Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Priäžäläine urhomies. 2
История изменений
29 января 2024 в 12:47 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Pakkaskuul vuvvennu 2024 rodieu 100 vuottu Nevvostoliiton urhomiehen Marija Melentjevan roindas. Marija Melentjeva oli roinnuhes 24. pakkaskuudu vuvvennu 1924 Priäžäs muanruadajan pereheh. Hänen tuattah Vladimir Averjanovič Melentjev oli Ruskei Priäžy -kolhozan bragadierannu, sit sen johtajannu. Muamo Jevdokij a Andrejevna ruadoi kolhozas. Hänen enzimästy ukkuo Zahar F’oudorovič Petunovua tapettih vuvvennu 1919 valgosuomelazet Piiterin lähäl. Jevdokija Andrejevnal jäi poigah Puavil, kudai oli viitty vuottu vahnembi Marijua. Perehes oli viizi lastu: Puavil, Marija, Aleksandra, Galina da Valentina. Marija oli vahnembannu sizäris da kui joga muanruadajien perehes oli omien pienembien sizärien kaččojannu. Mariika, nenga sanottih händy omat, kazvoi hil’l’annu da tervehenny lapsennu. Hänen luondehen parahat ominažuot kehityttih vie lapsusaijas omas perehes: hyväntahtožus, eloksensuvaičus, kunnolližus, ahkerus, perävymättömys. MARIJA MELENTJEVAN TUATTAH Marija Melentjevan tuattah Vladimir Averjanovič Melentjev oli roinnuhes Priäžäs vuvvennu 1896. Mies oli karjalaine. Maltoi kirjah, loppi kirikköprihodan školan kaksi kluassua. Omas lyhyös elaijas (kuoli häi 1956 vuvvel 60 vuvven ijäs) hänel puutui äijy midä kestiä. Häi oli Ruskien armien saldatannu Kanzallizen voinan aigah, puolisti Piiterii Judeničan sodajoukkolois da piästi Nevvosto-Karjalua interventois. Ižänmuallizen voinan aigah händy otettih armieh Perovo-linnah Moskovan alovehele, ga voimattomuon periä vuvven 1943 sygyzys Vladimir Melentjev oli perehenke evakos Rešma-kyläs Ivanovon alovehel. Hänen kai elaigu oli kiini muanruadajan jygies ruavos. Häi oli tavallizennu kolhozniekannu, sit vuozinnu 1939-1940 oli Uuzi taival -kolhozan johtajannu, toiči hänel pidi toimiegi Ruskei Priäžy -kolhozan piälikön virras, da evakosgi olles mies ruadoi kolhozas. Konzu Karjal oli piästetty vihollizes kezäl 1944, Vladimir Melentjev tuli Priäžäh da uvvessah rubei ruadamah omal rannal jygielöi ruadoloi kolhozan ruavon endizeh kundoh suattamizekse. Vladimir Averjanovič ylen äijäl pidi pahua mieldy ottopoijan Puavilan da tyttären Marijan kuolendan periä. Nenga häi kirjutti erähäs omas kirjazes: “Tuldih karahtettihes pahat nemsoin da suomelazien valloitusjoukot, kiškottih meijän ozan da ilon. Poigu – kommunistu lähti Ruskieh Armieh, komsomol’cu tytär – partizuanakse. Mollembat varuamattah torattih vihollizienke, puolistettih da piästettih vihamiehis omua muadu. Poigu tapettih bojus. Tytär rohkiesti kesti kaikkii suomelazien kiduičuksii, ei pettänyh omua kodimuadu da sai korgien Nevvostoliiton urhomiehen arvonimen. ” Omamualazet kannatettih da kunnivoittih Vladimir Averjanovičua. Vuvvennu 1946 händy vallittih Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston (Kanzalližuksien nevvosto) deputuatakse KarjalSuomelazen nevvostotazavallan Priäžän valličuskunnas.