguaijas joukos ei olluh tiijustelujoukkuo. Konzu pidi vediä tiijustelut, kerättih joukko, kuduas joga kerdua oldih uvvet rahvas. Ei suannuh putilleh suaja joga kerdua hyvii tiedoloi vihaniekois, sendäh toiči oldih suurehkot menetykset joukos. Allus vuvves 1943 luajittih moine piätös – enzimäine vzvodu rodih tiijustelujoukokse, sen piälikökse pandih J. S. Medvedev. Jakov Stepanovičan roinduvuozi on 1907, kuoli häi vuvvennu 1975 Puadenel. Konzu algavui voinu, häi oli jo ruavas mies, ruadoi Puadenen parzienuittokantoras piämiehenny. Partizuanoin joukkoh liityi vuvvennu 1941, oli ozanottajannu bojus Kimasjärvel, kus sai Krasnoe Znam’a -kunnivomerkin. Medvedev tiezi suomen kielen, hyvin tunzi Seesjärven rajonan alovehen da sen ymbäristön, ylen hyvin maltoi orij entiiruijakseh mečäs. Pohodas häi ainos orientiiruiččihes kompasan avul da kartanke, puaksuh joukon piäliköt pakittih hänel abuu, ku suaja ellendiä, kus hyö ollah. Jakov Stepanovič pohodas tarkah kuundeli mečän iänii, sendäh ainos hänel piäs oli pieni šuapku: kezäl dai talvel, tiijustelijal pidäy hörkistiä korvii. Hänen tiijot da nerot oldih pättävät piälikön virgah. Hän maltoi naluadie mečäs eloksentabua, luadi poikkimenon joves vihollizen ies. Häi oli ainos puhtahan nägözenny da rauhallizennu, ylen vaigielois ololoisgi ei pidänyh pahua mieldy, eigo žualuinnuhes väzyndäs, hos partizuanat nähtih: vaigei hänelgi oli. Dovarišat musteltih: heij än piälikkö nikonzu ei korrendannuh iändy, eigo nikonzu sanonuh “Minä käskin!” Hän ainos kesti koittelukset da oli rauhalline. Partizuanat händy piettih arvos da suvaittih, ellendettih puolisanas da tarkah luajittih omua ruaduo. Konzu oli vaigiet tilandehet, ”Mstitelit” oldih varmat omas piälikös. Hyö Medvedevanke äijän kerdua käydih ottamah vangikse vihollistu Ondajärvele da Zapol’arjeh. Jakov Stepanovič Medvedev oli taval pagizii ristikanzu, suvaičči ilokastu paginua, šuutkua, konzu oldih lebävökeskukses. Häi tarkah kuundeli pajoloi, konzu partizuanat pajatettih, dai iče sydämellizesti pajatti heijänke, puaksuh pajatti častuškoi karjalan kielel. P’OTR ROMANOVIČ NIKOLAJEV Suuri Ižänmualline voinu jatkui läs nelliä vuottu. Voiton suadih suurel hinnal. Monikanzalline Nevvostoliitto kesti kai da Ruskei Armii voitti. Täs arvoruavos ongi karjalan partizuanoin vuitti. Yksi heis on P’otr Romanovič Nikolajev. Häi on karjalaine mužikku Kangasjärven kyläspäi. P’otr rodiihes suures muanruadajan perehes, kuduas oli seiččie lastu. Häi ylen hyvin tiezi suomen kielen, ku silloi opastettih karjalazis školis täl kielel. Školan loppiettuu opastui Leningruadas kursiloil meččytehniellizes korgeiškolas. Enne voinua Petroskois ehti loppie Ruskieloin piälikkölöin kursit. Sih aigah hänel oli hyvä kanzalline dai vojennoi opastus. Enne voinua Nikolajev ruadoi piämiehenny Naistenjärven meččytevolližuslaitokses. – Konzu zavodiihes voinu, elokuus vuvvennu 1941, häi yhtyi Bei fašistov -partizuanujokkoh, kudai perustettih Suojärven rajonas. Sie P’otr Romanovič oli vzvodan politrukannu. Kogo tämä joukko ligakuus siirrettih 7. armien käskylöih. Nikolajevan vzvodu oli tiijustelujoukonnu, hyö oldih armien tiijusteluruavos. P’otr Romanovič hyvin tiezi mečän, suvaičči käveltä mečäs, oli harjavunnuh elämäh korves loitton elokohtispäi, vaigielois ololois ainos piäzi, oli kirmei. Nämä harjavukset ylen äijäl avvutettih tiijusteluruavos. Hänen rohkevuttu arvostettih partizuanat dai piäliköt. Voinan aigah tiijustelijannu Nikolajev proidi kaiken Karjalan mečän suves pohjazeh dai päivännouzun puolespäi päivänlaskuh. Häi äijän kerdua kävyi valloittajien tagavoh: konzu yksin, konzu joukonke, ainos toi tarkat tiijot valloittajis.