Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Ruado-komuunu Nannulas. 2
История изменений
13 сентября 2023 в 15:48 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: KAI YHTEHINE Ruado-komuunan roittuu kai rodih yhtehine – žiivatat da rahvahan elot. Oli ostettu suuri kodi Yllözes kaikkien huonuksienke. Keviäl vuvvennu 1929 sit kaksikerroksizes puuhizes talois jo eli meijän pereh. Sit samazes kois oli avattu Anuksen piirin enzimäine lapsien päivykodi. Talvel vuozinnu 1929-1930 komuunah jo rubei pyrgivymäh enimistö hierun eläjii. Muga sih yhtyttih Trifonovien, Andrejevien, Brussujevien, Gubarin, Kondratjevien da toizet perehet. Hyö duumaittih, gu kaikil yhtes suau voittua köyhyön. Enzimäzil komunuaroil oli jygei elos. Hyö ruattih-radžaitettih aijoi huondekses myöhä ehtässäh. Lypsäjät rengilöil kannettih vetty lehmien juotettavakse da udarehien pestäväkse, syötettih žiivattoi da longettih höstötty. Polevodstvas käytettih uuzii ruadotehnolougieloi, peldoloil ruadoi tehniekku. Komunuarat kazvatettih vil’l’ua, ruistu, liinua da ouveššiloi. Enzimäzinny mehanizatoroinnu, kudamat iče opastuttih sih dieloh, oldih Mihail Sem’onov da minun died’oi Jegor F’odorov. Hyö ruattih komuunas vuorokkai. Minun died’oi hätken ruadoi tehniekanke da händy kui peredoviekkua kai pandih piirin lehteh. Ruadoi häi höyrymelličälgi, hosgi ei olluh kirvesmiehenny nigo mehaniekannu, ga joga ruadoh oli tarku. Ruado-komuunan piälimäzii ruadoloi oli opastua rahvastu kirjah. Muga paikalline nevvosto hyväksyi muanruadajien kursat, kudamii pidi silmäl agronoumu Sakarainen. Rahvas opastuttih kirjah komuunan kaksikerroksizen koin enzimäzel kerroksel. Päiväl sie oli stolouvoi, ehtäl ruadoi kluubu. Kluubas järjestettih erilazii pidoloi, lugiettih lehtilöi da žurnualoi, paistih da opastuttih kirjah. Opastajinnu oldih omat Anuksen linnan lapsienkoin komsomol’cat da käydih opastajat Jyrgilän da Sudalan školispäi. LAHJAT RUADO-KOMUUNALE Suurdu huomivuo komuunan puoleh kiinitti Karjalan halličus. Vuvvennu 1929 heinykuun allus kaččomah komuunua da sen ruaduo kai kävyi Karjalan nevvostotazavallan Rahvahan Komissuaroin Nevvoston piälikkö Edvard Gylling. Ei jiädy bokkah paikallizet valduniekatgi. Raispolkomu lahjoitti Ruado- komuunale Krasnii putilovets -traktoran, Säde-komuunu andoi niitändymašinan da Anuksen lespromhozu kymmene hebuo kezän aijakse. Sen ližäkse, komunuarat suadih 750 000 rubl’ua laihindengua valdivospäi. Oli ostettu vil’l’oin leikkuandu- da höyryniitändykonehet. Kezäkuul vuvvennu 1931 putilovskoin traktoroin kolonnu tuli Anuksen mašintraktoru stansiele. RUADO-KOMUUNAN ELOSTU Jelena Afoninan musteluloi lapsusaijas Ruado-komuunas. Händy vuvvennu 1998 pagizutti Nata lja Volokoslavskaja. Jelena Petrovna rodivui Sudalan hieruh. Konzu häi oli pienenny lapsennu, heijän pereh eli lahonnuos kois, kus vajatti levo. Hänen pikkarazil sizärilöil pidi peittyö stolan alle vihmas. Jelena Petrovnal jo kuuzivuodizennu pidi kaččuo toizii lapsii. Konzu heijän vahnembat tuldih kodih ruavospäi, hyö nähtih, gu nänniniekku lapsi maguau kätkyös, a hänen kaččoi kätkyön ual. Hierun mužikat avvutettih tälle perehele nostua uuzi kodi kuus. Meččiä koin srojinduruadoloih andoi Säde-komuunu. Pereh tuli elämäh uudeh, ga ei loppussah nostettuh kodih vuvvennu 1930. Elimmö kuhn’al. Ga sit tuli kolme mužikkua nahkukurtkis. Hyö sanottih: “Libo mengiä elämäh komuunah, libo kunne tahtotto”. Komuunas myö elimmö pienes viluččazes pertizes. Komuunan predseduateläl Ivanoval Mit’a-diädäl pidi meijän pertin kauti astuo omah pertih. Komuunas oli kai yhtehine: eländypaikku, syömine. Enzimäi syötettih vahnembii, sit lapsiigi. Kengät da sovat annettih skluavuspäi. Keviäl lapset oldih ojien puhtistanduruadolois. Terväh komuunah tuli kymmene perehty. Joga perehes oli kymmene lastu. Komuunu rubei leviemäh, gu tämän vastah rahvastu ei kestänyh. Ruado-komuunu oli ainavoluaduine kogemus, suuri harpavus edehpäi muatalovuon kehittämizen alal. Minul oli jygei eččie tiedoloi komuunan histouries da ruavos. Kai, midä minä kirjutin, on otettu da kerätty yhteh kirjois, lehtilöis da žurnualois, Karjalan kanzallizen arhiivan da Anuksen liygiläzien muzein dokumentoispäi. Minul ylen äijäl avvutettih rahvas, kudamii kiinnostau oman kodirannan histourii. Nannul on jiännyh minun sydämeh da mustoh dostalikse igiä. Kiändi Nadežda Mičurova