ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Mimmoni runko on kuollehista nouššehella?

История изменений

13 октября 2023 в 14:56 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) перевод текста
  • создал(а) текст: 35Onnakko kennih kyšyy: «Mitein kuollehie noššatetah? Mimmosešša runkošša hyö tullah»? 36Mimmoni mieletöin kyšymyš! Eihän še, mitä kylvät, tule eläväkši, kun še ei enšin kuoll. 37Ta kun kylvät, et kylvä täyttä kašvie, vain kylvät pal'l'ahan šiemenen, vehnänjyvän tahi min muun šiemenen. 38No Jumala antau šillä šemmosen varren kuin on kaččon hyväkši, jokahisella šiemenellä oman. 39 Ei kaikilla elävillä olijilla ole šamanmoini liha. Ihmisellä on erimoini liha, nelläjalkasilla erimoini liha, lintuloilla erimoini ta kaloilla erimoini. 40On olomašša taivahaisie runkoja ta muallisie runkoja, vain taivahaisien loisto on aivan toini kuin muanpiällisien. 41Päiväsellä on oma loisto, kuulla oma ta tähtilöillä oma. Ta yksi tähti on kirkkahampi kuin toini. 42Šamoin käyt niise šilloin, konša kuollehet nouššah.^ Mi pannah muah katojana, še noušou katomattomana. 43Mi pannah muah paharaiskana, še noušou jumalallisen valon kera.^ Mi pannah muah heikkona, še noušou väkövänä. 44Hauvatah muallini runko, noušou henkellini runko. Kun kerran on olomašša muallini runko, on niise henkellini runko. 45Pyhissä Kirjutukšissa onki šanottu: «Enšimmäisellä muan eläjällä, Aatamilla, oli muallini runko». A viimeni Aatami on Henki, kumpani antau lämän. 46Niin jotta henkellini ei ole enšin, enšin on muallini ta vašta šiitä tulou henkellini. 47Enšimmäini ihmini on muallini, muan pölyštä luajittu, toini Ihmini on taivahašta tullut Hospoti. 48Mimmoni tuo muallini ihmini oli, šemmosie ollah kaikki mualliset ihmiset, ta mimmoni tuo taivahaini Ihmini on, šemmosie ollah kaikki taivahaiset ihmiset. 49 Ta niin kuin myö nyt olemma muallisen ihmisen moisie, šamoin meistä kerran tulou taivahaisen Ihmisen moisie. 50Šen šanon, vellet, jotta liha ta veri, tämä katova ihmisrunko ei voi piäššä Jumalan Valtakuntah.^ Katovašta ei voi tulla katomatointa. 51No nyt mie šanon teilä peitošša pietyn as's'an: mmä myö kaikin kuole, vain kaikin myö muutumma, 52äkkie, šilmänräpähykšeššä, konša kuuluu viimeni torvenšoitto. Torvi šoittau, ta kuollehet nouššah katomattomina, a myö muut muutumma. 53Niätšen tämän katovan runkon pitäy muuttuo katomattomakši ta kuolovaisen kuolomattomakši. 54Konša näin käyt, šilloin täyttyy tämä Pyhien Kirjutukšien šana: – Kuoloma on nielty.^ Voitto on šuatu. 55Kuoloma, missä on šiun myrkkypiikki? Tuonela, missä on šiun voitto? 56Kuoloman myrkkypiikki on riähkä, ta riähkä šuau voiman Sakonašta. 57Ka passipot Jumalalla, kumpani antau meilä voiton miän Hospotin Iisussan Hristossan kautti! 58 Tämän taki, armahat velleni, tiän ei pie horjuo, vain pisykkyä lujina.^ Ruatakkua aina täyttä väkie Hospotin työtä.^ Tietäkkyä, jotta Hospoti ei anna tiän ruavon männä tyhjäh.