Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Epäuško ta tottelomattomuš

История изменений

30 октября 2024 в 17:57 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ⁷Šentäh, niin kuin Pyhä Henki šanou: – Još työ tänäpiänä kuuletta Jumalan iänen, ⁸elkyä koventakkua šytäntä, niin kuin ruattih tiän tuatot, konša nouštih Jumalua vaštah ta kuoteltih Hänen tirppamista tyhjäššä muašša. ⁹Šielä hyö kuoteltih Miun tirppamista, šanou Jumala, ta šuatih nelläkymmentä vuotta nähä, mitä Mie heilä ruavoin. ¹⁰ Mie vihaššuin šiih ihmispolveh ta šanoin: «Aina hyö ekšytäh šytämeššäh». Hyö ei tahottu kulkie Miun teitä, ¹¹ ta niin Mie vihoissani pošiuvuin, jotta konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah. ¹² Varokkua, vellet, jotta kenkänä teistä ei ois šytämeššäh paha ta epäuškoni, niin jotta jättäis elävän Jumalan. ¹³Lujentakkua toini toista pisymäh ušošša šini, kuni vielä šanotah «tänäpiänä», jotta riähkä ei muanittais ketänä teistä eikä koventais kenenkänä šytäntä. ¹⁴ Meilä on šama oša Hristossan kera, kun vain loppuh šuate pisymmä šiinä ušošša, mi meilä on ollun jo alušta šuate. ¹⁵ Pyhissä Kirjutukšissa šanotah: – Još työ tänäpiänä kuuletta Jumalan iänen, elkyä koventakkua šytäntä, niin kuin ruattih tiän tuatot šilloin, konša nouštih Jumalua vaštah. ¹⁶ Ket kuultih Jumalan iäni, ka kumminki nouštih Häntä vaštah?^ Kaikki ne, ket Moissein juohattamina oli lähetty pois Jegiptistä. ¹⁷ Kellä Jumala oli vihoissah nelläkymmentä vuotta? Niillä, ket lankettih riähkäh ta kuoltih tyhjäh muah. ¹⁸Kellä Jumala pošiutu, jotta hyö ei piäššä Hänen lepopaikkah?^ Niillä, ket oltih tottelomattomie. ¹⁹Täštä niämmä, jotta hyö ei piäšty šinne, šentäh kun ei ušottu. 4 ¹ Jumalan lupauš, jotta piäšemmä Hänen lepopaikkah, on vielä voimašša.^ Šentäh varokkua, jotta yksikänä teistä ei jäis joukošta. ²Myöhän niise kuulima hyvän šanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset tyhjäššä muašša. Heilä ei kuitenki ollun mitänä hyötyö šanomašta, kumpasen hyö kuultih.^ Hyö niätšen ei ušottu šitä, ta šentäh še ei šulautun heih. ³Ka myö, ket ušomma, piäšemmä luvattuh lepopaikkah.^ Noista tyhjäh muah jiänehistä Jumala šano: – Ta niin Mie vihoissani pošiuvuin, jotta konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah.^ Jumala jätti hiät lepopaikan ulkopuolella, vaikka še oli jo valmehena muailman luatimisešta šuate. ⁴Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu šeiččemenneštä päiväštä: «Šeiččementenä päivänä Jumala levähteli kaikista omista ruatoloista». ⁵ A ylempänä mainitušša kohašša šanotah: «Konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah». ⁶ Ne, ket muinoin kuultih hyvä šanoma, ei piäšty šinne, šentäh kun ei ušottu.^ Kuitenki on varma, jotta eryähät piäššäh šinne. ⁷ Šentäh Jumala ašetti uuvven päivän, kumpasešta šanotah «tänäpiänä».^ Hiän niätšen äijyä myöhemmin šano Tuavitan šuulla nämä šanat: – Konša työ tänäpiänä kuuletta Hänen iänen, elkyä koventakkua omua šytäntä. ⁸Kun jo Jošua ois vienyn entisajan rahvahan lepopaikkah, Jumala ei pakajais toisešta, myöhemmäštä päiväštä. ⁹Niin jotta Jumalan rahvahalla on vielä pyhänpäivän lepo ieššä. ¹⁰Ken piäšöy lepopaikkah, še šuau levähellä kaikkien omien ruatojen jälkeh, niin kuin Jumalaki omien ruatojen jälkeh. ¹¹ Niin jotta piäšyštäytykkä kaikin voimin tuoh lepoh.^ Elkäh kenkänä lankekkah ta elkäh jiäkäh matan varrella, niin kuin nuo entisajan tottelomattomat ihmiset ruattih. ¹²Jumalan šana on elävä ta voimakaš.^ Še on terävämpi kuin mikänä kakšiteräni miekka.^ Še isköy šyväh ta erottau mielen ta henken, nivelet ta luijen ytimet.^ Še tuou näkyvih miän šiämen tahot ta mielet. ¹³Jumalalta ei voi peittyä mitänä.^ Kaikki, mi on olomašša, on pal'l'ašta ta alačointa Hänen šilmissä.^ Hänellä miän pitäy šeloštua koko miän elämä.