ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Meččy da sen elaigu. 3

История изменений

04 октября 2023 в 11:36 Нина Шибанова

  • изменил(а) текст
    LIANAT DA EPIFITAT Lianoil ollah hoikat da pitkät rungot, sentäh net kazvetah ymbäri puun runguo kukitah jällel sidä, konzu vai nostah oksupiässäh, kus jo on päivypasto. Meijän mečis myö emmo lövvä lianoi, niilöih niškoi tiä on ylen vilu, net kazvetah suvimečis. Kazvamizii, kudamat eletäh puun rungolois da oksis, latinan kielel sanotah ‒ epefiti. Meij än mečis net ollah sammalet da kangassammalet kazvajat puuloin kojal. Erähil puuloil net katetah kai koja, riputah oksispäi alah kui parrat. Puuloil epifitat nimidä pahuttu ei tuvva, net vai pietäh puuloi omannu eländykohtannu. Mečäs vastavuu äijin kymmenin epefi ti-kangassammaldu. SIENET DA BAKTEERIET Vie meččäh mendyy ihan tottu vastuammo sienii da griboi. Monet sienet da grivat vastates myö tunnemmo da tiijämmö: valgei griba, oroi, vahalaukku, sigoisieni, brussu da vie äijy tostu, vie enämbi siendy jiäy meile tiedämättöminny, erähii, pikoi pikkarazii, ni silmäl ei näe. Yhtet sienet omil juuril katetah kai mečänalustan syväin, toizet kazvetah puulois, tuhjolois da heinis, kolmandet eletäh sordunuzil puuloil, avvutetah niilöile teriämbä hapata. Nelländet kazvetah vai palokohtil, net enzimäzikse katetah palanuh paikku. Kaikkii sienii tietäh vai tiedoiniekat. Sienet da grivat iče ei voija suaja elokazvuo, sentäh net eletäh yhtes toizien vihandoin kazvamizien kel, kudamat annetah sienile valmehet elokazvot, omah aigah sienet avvutetah sellittiä ihan hienokse meččyalustua puuh niškoi. Viegi joga puun juuri on sevoitettu hienozil puaksuloil sienij uuril (latinan kieleh sanotah ‒ mikoriza), kudamat avvutetah puule kerätä vetty da muasuolii, a vajehtekse suajah puuspäi elokazvot. Vie enämbi mečäs on bakteerieloi, net eletäh meččyalustas da ylämuvas. Muabakteeriedu on ylen äijy: tuhandet tuhattu yhtes grammas mudua, i kai nämä monet pikoi pikkarazet bakteeriet ruatah suurdu ruaduo, ei anneta kerävyö liijakse meččyalustal, kirvottuloil oksil, puuloil, lehtil, havuloil, töllönnyzil meččyhurtil. Bakteeriet kai net eroitetah ihan hienokse juuri muasuolissah da čihvuguazussah. Bakteeriet kuigi i sienet mečäs ruatah yhty ruaduo, ga sienil enimyölleh himoh on muigiembat muvat havumečäs, a bakteeriet parembi eletäh lehtimečis, kus on vähembäl muigei muda. MEČÄN FAUNU Ei sua meččiä nähtä ičekseh, meččy hurtiloita, linduloita, čyöttölöitä... Niidy voi vastata joga kohtas, mečäs net avvutetah toine toizele, voijah olla tiel, voigi i hyövykse. Meijän mečis eletäh kui suuret hurtat: hirvi, pedru, hukku, kondii, reboi i toizet, mugagi i pikkarazet kaikenmoizet hiiret da mägrät. Hirvet talven aigua syvväh äij än nuoris pedäjis da huavois ladvazii, jälgeh sidä net kazvetah kui häräkkehet, järiembis puulois hambahien vuoh n’uloitetah kojua. Oravat syvväh pedäjän da kuuzen käbylöis siemenet. Kudamat puusiemenet pakuttu lienne muale, niidy kerätäh iččeh näh hiiret. Linduu mečis vie enämbi on kui hurtua, ongi i kaiken aijan eläjät, ongi i kezäkse tulijat, ongi i siiriči menijät. Linnut parahakse kaikkie tuvvah hyödyy mečäle i hävitetäh meččysyöjii, toizekse siemenii syvves linnut erähii siemenii kirvotetah da kannellah toizile paikoile, sil mugagi avvutetah kazvavuo uuzil puuloil da tuhjoloil. Mečän faunua paistes pidäy mustoittua luuttomii elättilöi: čyöttölöi, edenölöi, hämähäkkilöi i toizii. Erähät niilöis kai aigu ollah muan piäl, kui liipoit, toizet kaiken aijan ollah muan ual, kui čyötöt, ongi i mostu, kudamat eräs aigu ollah muan ual, a toine aigu muan piäl, kui kudžoit. Kui voimmo nähtä, meččy on ladvoispäi juurissah täyzi eläjiä. No ei kai eläjät tulla hyväkse meččäh niškoi. Erähät madozet, böbökkäzet da puutoukat vägi lujah syvväh havuloi, lehtii, nuorii työndözii kojan alustoi, hienoloi juurii, jälgeh sidä puut roitah voimattomat da kuivetah. Toizet kui kudžoit hävitetäh mečän syöjii, sentäh ei pie koskie mečäs kudžoimättähii, pidäy niidy vardoija. Mugagi čyötöt, net avvutetah teriämbä hapata meččyalustal, pehmendetäh muadu, sil avvutetah hengittiä juuril. Tässäh myö pagizimmo meččiä da mečän eläjii, no kai net ei voija eliä atmosfierata da muvata. Mečän elävy da elomatoi mateerii pyzytäh yhtes. MUA DA MUDA Mua da meččy ollah kiini toine toizes, ei joga muvas kazva yhtenmoine meččy, kaikkie ezmäzikse roihes: mittuine sil samal kohtil ollou muda, kazvoittuu se libo toine meččypaikku. Ollou muda kuivu čuuruine, vähä muasuolua: kazvetah enimite pedäjiköt, kus oldaneh savimuvat, sie jo on märrembi, vägevembi: niil kohtil kazvetah toizet meččypaikat. Puun juuret mennäh läbi muvas, otetah siepäi viet, muasuolat. Kaikkie enämbi juurdu on ylembäzes muvas, midä syvembi – sidä vähembi on juurdu. Yhtäpäi puut otetah muaspäi midä niilöile pidäy kazvajes, tossapäi muale järilleh pakutah lehtet, oksat, heinät, puut, toizet kazvamizet, kai net omal aigua (yhtet teriämbä, toizet viikomba) hapatah i roitahes muvannu. Vie muvas eletäh grivat, muabakteeriet, čyötöt, pitkyn’uokkuhiiret, mägrät, luajitah pezii reboit da kondiet. Muvan piäl joga mečäs on mečänalustu, se kerävyy lehtis, havulois, hienozis oksazis i kattau minerualumuan. Meččyalustu joga meččypaikoil kerävyy oma, mittuot puut kazvetah – havupuut, lehtipuut, vai kai yhtes. Meččyalustan korgevus mugagi ei ole yhtenmoine, kaikkie parembi se nägyy kezäl, lepikös lopul keziä mečänalustua libo jo ni ole ei, libo on ylen vähä, lepän lehtet terväh hapatah mual, sit aijas konzu net kirvottih sygyzyl toizeh sygyzyssäh ehtitäh hapata. Ihan toizenmoine meččyalustu on kuuzikos, täs meččyalustu nouzou 10 sentissah järevytty, kuuzen havu happanou hil’l’ah. Vie se hillenöy, konzu on viluččaine da märgy, ihan moinegi i on pohjazen kuuzikkolois. Muiten meččyalustu suatetah muvakse, sanotah se on ylimäine muajarussi, no toizekse meččyalustu on erikseh seizoi kerävö, kudai buite kui sidou vastakkah vihandat kazvamizet i muvat. Meččyalustan jarusis kerävytäh enimite kai mečän kazvamizien imijät juuret, sie net voijah suaja azotua, fosforua, kaliedu, kal’siedu, kudamat roihes kirvonnuzis lehtis da havulois, no kerras net kai minerualat ei piästä, vai bakteeriet da sienet enzimäi eroitetah ihan hienokse lehtet da havut. Se eroitus menöy pitkäh aigah, sentäh juuret voij ah imie muas suolii kai aigu. Vie, kus ollou ylen järei meččyalustu sie puuloin da tuhjoloin siemenet ei puututa mudassah, moizis mečis on vähä nuordu puuhuttu, näittö onnuako vahnas kuuzikos, pikkarazet kuuzahazet kazvetah sordunuzil hapannuzil puuloil da moizilgi kandoloil, kus ei kerävy meččyalustua. Mugagi meččyalustas menetetäh talviaigua meččysyöjät da griboin siemenet, kudamat luajitah voimattomakse puuloi. Kiändi Sergei Ipatov

04 октября 2023 в 10:56 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: LIANAT DA EPIFITAT Lianoil ollah hoikat da pitkät rungot, sentäh net kazvetah ymbäri puun runguo kukitah jällel sidä, konzu vai nostah oksupiässäh, kus jo on päivypasto. Meijän mečis myö emmo lövvä lianoi, niilöih niškoi tiä on ylen vilu, net kazvetah suvimečis. Kazvamizii, kudamat eletäh puun rungolois da oksis, latinan kielel sanotah ‒ epefiti. Meij än mečis net ollah sammalet da kangassammalet kazvajat puuloin kojal. Erähil puuloil net katetah kai koja, riputah oksispäi alah kui parrat. Puuloil epifitat nimidä pahuttu ei tuvva, net vai pietäh puuloi omannu eländykohtannu. Mečäs vastavuu äijin kymmenin epefi ti-kangassammaldu. SIENET DA BAKTEERIET Vie meččäh mendyy ihan tottu vastuammo sienii da griboi. Monet sienet da grivat vastates myö tunnemmo da tiijämmö: valgei griba, oroi, vahalaukku, sigoisieni, brussu da vie äijy tostu, vie enämbi siendy jiäy meile tiedämättöminny, erähii, pikoi pikkarazii, ni silmäl ei näe. Yhtet sienet omil juuril katetah kai mečänalustan syväin, toizet kazvetah puulois, tuhjolois da heinis, kolmandet eletäh sordunuzil puuloil, avvutetah niilöile teriämbä hapata. Nelländet kazvetah vai palokohtil, net enzimäzikse katetah palanuh paikku. Kaikkii sienii tietäh vai tiedoiniekat. Sienet da grivat iče ei voija suaja elokazvuo, sentäh net eletäh yhtes toizien vihandoin kazvamizien kel, kudamat annetah sienile valmehet elokazvot, omah aigah sienet avvutetah sellittiä ihan hienokse meččyalustua puuh niškoi. Viegi joga puun juuri on sevoitettu hienozil puaksuloil sienij uuril (latinan kieleh sanotah ‒ mikoriza), kudamat avvutetah puule kerätä vetty da muasuolii, a vajehtekse suajah puuspäi elokazvot. Vie enämbi mečäs on bakteerieloi, net eletäh meččyalustas da ylämuvas. Muabakteeriedu on ylen äijy: tuhandet tuhattu yhtes grammas mudua, i kai nämä monet pikoi pikkarazet bakteeriet ruatah suurdu ruaduo, ei anneta kerävyö liijakse meččyalustal, kirvottuloil oksil, puuloil, lehtil, havuloil, töllönnyzil meččyhurtil. Bakteeriet kai net eroitetah ihan hienokse juuri muasuolissah da čihvuguazussah. Bakteeriet kuigi i sienet mečäs ruatah yhty ruaduo, ga sienil enimyölleh himoh on muigiembat muvat havumečäs, a bakteeriet parembi eletäh lehtimečis, kus on vähembäl muigei muda. MEČÄN FAUNU Ei sua meččiä nähtä ičekseh, meččy hurtiloita, linduloita, čyöttölöitä... Niidy voi vastata joga kohtas, mečäs net avvutetah toine toizele, voijah olla tiel, voigi i hyövykse. Meijän mečis eletäh kui suuret hurtat: hirvi, pedru, hukku, kondii, reboi i toizet, mugagi i pikkarazet kaikenmoizet hiiret da mägrät. Hirvet talven aigua syvväh äij än nuoris pedäjis da huavois ladvazii, jälgeh sidä net kazvetah kui häräkkehet, järiembis puulois hambahien vuoh n’uloitetah kojua. Oravat syvväh pedäjän da kuuzen käbylöis siemenet. Kudamat puusiemenet pakuttu lienne muale, niidy kerätäh iččeh näh hiiret. Linduu mečis vie enämbi on kui hurtua, ongi i kaiken aijan eläjät, ongi i kezäkse tulijat, ongi i siiriči menijät. Linnut parahakse kaikkie tuvvah hyödyy mečäle i hävitetäh meččysyöjii, toizekse siemenii syvves linnut erähii siemenii kirvotetah da kannellah toizile paikoile, sil mugagi avvutetah kazvavuo uuzil puuloil da tuhjoloil. Mečän faunua paistes pidäy mustoittua luuttomii elättilöi: čyöttölöi, edenölöi, hämähäkkilöi i toizii. Erähät niilöis kai aigu ollah muan piäl, kui liipoit, toizet kaiken aijan ollah muan ual, kui čyötöt, ongi i mostu, kudamat eräs aigu ollah muan ual, a toine aigu muan piäl, kui kudžoit. Kui voimmo nähtä, meččy on ladvoispäi juurissah täyzi eläjiä. No ei kai eläjät tulla hyväkse meččäh niškoi. Erähät madozet, böbökkäzet da puutoukat vägi lujah syvväh havuloi, lehtii, nuorii työndözii kojan alustoi, hienoloi juurii, jälgeh sidä puut roitah voimattomat da kuivetah. Toizet kui kudžoit hävitetäh mečän syöjii, sentäh ei pie koskie mečäs kudžoimättähii, pidäy niidy vardoija. Mugagi čyötöt, net avvutetah teriämbä hapata meččyalustal, pehmendetäh muadu, sil avvutetah hengittiä juuril. Tässäh myö pagizimmo meččiä da mečän eläjii, no kai net ei voija eliä atmosfierata da muvata. Mečän elävy da elomatoi mateerii pyzytäh yhtes. MUA DA MUDA Mua da meččy ollah kiini toine toizes, ei joga muvas kazva yhtenmoine meččy, kaikkie ezmäzikse roihes: mittuine sil samal kohtil ollou muda, kazvoittuu se libo toine meččypaikku. Ollou muda kuivu čuuruine, vähä muasuolua: kazvetah enimite pedäjiköt, kus oldaneh savimuvat, sie jo on märrembi, vägevembi: niil kohtil kazvetah toizet meččypaikat. Puun juuret mennäh läbi muvas, otetah siepäi viet, muasuolat. Kaikkie enämbi juurdu on ylembäzes muvas, midä syvembi – sidä vähembi on juurdu. Yhtäpäi puut otetah muaspäi midä niilöile pidäy kazvajes, tossapäi muale järilleh pakutah lehtet, oksat, heinät, puut, toizet kazvamizet, kai net omal aigua (yhtet teriämbä, toizet viikomba) hapatah i roitahes muvannu. Vie muvas eletäh grivat, muabakteeriet, čyötöt, pitkyn’uokkuhiiret, mägrät, luajitah pezii reboit da kondiet. Muvan piäl joga mečäs on mečänalustu, se kerävyy lehtis, havulois, hienozis oksazis i kattau minerualumuan. Meččyalustu joga meččypaikoil kerävyy oma, mittuot puut kazvetah – havupuut, lehtipuut, vai kai yhtes. Meččyalustan korgevus mugagi ei ole yhtenmoine, kaikkie parembi se nägyy kezäl, lepikös lopul keziä mečänalustua libo jo ni ole ei, libo on ylen vähä, lepän lehtet terväh hapatah mual, sit aijas konzu net kirvottih sygyzyl toizeh sygyzyssäh ehtitäh hapata. Ihan toizenmoine meččyalustu on kuuzikos, täs meččyalustu nouzou 10 sentissah järevytty, kuuzen havu happanou hil’l’ah. Vie se hillenöy, konzu on viluččaine da märgy, ihan moinegi i on pohjazen kuuzikkolois. Muiten meččyalustu suatetah muvakse, sanotah se on ylimäine muajarussi, no toizekse meččyalustu on erikseh seizoi kerävö, kudai buite kui sidou vastakkah vihandat kazvamizet i muvat. Meččyalustan jarusis kerävytäh enimite kai mečän kazvamizien imijät juuret, sie net voijah suaja azotua, fosforua, kaliedu, kal’siedu, kudamat roihes kirvonnuzis lehtis da havulois, no kerras net kai minerualat ei piästä, vai bakteeriet da sienet enzimäi eroitetah ihan hienokse lehtet da havut. Se eroitus menöy pitkäh aigah, sentäh juuret voij ah imie muas suolii kai aigu. Vie, kus ollou ylen järei meččyalustu sie puuloin da tuhjoloin siemenet ei puututa mudassah, moizis mečis on vähä nuordu puuhuttu, näittö onnuako vahnas kuuzikos, pikkarazet kuuzahazet kazvetah sordunuzil hapannuzil puuloil da moizilgi kandoloil, kus ei kerävy meččyalustua. Mugagi meččyalustas menetetäh talviaigua meččysyöjät da griboin siemenet, kudamat luajitah voimattomakse puuloi.