ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Čuarin starinanšanoja

История изменений

07 февраля 2024 в 12:22 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) перевод текста
  • создал(а) текст: Oli ennein čuari. Hänellä joka päivä piti uuši starinanšanoja. Starinanšanojan piti aina šanuo šemmosie starinoja, mitä čuari ei ennen ollun kuullun. Još ei tietän uušie starinoja, nin šilloin starinanšanojalta piä leikattih. Joka päivä tuotih aina uušie starinanšanojie, no ei ni ken tietän šemmosie starinoja, mitä čuari ei olis kuullun. Tuaš ni ečitäh starinanšanojua, no ni ken ei ruohi lähtie. Täyty yksi pojan pietelšikkä, mi šanou, jotta «mie še kyllä lähen». Ottau tai mänöy čuarin luo. Čuari i viey stuulan ta šanou: – Šano, prijaateli, starinua. Poika i alkau šanuo starinua: – Kun miun ukko ta šiun ukko yhtehistä sarajua luajittih, nin orava päivän juokši šeinähirttä myöt’en. Oletko kuullun? – En ole kuullun, – šanou čuari. Poika niin ottau ta pois lähtöy. Toisena päivänä tuaš poika tulou čuarin luo starinua šanomah. Čuari tuou stuulan ta šanou, jotta «ala, prijaateli, tuaš šanuo starinua». Poika alkau: – Kun miun tuatto ta šiun tuatto yhtehistä härkyä kašvatettih, nin piäčky päivän šarvijen välie lenti. Oletko kuullun? – En ole kuullun, – šanou čuari. Čuari jo alkau tuumaija, jotta vot on pietelšikkä, mahtau kekšie. Čuari keryäy omat virkamieheh ta šanou niillä: – Nyt hos mitä šanonou poika, nin työ šanokkua, jotta «olemma kuullun». Kolmantena päivänä, kun poika tulou starinua šanomah, nin čuari tuaš ni kantau stuulan ta šanou: – Kačo, prijaateli, kun nyt on tultu kuuntelomah kaikki miun virkamiehet, šano nyt hyvä starina. Poika alkau: – Šiun tuatto kun otti miun tuatolta velkah nelläkymmentä počkua kultua. Olettako kuullun? Herroilla kun oli annettu miäräyš, jotta šanuo: «Olemma kuullun», nin hiän ei auttan muu kuin šanuo: «Olemma kuullun». – No kun oletta kuullun, nin makšakkua velka, – šanou poika. Šiit otettih ta kerättih kultua kaikilta virkamiehiltä ta čuarilta. Ei löyvetty kuin yksi počkallini. A poika oli rahvahalta kerännyn nelläkymmentä hevoista ta nelläkymmentä počkua, millä kultua vetyä. – No kyllä še nyt čuari heittäy rahvahan tapannan, – piätteli poika.