Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kobelevien kunnivokas pereh

История изменений

22 июня 2023 в 16:01 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: F’oudor Ivanovič Kobelev oli roinnuhes 16. tuhukuudu vuvvennu 1918 lapsekkahah pereheh Riipuškalan kyläh. Omua muamua F’oudor ei musta, häi kuoli, konzu brihačul oli kolme vuottu igiä. F ’oudoran tuatto oli kolme kerdua naizis, joga akanke hänel oli lastu. F’oudoral oli äijy sizärdy da vellie, vellindämiä da sizärlendämiä: Pelageja, Marija, Irina, Matr’ona, Polina. F’oudor oli nuorin. Vahnembat lapset kačottih pienembii. Moizel suurel perehel elettihgi. Pienyöspahuossah F’oudoral pidi ruadua, häi vedi gruuzuloi Anuksespäi Lodienoile, kezäl ruadoi yhtehizis ruadolois, talvel – meččyruadolois yhtes vahnemban polven rahvahanke. Sendäh häi opastui vaiku nelli vuottu. Kevätkuul vuvvennu 1934 kuo li tuattah. Ku suas elättiä suuri pereh, F’oudor lähti ruadamah Družba-kolhozah. Händy kerras työttih meččyruadoloih. Konzu voimatui brigadieru, F’oudorua pandih hänen sijah ruadamah. Ruadojoukos oldih enimyölleh neičykät. Ruattih Torasjärven kylän lähäl. Mečäs oldih kaksinkolmin nedälin, elettih barakois. Iče keitettih syvvä. Tuldih kodih vaiku kahtekse-kolmekse päiviä, sit uvvessah lähtiettih meččäh. Vuvvennu 1936 F’oudor Ivanovič rubei ruadamah Anuksen lespromhouzas. Ruadoi spluaval Koveris. Siepäi händy puoleksevuottu työttih traktoristoin kursiloile Leningruadan alovehele Pestovo-linnah. Kursiloin loppiettuu armieh lähtendässäh häi ruadoi Koverin meččyruadokeskukses mečänvevos. Häi oli armies Talvivoinan aigua, ga hänen sanoin mugah bojuloih häi ei yhtynyh. Vuvvennu 1940 händy piästettih armies da häi uvvessah rubei ruadamah traktoral lespromhouzas, kus ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan algussah. Voinan allus F’oudorua ei otettu frontale, sendäh ku hänel oli vara traktoristannu. Sit häi kolme vuottu oli okkupatsies. Ruadoi suomelazien masterskolois – kohendi traktoroi, mašinoi. F’oudor Ivanovič musteli, ku suomelazet maksettih aigoinaijal. Konzu Anuksen piiri oli piästetty vihollizis, F’oudor Ivanovič oli jo Ruskien Armien saldatannu. Ven’an Federatsien Puolistusministerstvan Keskusarhiivan 18.08.2009 annettuloin tiedoloin mugah Kobelev F’oudor Ivanovič kučuttih piirin vojenkomuattah 01.06.1944. Vikse päivymiäräh satui hairahtus, sendäh ku Anuksenlinnu oli piästetty vihollizis 25. heinykuudu vuvvennu 1944. F’oudor Ivanovič vojuičči 3. bataljonan 69. vuaristoammundujoukos, kudai 14. päivässäh pakkaskuudu 1945 oli 69. meriammundujoukonnu (69. Pečengskoi Ruskienflavun Ruskientiähten ordenan erilline meriammundujoukko). Syvyskuun 15. päivänny 1944 nuorembi seržantu F’oudor Ivanovič Kobelev pandih ozaston piä likön sijahizekse. Vuvven 1944 syvyskuul 69. vuaristoammundujoukos, Karjalan frontan 14. armien 127. vuaristoammundukorpussah kuulujannu, Kobelev oli työtty pol’arnoin kruugan tuakse, kus piästi vihollizis Pečenga-linnua. Ligakuun 22. päivänny vuvvennu 1944 häi toizienke yhtes piästi Nikel’-kylän da piäzi Norviegien rajas yli, kus keskitysleiris piästettih välläle nevvostolazii vangiloi. Sil aigua kaikkie puutui kestiä F’oudor Ivanovičal. Vuvven 1944 ligakuus briguadanke yhtes oli astuttu 250 kilometrii, piästetty enämbi kymmendy eländykohtua, niilöin luvus Luostari da Nikel’. Nikel’an lähäl oli tapettu vihollizen 1 200 saldattua da oficierua. Lykykkähis voinutoimilois briguadah kuulujat nelli kerdua suadih kiitossanat Ylimäzen piälikön käskylöis: 15.10.1944 nemsoin puolistuksen katkuandas da Pečenga-linnan piäständäs; 23.10.1944 Nikel’an kaivoksien piäständäs; 25.10.1944 Kirkinesan piäständäs; 01.11.1944 Pečengan alovehen piäständäs. Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston käskys briguadu oli palkittu Ruskien Tiähten kunnivomerkil da sille oli annettu Pečengskaja-kunnivonimi. Kai briguadah kuulujat palkittih medaliloil Nevvostoliiton N’abapiirin tagavozelazen alovehen piäständäs. Talvikuul vuvvennu 1944 briguadu lähti ajamah Kola-stansielpäi Voulogdan alovehele Gr’azovec-linnah uvvelleh muvvostettavakse. Pakkaskuul 1945 ammundujoukkolois roittih vuaristoammundujoukot da tuhukuun allus briguadu 127. vuaristoammundukorpussah kuulujannu rubei vojuimah 4. Ukrainan frontan 38. armies. Se azettelemattah rubei ajamah vihollizii Pol’šas, Germuanies da Čehoslovuakiespäi. Vuvven 1945 kevätkuul 69. vuaristoammundujoukko 4. Ukrainan frontah kuulujannu oli yhtynyh Moravsko-Ostravskoloih bojuloih. Net algavuttih 10. kevätkuudu vuvvennu 1945. Sinäpiän huondeksel rubei äijäl tuhuomah. Enämbiä migu 100-200 metrile ei nägynyh nimidä, sendäh ei voinnuh olla nimittumua paginua lendovoimien da artilierien tarkas ammundas. Paha siä ei andanuh artilierile pidiä tiähtiändyammundua da nemsoin hyvä varustandu sežo ei roinnuh hyväkse. Vihollizel ei olluh kaimuamizii, heijän ammunduvoimii ei hävitetty, voiskien johtandu da yhtevykset sežo ei oldu rikottu. Ammundujoukot sendäh artilierien ammundan loppiettuu kerras lähtiettih hyökkävykseh da heidy ruvettih azettelemah, bojut oldih pitkät. F’oudor Ivanovičan bataljounu lähti hyökkävykseh Pol’šan alovehelpäi. Sen enzimäzenny piän F’oudor Ivanovič oli pahasti ruanittu. Arhiivutiedoloin mugah: “oli ruanittu 10.03.1945, bataljounan käsky n:o 130 23.03.1945” . Sidä päiviä mustelles F’oudor Ivanovič sanoi, ku silloi oli pulem’otas ambujannu. Pahan ruaniteksen jälles häi jäi hengih, sidä päiviä häi itkusilmis sanoi omakse toizekse roindupäiväkse. Häi hätken virui gospitalilois da kodih tuli II joukon niistienny. Vuvvennu 1945 F’oudor Kobelev uvvessah rubei ruadamah traktoral, kaččomattah sih, ku ruaniteksen jälles oigei käzi ei lämbynyh. Mies ruadoi Anuksen MTS:as, sit Družba-kolhozas da vuvves 1963 lähtijen Karjalan meliorativnoin stansiel. Oli traktoristannu, traktoristoin briguadan johtajannu, meliorativnoin joukon piälikönny, konehmuasterinnu, raudusepänny. Kunnon ruavos F’oudor Ivanovič oli suannuh kunnivo- da kiitändykirjazii. Pakkaskuun 21. päivänny vuvvennu 1964 hänen nimi pandih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Kunnivokniigah. Vuvvennu 1958 häi sai Ruskien Ruadolipun kunnivomerkin, Voiton 40-vuozipäivänny Ižänmuallizen voinan 1. astien kunnivomerkin. Mies äijän kerdua oli Anuksen deputuattoin kylänevvoston deputuatannu. F’oudor Kobelev kuoli 15. tuhukuudu vuvvennu 2008. F’OUDOR KOBELEVAN VASTINEH Klavdija Ivanovna Kobeleva oli roinnuhes 8. talvikuudu vuvvennu 1915 Sammatuksel Ivan Jevsejevič da Akulina Averjanovna Jevsejevien pereheh. Ivan Jevsejevič ruado spluaval, pastajannu, oli Tel’manan nimizen sovhouzan johtajannu. Eli 68 vuottu. Akulina Averjanovna oli kodiemändänny, eli 65 vuottu. Pereh eli Sammatuksel kaksikerroksizes talois. Toizes kerrokses elettih opastajat. Talois oli kaksi lehmiä, lammastu, poččii, hebo. Jevsejevien perehes oli viizi lastu. Jekaterina Jevsejeva (roinduvuozi 1902) ruadoi Sammatuksen da Sellin školas, oli laskupidäjänny da varaston-hoidajannu. Vladimir Jevsejev (roinduvuozi 1909) loppi pedagouguinstituutan luonnontiijon tiedokunnan. Voinan aigua oli tiijustelijannu da ruadoi voinulaitoksis eläkkehele lähtendässäh. Lidija Jevsejeva (Stol’arova, roinduvuozi 1919) loppi liečetiedo-opiston, 40 vuottu ruadoi akušerkannu, 10 vuottu – voimattomanhoidajannu. Mihail Jevsejev (roinduvuozi 1921) piäzi opastumah Leningruadan teatrallizeh instituuttah. Kuoli Leningruadan ymbäröičyksen aigua. Klavdija Jevsejeva (Kobeleva, roinduvuozi 1915) loppi pionervožuattoin kursit. Ruadoi lapsienkazvattajannu päivykois, traktoristannu. Oli komsomoluyhtistyksen sekretarinnu. Viizitostuvuodizennu ruadoi meččyruadolois. Ruadoi traktoristannu Koveris, kus tuttavui F’oudor Kobelevanke da meni hänele miehele. Elettih enzimäi Sammatuksel, sit muutettih Riipuškalah. Ižänmuallizen voinan aigah oli okkupatsies, sit jälles voinua ruadoi Družba-kolhozas. F’oudoral da Klavdijal on kuuzi lastu. Kai heijän lapset loppiettih Riipuškalan školan da jatkettih opastundan yliopistolois da tehnikumois. Tyttäret Raisa, Valentina da Galina suadih pedagougizen opastuksen. Raisa ruadoi päivykois lapsienkazvattajannu da johtajannu. Valentina ruadoi Yllözen školas matemuatiekan da fiiziekan opastajannu, oli školan johtajan sijahizennu. Ivan, Vasilii da Nina loppiettih raududoroganinstituutan da tehnikumat, ruattih ruadudorogal. Klavdija Kobeleva kuoli 5. kezä kuudu vuvvennu 2003.