Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Petr Pervoi ennen ečči ravejimaa heboo

История изменений

27 июня 2023 в 21:00 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: Petr Pervoi ennen ečči ravejimaa heboo, kudai enimäl d’uoksiš. Häi meni gu dielon peräh sepällöö heboo ravvoittamah, a sepäl oli ylen hyvä hebo. Meni seppy, potkovan valmisti i lykkäi sih vilustumah. Petr Pervoi ottaa sidä potkovaa käis pyörittää dai oijendaa, sanoo: – Kiitetäh, hyvä seppy olet, no vai aiga lahoo potkovaa laait! Häi ei virka ni midä.^ Ottaa laadii uvvet – dai hevon ravvoittaa. Ravvoitestu andaa Petr Pervoi hobd’ahižen rubl’an. Seppy ottaa pyörittää dai keskel katkaa d’en’gan i sanoo: – Moine i saari olet, gu lahoo d’en’gaa tuot! Saari kyzyy: – Sanotah, sinul on ravei hebo? – On kudakui. – Edgo lähe minuu vedämäh, nengoine i nengoine matku on, kolmekymen virstaa čaasus pidää d’uosta. Jeeželi ed voine vedää srokal, sid sinulles palku häviää dai muite nyt laaduo rodiah. Seppy sanoo: – Lähten. Tol’ko anna minul aigaa, hebo on lasketettu, kepit pidää tagua. Häin tagoo kolme keppii i panoo kreslah viizitoštu puudaa raudaa. Istutahez kreslah i lähtietäh ajamah. Saari sanoo: – Onnakko hävität palkan, dai iččedäs, hil’l’ah tämä hebo kävelöö. Seppy ottaa, ravval išköö heboo, i hebo ravenoo – d’uoksoo. Yksi perelesku päästih. Lähtietäh, toine ajetah. Opät’ saari sanoo: – Onnaako hävität sinä palkan dai iččeedäs hävität – ylen hil’l’ah menöö hebo. Häi ottaa toižen kerran išköö toižel kepil, hebo i yččästähes i davai d’uoksemah. Päästäh toine perelesku. Lähtietäh viimisty perelieskaa ajamah. Saari kaččoo čassuloih i sanoo: – Nygöi onnaako hävität palkan dai iččeedäs, ylen vähä aigaa on. Häi ottaa išköö kolmanden kerran, išköö heboo, i hebo lähtöö d’uoksemah i puoldu čassuu ielle tuloo määrättyh stanssiessah. Saari lähtöö kreslas i kyzyy: – Äijängo sinun hebo maksaa? Seppy sanoo: – Se ei ole myödävy. Saari kyzyy toižen kerran. Opät’ vastaa seppy: – Ei ole myödävy. Saari kyzyy kolmanden kerran: – N’eužeeli hindaa hevol ei ole? Minä annan, ota min tahtonet. Häi sanoo: – Ved’ kerdu on sanottu, se ei ole myödävy. Saari sanoo: – N’eužeeli sinä nyt saaril ed myö? –ottaa i hevon ambuu da palkan maksaa, mi oli määrätty. Seppy lähtöö pahas mieles linnaa myö kävelemäh. Kävelöö kabakkoi myö i kuz vai nägöö ribuhižii kird’uniekkoi i vai heidy ugoščaiččoo. Sidä raadaa mondu kerdaa. Eräs siä on ravei kird’uniekku i kyzyy: – Midäbo sinä meidy nygöi d’uotat da olet pahaz mielez? Häi sanoo: – Vot on minul mittuine obiidu. Minä toin saarin i meil oli rääditty hindu. Nečen vastah oli matkaa i toin viä puoldu čaassuu iele nämietittuu aigaa. I häi kyzyi, äijängo otan hevoz. Minä vastain: «Ei sе ole myödävy, se on kodihebo». Kolmandengi kerran kyzyi, minä en andanuh, häi otti da ambui hevon. – Ole huolettah, – sanoo kird’uniekku, – osta buti̮lkku viinaa, mene osta gerbovoidu bumaagaa listu. Ottaa i kird’uttaa prošeenijan. Käjel kird’uttaa, sid toižel käjel kird’uttaa. Ottaa i varbahal podpiššihez. – Nygöi palkaa prošenijan viejy. Häi menöö eččii viejän i maksaa palkan, i se lähtöö vedämäh. D’o toššupään ečitäh händy, kučutah suudoh. A kird’uniekku sanoo: – Nygöi häi maksaa hevoz,| ga elä vähembää rääji, gu mi vai hevon nahkah syndyy hobd’aa da kuldaa. Mennäh suudoh, i saari kyzyy: – Äijägo otat? Häi sanoo: – Mi hevon nahkah menöö kuldaa da hobd’aa. Hänen pidi maksaa. Seppy otti da vie tänäpäi bohattannu elää.