ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Parahimid melid ezmäižes opendajas

История изменений

20 марта 2024 в 11:28 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Necil vodel Anna Ivanovnale töudiiži 95 vot. Mina ii üht kerdad kird’utin hänen polhe, no ezmeižen kerdan kird’utan, konz händast d’o ii ole miideke. Anna Ivanovna Kottina om minun ezmeine opendai. Hän oli mugoižen ristitun, kudamb oli minunke rindal ii vaise školas, a konz mina openzimoi korktas školas, konz radiin. Kaikušti hän abut’, tez’, kut minai oma azz’ad, laskvas pagiži, konz vastsimoiš. Meletan, mugoižen händast mušteltaze kaik hänen openikad. Äi hiišpäi eletaze da rataze Šoutarves. Ken-se hänen openikiišpei om nüguni školan pämez’, ken-se muzejan pämez’, ken-se Šoutarven man pämez’… Meletan, mise hänen openikoide polhe voib sanuda: “Ken opendaze, se i mahtaškandeb”. Mänob aig. Mi om muštos nüguni? Däl’gmeižed vastused ol’d’he pühäkodiš. Tuled pühäkodihe, a hän d’o om sigä. Kaburdalimei. Seižum ühtes. Pagižem D’umalanke. Läm’ om henges. Ol’d’he päivad, konz kahten kesken mänem pühäkodišpei kodihe üht dorogad möto. Hänele lujas om ohvot, mise tul’d’he hänenno. Ii kaikuččen kerdan mäned: tobjimalaz iilä aigad. No konz mäned, ka hän ii pästa pertišpei kuni ii d’od čajud. Hän vel ozutab silei ičeze lapside da vonukiide kuvid. Naku mugoižed muštlosed oma südäimes. Ken tez’ Anna Ivanovnad, nacein, muhoidab meletades hänes. Nüguni miile pidab loita D’umalale hänen henges. Niičukeine Anna (N’uša) oli rodn’uze Kaleiges Ivan Trofimovič da Marija Ivanovnan perehes. N’uša oli kesklaps’. Ezmeine laps’ – prihaine Šakei (Aleksandr), kuumanz’– Arkadii. Ivan Trofimovič radii kivilomkal, a konz zavodihe Suur’ voin, läks’ voinale, tagaze ii tulnu. Vodel 1943 Kesten’gan sijal mäni suur’ tora, siid händast riktihe. Marija Ivanovna radii kolhozas da tegi äi kodiradoid. Vel vanhiil ristituil om muštos, mise Marija Ivanovna lujas čomin ombel’ sobad. Külänikad tul’d’he hänenno da sanutihe, mida pidab hiile ombelta. Hän kaiken voi tehta. N’uša openzihe Kaleigen školas. Hän lopi kuume klassad, siid zavodihe voin. Vepsän male tuli Suomen armii, školas zavottihe opeta lapsid suomen kelel. Vepsiile ii tulnu düged opetas suomen kelel: vepsän kel’ abut’. No konz tuli aig opetas školas venän kelel, nece oli lujas düged: pidi uudeks muštelta maman kel’t. Vodel 1945 N’uša lopi kahesa klassad Kaleigen školas, mäni opendamhas Petroskoin pedagogižehe radmahttehnikumha. Hänen muštlosišpei nene voded däl’ges voinad ol’d’he lujas dügedad: sömad oli väha, oli näl’g, kodihe voi mända harvoin: väha mašiniid oli sil aigal, enamba pidi mända d’ougiil. Anna oli radonnavedijan ristitun, hivin openzihe da läksi radole Šoutarven školha. Rata Šoutarven školas Anna zavodi vodel 1948. Ezmäks hän radei 10 vott pionersatajan. Däl’ges, vodel 1958, hän ott’ ezmeižen klassan. Klassad ol’d’he suured. Tuldes školha openikad ii mahttud lugeda da kird’utada. Opendajale pidi äi rata lapsideke, mise tuliž touk. Radol hän el’genz’, kut iče sanii, mise tedoid ii töudnu, pidab mända opetaste. Vodel 1965 Anna lopi Petroskoin opendusen institutan. Kut radol, muga pensijal-ki Anna Ivanovna ii ištnu hilläšti kodiš. Hän kerazi ristituide muštlosid voinan aigan polhe, abut’ äjile löuta proudan, tehta dokumentoid. Hän kerazi al’boman ristituide muštlosideke. Nüguni se kaitaze muzejas, ozutaze da starineitaze miiden man istorijan lapsile. Mugažno Anna Ivanovna kerazi ühthe veteraniid da tegi vodel 1987 Šoutarves veteraniide horan. Äi vott hän iče pajat’ neciš horas. Meletan, mise ii mina üksniin pidan parahimid melid ezmeižes opendajas, Anna Ivanovnas, a miid hänel oli äi.