Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Roštuon, Uuden vuoden da Loppiaisen aigua šanottih Vierissänkežekši.
История изменений
12 февраля 2024 в 16:51 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) перевод текста
- создал(а) текст: Roštuon, Uuden vuoden da Loppiaisen aigua šanottih Vierissänkežekši. Še oli sitä hullutusaigua, taiga-aigua. Silloin kulettiin huhl’akkana, pukeuvuttiin mikä miksikin ja naamioitiin itsensä, mikä biessakši, mikä ruumihiksi. Kyllä myö varazimma lujasti. Välin kulkivat ”hääkulkueina” — sulhanen, da moržian da pat’vaška. Aina kuin taloon tulivat, niin kyžyttiin lupa, suapiko hyö bläššie ja ainahan ne lupasi. Kadrilli kizattiin ja jatkettiin sitten seuraavaan taloon. Kylla akoilla oli arvaamista — kuka ken oli. Kun olivat kaikki naamioineet itsensa... [...] Väliin kulkivat hauda-saattueina. Oli luaittu grobu, sitä vejettiin čunalla. Ja grobu kannettiin perttiin, ja sitte ne pajattivat kuolinpajuja. Vain kyllä meita poikasia varautti... Kun miekin jo aloin olla yli 10 vuuven vanha, niin silloin olin jo rohkiembi. Väliin kuin nägimä tuhmannäköisiä huhl’akkoja, niin silloin druazittima seuraavaan tapaan: ”Huhl’ai, bahl’ai, staaroi starikka, gorbaatoi mužikka”. Kyllä monet kerrat saimme pingota pagoon. Valiin kuin kiini saivat, tavoittivat huhl’akat, kylla lunda sai — työnsivät paidan ja pukšut täyteen. Väliin kulkivat isoina laumoina, oli noin kymmeniä henkiä huhl’akkoja, ja kulettivat elavia skotinoida mukana. Oliba joskus suuri häkki, ja toisin aijoin oli bokkoja, ja milloin mitäkin.