Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Pyhä Henki laškeutuu taivahašta

История изменений

28 июня 2023 в 14:46 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹Konša tuli Stroičanpäivä, kaikki opaššettavat oltih yheššä. ²Äkkie taivahašta kuulu humina, niin kuin ois nouššun raju tuulenpuuška.^ Še täytti koko talon, missä hyö oltih. ³Hyö nähtih tulenliekkijä, niin kuin kielie, kumpaset jakauvuttih ta laškeuvuttih jokahisen piällä. ⁴Šiitä hyö kaikin täytyttih Pyhällä Henkellä ta ruvettih pakajamah eri kielillä šitä, mitä Henki heilä paistavakši anto. ⁵Jerusalimissa oli jumalahisie jevreilöitä, kumpasie oli tul luntullun šinne kaikista muailman rahvahista, mitä vain taivahan alla on. ⁶Konša tämä humina alko kuuluo, šiih keräyty äijän väkie.^ Kaikin hyö oltih ällissykšissä, šentäh kun jokahini kuuli pakinan omalla kielellä. ⁷Hyö oltih kummissah ta ihmeteltih šitä.^ Hyö šanottih: «Nämä pakasijat, eikö hyö kaikin olla Galileijašta? ⁸Ka niin miteinpä jokahini meistä kuulou oman kotimuan kiel täkieltä? ⁹Meitä on tiälä parfialaisie, medialaisie ta elamilaisie.^ Meitä on Mesopotamijašta, Juutijašta ta Kappadokijašta, Pontašta ta Aasijan muakunnašta, ¹⁰Frigijašta ta Pamfilijašta, Jegiptistä ta Kirinejan puolisen Livijan alovehelta. Meitä on tullun Riimašta, yhet meistä ollah šyntyjäh jevreit, toiset ollah miän vieroh kiän tynehetkiäntynehet, ¹¹ meitä on kriittiläisie ta aravilaisie – ta kaikin myö kuulemma, mitein hyö paissah miän omalla kielellä Jumalan šuurista ruatoloista». ¹²Hyö ei tiijetty, mitäi ajatella.^ Kummissah hyö kyšeltih toini toiselta: «Mitä tämä ollou»? ¹³Vain eryähät kyllä nakrettih heitä, šanottih: «Heilä on piä täyši makieta vii nuaviinua».

23 июня 2023 в 14:27 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹Konša tuli StroičanpäiväbStroičanpäivä, kaikki opaššettavat oltih yheššä. ²Äkkie taivahašta kuulu humina, niin kuin ois nouššun raju tuulenpuuška.^ Še täytti koko talon, missä hyö oltih. ³Hyö nähtih tulenliekkijä, niin kuin kielie, kumpaset jakauvuttih ta laškeuvuttih jokahisen piällä. ⁴Šiitä hyö kaikin täytyttih Pyhällä Henkellä ta ruvettih pakajamah eri kielillä šitä, mitä Henki heilä paistavakši anto. ⁵Jerusalimissa oli jumalahisie jevreilöitä, kumpasie oli tul lun šinne kaikista muailman rahvahista, mitä vain taivahan alla on. ⁶Konša tämä humina alko kuuluo, šiih keräyty äijän väkie.^ Kaikin hyö oltih ällissykšissä, šentäh kun jokahini kuuli pakinan omalla kielellä. ⁷Hyö oltih kummissah ta ihmeteltih šitä.^ Hyö šanottih: «Nämä pakasijat, eikö hyö kaikin olla Galileijašta? ⁸Ka niin miteinpä jokahini meistä kuulou oman kotimuan kiel tä? ⁹Meitä on tiälä parfialaisie, medialaisie ta elamilaisie.^ Meitä on Mesopotamijašta, Juutijašta ta Kappadokijašta, Pontašta ta Aasijan muakunnašta, ¹⁰Frigijašta ta Pamfilijašta, Jegiptistä ta Kirinejan puolisen Livijan alovehelta. Meitä on tullun Riimašta, yhet meistä ollah šyntyjäh jevreit, toiset ollah miän vieroh kiän tynehet, ¹¹ meitä on kriittiläisie ta aravilaisie – ta kaikin myö kuulemma, mitein hyö paissah miän omalla kielellä Jumalan šuurista ruatoloista». ¹²Hyö ei tiijetty, mitäi ajatella.^ Kummissah hyö kyšeltih toini toiselta: «Mitä tämä ollou»? ¹³Vain eryähät kyllä nakrettih heitä, šanottih: «Heilä on piä täyši makieta vii nua».

23 июня 2023 в 12:21 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ¹Konša tuli Stroičanpäiväb, kaikki opaššettavat oltih yheššä. ²Äkkie taivahašta kuulu humina, niin kuin ois nouššun raju tuulenpuuška.^ Še täytti koko talon, missä hyö oltih. ³Hyö nähtih tulenliekkijä, niin kuin kielie, kumpaset jakauvuttih ta laškeuvuttih jokahisen piällä. ⁴Šiitä hyö kaikin täytyttih Pyhällä Henkellä ta ruvettih pakajamah eri kielillä šitä, mitä Henki heilä paistavakši anto. ⁵Jerusalimissa oli jumalahisie jevreilöitä, kumpasie oli tul lun šinne kaikista muailman rahvahista, mitä vain taivahan alla on. ⁶Konša tämä humina alko kuuluo, šiih keräyty äijän väkie.^ Kaikin hyö oltih ällissykšissä, šentäh kun jokahini kuuli pakinan omalla kielellä. ⁷Hyö oltih kummissah ta ihmeteltih šitä.^ Hyö šanottih: «Nämä pakasijat, eikö hyö kaikin olla Galileijašta? ⁸Ka niin miteinpä jokahini meistä kuulou oman kotimuan kiel tä? ⁹Meitä on tiälä parfialaisie, medialaisie ta elamilaisie.^ Meitä on Mesopotamijašta, Juutijašta ta Kappadokijašta, Pontašta ta Aasijan muakunnašta, ¹⁰Frigijašta ta Pamfilijašta, Jegiptistä ta Kirinejan puolisen Livijan alovehelta. Meitä on tullun Riimašta, yhet meistä ollah šyntyjäh jevreit, toiset ollah miän vieroh kiän tynehet, ¹¹ meitä on kriittiläisie ta aravilaisie – ta kaikin myö kuulemma, mitein hyö paissah miän omalla kielellä Jumalan šuurista ruatoloista». ¹²Hyö ei tiijetty, mitäi ajatella.^ Kummissah hyö kyšeltih toini toiselta: «Mitä tämä ollou»? ¹³Vain eryähät kyllä nakrettih heitä, šanottih: «Heilä on piä täyši makieta vii nua».