Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Änižröunan posadad: nimiden peitused
История изменений
23 августа 2023 в 14:18 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Kalag’-külä om üks’ Änižröunan suriš külišpäi, kuna mülüb äi toižid penid külid. Mö jo kirjutim Toižeg-külän peniš posadoiš, niiden nimiden peitusiš. Kalag’ om sur’ posad, mitte seižub Karjalas Änižjärven randal ei edahan röunaspäi Piterinke Vitegran traktan pidust. Se om kaikid suremb külä Kalagen küliden keskes. Kalagen küliden gruppaha mülüba völ penembad Kaskez-, Toižeg-, Kakkarv’-küläd. Kalages amussai eläba pohjoižvepsläižed, ned oma sen agjan igähine rahvaz. Om tetab, miše ende vepsläižed küläd tehtihe “pezan”-ladul kanzan principan mödhe. Ühten kanzan pertid tegeba mugoižen penen posadan, rindal sauvoiba pertid völ toižed kanzad, muga nene pened posadad ühtenzoitihe da nügüd’ mö nägem ühten suren külän, a peniden posadoiden nimed tedaba vaiše sijaližed eläjad da muga röunataba külän agjoid. Iče Kalag’-nimi om tehtud Kalag’-jogen nimespäi. Nece om lujas popul’arine pohjoižvepsän küliden nimiden lad. Kalag’-jogen ümbri tehtihe-ki posadoiden “peza”, sikš pezale om anttud Kalag’-nimi. Sij aližed eläjad muštaba nügüd’ mugoižed Kalagen posadad: Ropei, Pos’olk, Čuurušk, Galašovk, Ozr, Koiranmättaz da Pagast. Ei kaikiden nimiden polhe oma tedomehiden tedoid, no äi niišpäi voiba ozutada elonsijan laduhu. Pos’olkaks kuctihe elonsijan keskpala. Sijaližed eläjad kuctihe Pos’olkaks Kalagen augotišt. Toižiden küliden eläjad, ozutesikš, Toižegen eläjad kuctihe Pos’olkaks kogonašt Kalaged. Irma Mulložen mel’pidon mödhe Pos’olkad oliba pagastan rindal vai pagastoiden sijas, no om melentartušt, miše Kalages Pagast da Pos’olk seižuba erazvuiččiš külän agjoiš. Tedomehen mel’pidon mödhe Pagast-nimi mugažo anttihe “pezoiden” keskusele. Pagast-nimi mugažo znamoičeb “külän”. Kalages Pagast-posad zavodiše pagastal, konz-se sigä oliba pühäkodid-ki. Erasiden posadoiden nimed om tehtud baltianmeren suomalaižiden modelin mödhe. Ned oma ühtenzoittud nimed, miččiš paksus voib vastata londuzobjektan nimen da sen atributan. Mugoine om Kalagen Koiranmättaz. Nece posad om kaumišton toižel polel da ozutab necen elonsij an ladule: sigä pertid seižuiba penel mäthudel. No möhemba “mättaz” znamoičeškanzi mugošt-žo, mi “posad”. Čuurušk-nimi om anttud elonsijale čuurkiven taguiči. Necidä kived nügüdehesai sadas Kalagen agjas. Tedoid sen nimen polhe ei ole löutud. Muga voib sanuda-ki Ozr-külän polhe. Tägä eli tutab vepsläine Anna Lisicina. Voib olda, nece nimi om anttud pöudoiden taguiči, miččed oliba necil sijal. Om melentartušt, miše venäks Ozr om Žitnoručei, kus om oja-sana, mi ozutab sen elonsijan laduhu. Ropei-posadan nimi venäks om “Ropručei”. Nece om lujas vanh nimi, mitte oli manitud azjbumagoiš eskai 1850-vozil, no sid’ sen polhe ei ole sanutud nimidä. Iče-ki nimi kaičihe eläjiden keskes. Venän nimespäi nägub, mitte toine toponiman pala om “oja”, a ezmäine voi tehtud vepsän “roppaz” – sanaspäi, mitte znamoičeb jätorosad, vai lüdin sanaspäi “ruopaz”, mitte znamoičeb kividen kogon pöudol. Kaikuččel toponimal om ičeze sändod da zakonad. Mugoižed toponimoiden ozoitesed kaiken aigan kingitaba kut tedomehiden, muga külän eläjiden homaičust da andaba el’geta ristituiden kaceged miruhu da elonsijaha. Tedod om ottud Irma Mulložen “Очерки вепсской топонимии”-kirjaspäi.