Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Pruazniekan simvolat

История изменений

07 мая 2024 в 12:28 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: “Hristos kuoli meijän riähkien täh...” (Kirjaine korinfalazile 16:13) ERI USKONDOT Kogo muailman kaikis suuremban pruazniekan – Hristosan kuol lieloispäi kuondumizen aigu on lähestymäs. Ga sen pidämizen aigu eri uskondolois on erilaine sendäh gu pravoslavnoil da katoulizel kirikkölöil ollah erilazet kalenduarat. Yksi eläy vahnua, julianskoidu myö, toine – uuttu, grigorianskoidu myö. Nygöi niilöin ero on 13 päiviä. Puaksumbah katoliekat pietäh Äijiäpäiviä nedälii enne, harvazeh olettelou nelliä-viitty nedälii enne. Tämä ero rodih silloi, konzu Ven’an mua revol’utsien jälles rubei elämäh uuttu, grigorianskoidu kalenduarua myö, ga pravoslavnoi kirikkö ei tahtonuh sih siirdyö. Sih uskovazil oli suuri syy. Vahnan zavietan Pashua, kudai iudaizman uskos merkiččöy jevrielöin piäzemisty jegiptalazien orjukses, pruaznuittih jo 1500 vuottu enne Iisus Hristosan roindua. Se pruazniekku kalenduarua myö ainos pidäy olla enne Hristosan elavumizen pruazniekkua, kudamua pravoslavnoi kirikkö pruaznuiččou ezmäzenny pyhänpiän jevrielöin Pashan jälles. Tämä oli suurin syy sih, mikse pravoslavnoi kirikkö jäi elämäh julianskoidu kalenduarua myö, kudai noudau histourien tapahtumii. Enne Äijiäpäiviä on 40 päiviä Suurdu pyhiä. Sen piduhus on luajittu sen kunnivokse, ku Iisus hiekkumuas olles pyhitti 40 päiviä. Nedälii enne Äijiäpäiviä ainos on Virboi. Virboin vičat roittih Äijänpäivän simvolakse Ven’al da vie erähis mualois, kus ei kazveta pal’mat. Erähis mua lois pal’mulehtien sijah ollah olivan da apel’siinan oksat, erähis – kuivat kukat. Sinä pyhänpiän Piästäi tuli Jerusalimah, da rahvas pal’mulehtil tervehtittih händy da pandih lehtii hänen dorogale. Se oli jälgimäine Hristosan mualline matku. Ielleh oli malittu Gefsimanskois savus, Iudan pettämine, Hristosan Ristah nuagliččemine da surmu. PYHITTÄMIZEN AIGU Niilöin tapahtumien kunnivokse jälgimäine Suuren pyhän nedäli on kaikis suurin da kovin pyhittämizen aigu. Uskovazien huomivo silloi on kiini Piästäjän tämänilmallizen elaijan jälgimäzis päivis. Tänä vuon se on sulakuun 29. da oraskuun 3. päivien välil. Suuri suovattu on oraskuun 4. päivy. Piättenčän olis parembi kaikkineh olla syömättäh, uskovazet juvvah vai yhty vetty. Ga yksikai tärgiembi on hengelline pyhittämine, omien riähkähizien mielien da himoloin voittamine. Jogahizel ristityl pidäy mielenke ellendiä kai kiellot. Net, kel on jygei ruado, vai on huono tervehys, voijah olla pyhittämättäh, kirikkö sidä ei kiellä. Parembi on syvvä argie, migu rikkuo sobu ristikanzoin välis, konzu yksi suuttuu nällän periä, a toine on ylbei sentäh, ku maltau olla nälläs da ozuttau sidä toizil. Pidäy mustua segi, ku pyhittämizes ei tule tolkuu, ku kerras sen jälles ruveta syömäh razvastu da muudu argie. Nengoine pyhittämizen loppemine tuou vai pahua tervehyöl dai hengel. Pidäy mustua, ku kaikes pidäy pyzyö keskel, vallita moine miäry da kovus, kudai parahite sobiu täh pyhäh aigah. Suuren pyhän jälles uskovazet ruvetah syömäh argie – maiduo, lihua, jäiččiä. Joga emändy luadiu enimät argisyömizet iče oman perehen tavoin mugah. Ga on syömizii, mit ollah Äijänpäivän simvoloinnu, da kudamii valmistetah juuri sinä piän. Net ollah jäičät, “pashat” da Äijänpäivän kakut. Niidy otetah Suurennu suovattannu kirikkölöih da “svätitäh”, sit tuvvah kodih da čomendetah niilöil oman stolan da vuotetah pruazniekkua. “PASHU” MUSTOITTAU MÄGIE Rahvahan perindö kruassie jäiččii on kiini Marija Magdalenan nimes. Häi oli naizien keskes, ket oldih yhtes Hristosanke da hänen opastujienke. Se naine toi Rim-linnan valdijal viestin Hristosan kuondumizes kuol lieloispäi da oijendi kruasitun jäičän. Juuri sen jälles kogo muailmas kruasitah jäiččiä da pietäh sidä simvolannu – hengi on voittanuh surman. Perindö pastua ruahtos “pashua” on kiini Golgofan mäis, kudual Hristossu oli ristah nuaglittu da Piästäjän ruuhes, kuduan rahvas nähtih tyhjänny. Sikse “pashu” luajitah piramidan muodoh – se mustoittau mägie. Kolmas Äijänpäivän syömine on Äijänpäivän kakku, ven’akse kulič. Se on suuren Artos-prosforan simvolu. Mostu pastetah manasterilois, sit svätitäh da pietäh kirikös, sen jälles leikatah palazikse da juatah uskovazile. Äijänpiän kaikis laukois on myödävänny tädä čomastu kakkuu. Manasterilois ollah tallel sen tahtahan ennevanhallizet retseptat. Artos-prosforu on Hristosan rungan simvolu, sidä pastetah sen mustoituksekse, ku Hristosan opastujat joga syömizen jälles stolale jätettih leibiä Piästäjäl da vuotettih, ku häi tulou heijällyö. Dai nygöi stolale pandu Äijänpäivän kakku mustoittau sidä, ku Hristos ainos on meijän keskes. HRISTOS LUJITTI USKON IGÄZEH ELOKSEH Ammuzis aijois Äijänpäivän sluužbua pietäh yöl. Se on jiännyh Vahnan zavietan tavoispäi sendäh, ku izrail’alazet ei muattu sinä yön, konzu piästih jegiptalazien orjukses. Papit kirikös vaihtetah suovattan valgiet ruutat da pannah piäle ruskiet pruazniekkuruutat. Enne keskiyödy kelloloin helineh andau tiediä, ku on lähenemäs Hristosan Elavumine. Sit papit tullah altarispäi da yhtes rahvahanke astutah kirikös ymbäri, kui astuttih naizet, kudamat tuldih Hristosan ruuhelluo. Tämä kävelendy kirikös ymbäri merkiččöy Kirikön Hristosal vastah astumistu. Sit kaikin azetutah salvas olijan kirikön uksen viereh, buite Piästäjän ruuhen tulenduveriän rinnal. Kelloloin iänet vaikastutah, papit pajatetah malittuloi, sit kolme kerdua kirratah net pyhät sanat, kudamat kuulutah sinä yön ymbäri Muas... Hristos on elavunnuh! Pappi ristiy kirikön uksen da kai rahvas ihastuksis mennäh kirikön sydämeh, kus ihastuksis ukatah toine tostu da pietäh pruazniekkusluužban. Ga Äijänpäivän pruazniekkua pietäh ei yhty päiviä, eigo seiččie, se jatkuu kogonastu 40 päiviä da piädyy Vozn’esen’n’ah. Se pruazniekku on luajittu Hristosan taivahah nouzemizen kunnivokse. Äijänpäivän pruazniekku merkiččöy hengen voittuo da igästy elostu yhtes Hristosanke – muaspäi taivahah, hävittämizes da huiguamizespäi Jumalan nimen kuulužuoh da kunnivoh. Omal kuondumizel kuollieloispäi Iisus Hristos blahoslovi kaikkii da lujitti uskon ristikanzoin igäzeh elokseh. “Kai, midä tahtonetto, ku rahvas ruattas teile, luajikkua työ heile.” (Matfei 7:12)