Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Israeli ta Jumalan lupaukšet

История изменений

23 августа 2023 в 11:40 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹ Šanon teilä Hristossan nimeššä, jotta pakajan totta.^ Miun omahenki tovistau yheššä Pyhän Henken kera, jotta en valehtele. ²Miula on šiämeššä šuuri apie ta loppumatoin tuška. ³Tahtosin parempi iče olla kirottu ta erotettu Hristossašta, kun še vain auttais miun vellijä, miun omua rahvašta. ⁴Hyö ollah israelilaisie, kumpaset Jumala otti omiksi lapšiksi ta anto heilä jumalallisen valon.^ Heijän kera Hiän luati šopimukšet, heilä Hiän anto Sakonan, jumalansluušpan ta lupaukšet. ⁵Heijän ollah kantatuatot.^ Heistä Hristossa on lähtösin ihmisenä, Hiän, ken on kaikkie ylempänä, ilmasen ijän kiitetty Jumala.^ Amin! ⁶Tämä ei tarkota šitä, jotta Jumalan šana ois männyn tyhjäh. Niätšen ei kaikki israelilaiset kuuluta tosi Israelih, ⁷eikä kaikki Aprahamin jälkiläiset olla oikeita Aprahamin lapšie. Šanohan Jumala Aprahamilla: «Vain Issakan jälkiläisie šanotah šiun lapšiksi». ⁸Tämä merkiččöy šitä, jotta ei kaikki Aprahamin jälkiläiset olla Jumalan lapšie, vain šemmoset jälkiläiset, kumpaset on šynnytty Jumalan lupaukšen voimašta. ⁹Ta še lupauš oli tämmöni: «Enši vuotena šamah aikah tulen šiun luo, ta šilloin šiun naisella Sarralla on poika». ¹⁰Eikä täššä ole vielä kaikki.^ Revekka šai kakši poikua yheštä mieheštä, miän kantatuatošta Issakašta. ^11-12 Jo ennein kuin pojat oli šynnytty, ennein kuin hyö oli ruattu mitänih hyvyä tahi pahua, Jumala šano Revekalla: «Vanhempi poika paššuau nuorempua».^ Näin Jumala omašta tahoštah valičči nuoremman, kumpasen oli kuččun.^ Valinta ei riipu ihmisen ruatoloista, vain valiččijan tahošta. ¹³Šanouhan Jumala Pyhissä Kirjutukšissa Revekan pojista: «Juakkuo Mie tykkäsin, a Isavua vihasin». ¹⁴ Mitä myö täh šanomma? Onko Jumala viärämielini? Ei šuinki. ¹⁵ Moisseilla Hiän šano: «Mie armahan, ketä tahon, ta ketä tahon šaleija, šitä šaleičen». ¹⁶Niämmä, jotta kaikki rippuu Jumalašta, kumpani armahtau, eikä šiitä, mitä ihmini tahtou tahi mahtau. ¹⁷Pyhissä Kirjutukšissa Jumala šanou faraonilla näin: «Mie šentäh noššin šiut čuariksi, jotta šiun kautti voisin näyttyä voimani ta jotta Miun nimeštä šaneltais koko muailmašša». ¹⁸ Niin jotta Jumala armahtau, ketä tahtou, ta koventau šytämen, keltä tahtou.

23 августа 2023 в 11:30 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹ Šanon teilä Hristossan nimeššä, jotta pakajan totta.^ Miun omahenki tovistau yheššä Pyhän Henken kera, jotta en valehtele. ²Miula on šiämeššä šuuri apie ta loppumatoin tuška. ³Tahtosin parempi iče olla kirottu ta erotettu Hristossašta, kun še vain auttais miun vellijä, miun omua rahvašta. ⁴Hyö ollah israelilaisie, kumpaset Jumala otti omiksi lapšiksi ta anto heilä jumalallisen valon.^ Heijän kera Hiän luati šopimukšet, heilä Hiän anto Sakonan, jumalansluušpan ta lupaukšet. ⁵Heijän ollah kantatuatot.^ Heistä Hristossa on lähtösin ihmisenä, Hiän, ken on kaikkie ylempänä, ilmasen ijän kiitetty Jumala.^ Amin! ⁶Tämä ei tarkota šitä, jotta Jumalan šana ois männyn tyhjäh. Niätšen ei kaikki israelilaiset kuuluta tosi Israelih, ⁷eikä kaikki Aprahamin jälkiläiset olla oikeita Aprahamin lapšie. Šanohan Jumala Aprahamilla: «Vain Issakan jälkiläisie šanotah šiun lapšiksi». ⁸Tämä merkiččöy šitä, jotta ei kaikki Aprahamin jälkiläiset olla Jumalan lapšie, vain šemmoset jälkiläiset, kumpaset on šynnytty Jumalan lupaukšen voimašta. ⁹Ta še lupauš oli tämmöni: «Enši vuotena šamah aikah tulen šiun luo, ta šilloin šiun naisella Sarralla on poika». ¹⁰Eikä täššä ole vielä kaikki.^ Revekka šai kakši poikua yheštä mieheštä, miän kantatuatošta Issakašta. ^11-12 Jo ennein kuin pojat oli šynnytty, ennein kuin hyö oli ruattu mitänih hyvyä tahi pahua, Jumala šano Revekalla: «Vanhempi poika paššuau nuorempua».^ Näin Jumala omašta tahoštah valičči nuoremman, kumpasen oli kuččun. Valinta ei riipu ihmisen ruatoloista, vain valiččijan tahošta. ¹³Šanouhan Jumala Pyhissä Kirjutukšissa Revekan pojista: «Juakkuo Mie tykkäsin, a Isavua vihasin». ¹⁴ Mitä myö täh šanomma? Onko Jumala viärämielini? Ei šuinki. ¹⁵ Moisseilla Hiän šano: «Mie armahan, ketä tahon, ta ketä tahon šaleija, šitä šaleičen». ¹⁶Niämmä, jotta kaikki rippuu Jumalašta, kumpani armahtau, eikä šiitä, mitä ihmini tahtou tahi mahtau. ¹⁷Pyhissä Kirjutukšissa Jumala šanou faraonilla näin: «Mie šentäh noššin šiut čuariksi, jotta šiun kautti voisin näyttyä voimani ta jotta Miun nimeštä šaneltais koko muailmašša». ¹⁸ Niin jotta Jumala armahtau, ketä tahtou, ta koventau šytämen, keltä tahtou.

23 августа 2023 в 11:18 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹ Šanon teilä Hristossan nimeššä, jotta pakajan totta.^ Miun omahenki tovistau yheššä Pyhän Henken kera, jotta en valehtele. ²Miula on šiämeššä šuuri apie ta loppumatoin tuška. ³Tahtosin parempi iče olla kirottu ta erotettu Hristossašta, kun še vain auttais miun vellijä, miun omua rahvašta. ⁴Hyö ollah israelilaisie, kumpaset Jumala otti omiksi lapšiksi ta anto heilä jumalallisen valon. Heijän kera Hiän luati šopimukšet, heilä Hiän anto Sakonan, jumalansluušpan ta lupaukšet. ⁵Heijän ollah kantatuatot.^ Heistä Hristossa on lähtösin ihmisenä, Hiän, ken on kaikkie ylempänä, ilmasen ijän kiitetty Jumala.^ Amin! ⁶Tämä ei tarkota šitä, jotta Jumalan šana ois männyn tyhjäh. Niätšen ei kaikki israelilaiset kuuluta tosi Israelih, ⁷eikä kaikki Aprahamin jälkiläiset olla oikeita Aprahamin lapšie. Šanohan Jumala Aprahamilla: «Vain Issakan jälkiläisie šanotah šiun lapšiksi». ⁸Tämä merkiččöy šitä, jotta ei kaikki Aprahamin jälkiläiset olla Jumalan lapšie, vain šemmoset jälkiläiset, kumpaset on šynnytty Jumalan lupaukšen voimašta. ⁹Ta še lupauš oli tämmöni: «Enši vuotena šamah aikah tulen šiun luo, ta šilloin šiun naisella Sarralla on poika». ¹⁰Eikä täššä ole vielä kaikki.^ Revekka šai kakši poikua yheštä mieheštä, miän kantatuatošta Issakašta. ^11-12 Jo ennein kuin pojat oli šynnytty, ennein kuin hyö oli ruattu mitänih hyvyä tahi pahua, Jumala šano Revekalla: «Vanhempi poika paššuau nuorempua».^ Näin Jumala omašta tahoštah valičči nuoremman, kumpasen oli kuččun. Valinta ei riipu ihmisen ruatoloista, vain valiččijan tahošta. ¹³Šanouhan Jumala Pyhissä Kirjutukšissa Revekan pojista: «Juakkuo Mie tykkäsin, a Isavua vihasin». ¹⁴ Mitä myö täh šanomma? Onko Jumala viärämielini? Ei šuinki. ¹⁵ Moisseilla Hiän šano: «Mie armahan, ketä tahon, ta ketä tahon šaleija, šitä šaleičen». ¹⁶Niämmä, jotta kaikki rippuu Jumalašta, kumpani armahtau, eikä šiitä, mitä ihmini tahtou tahi mahtau. ¹⁷Pyhissä Kirjutukšissa Jumala šanou faraonilla näin: «Mie šentäh noššin šiut čuariksi, jotta šiun kautti voisin näyttyä voimani ta jotta Miun nimeštä šaneltais koko muailmašša». ¹⁸ Niin jotta Jumala armahtau, ketä tahtou, ta koventau šytämen, keltä tahtou.

23 августа 2023 в 11:04 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ¹ Šanon teilä Hristossan nimeššä, jotta pakajan totta. Miun omahenki tovistau yheššä Pyhän Henken kera, jotta en valehtele. ²Miula on šiämeššä šuuri apie ta loppumatoin tuška. ³Tahtosin parempi iče olla kirottu ta erotettu Hristossašta, kun še vain auttais miun vellijä, miun omua rahvašta. ⁴Hyö ollah israelilaisie, kumpaset Jumala otti omiksi lapšiksi ta anto heilä jumalallisen valon. Heijän kera Hiän luati šopimukšet, heilä Hiän anto Sakonan, jumalansluušpan ta lupaukšet. ⁵Heijän ollah kantatuatot.^ Heistä Hristossa on lähtösin ihmisenä, Hiän, ken on kaikkie ylempänä, ilmasen ijän kiitetty Jumala.^ Amin! ⁶Tämä ei tarkota šitä, jotta Jumalan šana ois männyn tyhjäh. Niätšen ei kaikki israelilaiset kuuluta tosi Israelih, ⁷eikä kaikki Aprahamin jälkiläiset olla oikeita Aprahamin lapšie. Šanohan Jumala Aprahamilla: «Vain Issakan jälkiläisie šanotah šiun lapšiksi». ⁸Tämä merkiččöy šitä, jotta ei kaikki Aprahamin jälkiläiset olla Jumalan lapšie, vain šemmoset jälkiläiset, kumpaset on šynnytty Jumalan lupaukšen voimašta. ⁹Ta še lupauš oli tämmöni: «Enši vuotena šamah aikah tulen šiun luo, ta šilloin šiun naisella Sarralla on poika». ¹⁰Eikä täššä ole vielä kaikki.^ Revekka šai kakši poikua yheštä mieheštä, miän kantatuatošta Issakašta. ^11-12 Jo ennein kuin pojat oli šynnytty, ennein kuin hyö oli ruattu mitänih hyvyä tahi pahua, Jumala šano Revekalla: «Vanhempi poika paššuau nuorempua».^ Näin Jumala omašta tahoštah valičči nuoremman, kumpasen oli kuččun. Valinta ei riipu ihmisen ruatoloista, vain valiččijan tahošta. ¹³Šanouhan Jumala Pyhissä Kirjutukšissa Revekan pojista: «Juakkuo Mie tykkäsin, a Isavua vihasin». ¹⁴ Mitä myö täh šanomma? Onko Jumala viärämielini? Ei šuinki. ¹⁵ Moisseilla Hiän šano: «Mie armahan, ketä tahon, ta ketä tahon šaleija, šitä šaleičen». ¹⁶Niämmä, jotta kaikki rippuu Jumalašta, kumpani armahtau, eikä šiitä, mitä ihmini tahtou tahi mahtau. ¹⁷Pyhissä Kirjutukšissa Jumala šanou faraonilla näin: «Mie šentäh noššin šiut čuariksi, jotta šiun kautti voisin näyttyä voimani ta jotta Miun nimeštä šaneltais koko muailmašša». ¹⁸ Niin jotta Jumala armahtau, ketä tahtou, ta koventau šytämen, keltä tahtou.