Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Loppumatoi pajo, voittamatoi ilo

История изменений

15 ноября 2024 в 12:47 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Lehten abuniekal Videlespäi, Galina F’odorovna Ol’kinal, täydyi 88 vuottu. Tämän naizen, kui kogo heijän perehen, tunnen kogo omani ijän. Galina Ol’kinan da L’udmila Vorobjovan vahnembat Anna Ivanovna da F’odor Ivanovič Vorobjovat ainos oldih yhtes minun vahnembienke. Kaiken muun ližäkse meijän muamoloi pidi yhtes pajo. “Vorobjovan molodoit” mollei ylen äijäl suvaittih pajattua. Ga pajattuahäi suau vai niilöin keskes, ket iče suvaijah dai maltetah kuunnella dai pajattua. Minä vie istuin päčil da kačoin zanavieskan ragozes... Yksikai kai pajot, midä hyö pajatettih, tässäh ollah minun mustos. Ven’alazet, suomelazet, karjalazet... Pajot, paginat dai kadrielit... Tänä sygyzyn Galina F’odorovna Ol’kinal täydyi jo 88 vuottu. Sih on jygei uskuo, moine tämä naine on elävy da vessel! Hyväs mieles istuin kuundelemas Galinan mustelmii da kačoin hänen sinizih silmih da ihastelimmos, mittuine nerokas on tämä naine, mi vägie on hänen iänes dai tavois! Hos naizennu hänel puutui nähtä elokses mostu, midä ei jogahine mučoi voinnus tirpua. Yksikai endisty elostu Galina mustelou hyväl mielel da kaikkii ristikanzoi hyväl sanal. Mittumat čomat oldih net ammuzet aijat, konzu Videlen kul’tuurutalois sovhozan horua johti Zoja Dmitrijevna Autio! Ei äijät tietä, ga hyö anukselazen soittajan da kompoziitoranke Nikolai Dubalovanke oldih sizär da velli. Galina mustau heijän perehen, kus mollembat vahnembat oldih hyvät, maltajat tukkienleikkuajat. Silloi neidizil oli moudu leikata tukat “pod pol’ku”, dai nuori Gal’a käi heijällyö. Anuksenlinnas eläy äijy tuttavua, kenenke puutui kävvä školah voinan aigua... Enne “Ihalmuo” Luvun 1990 alguvuvvet oldih kaikkiel, dai Videlengi kyläs karjalan kielen elavuttamizen aigu. Videlen kluubah karjalazeh illaččuh kerävyttih vahnemban polven naizet da miehet. Dai, tiettäväine, Vorobjovan sizärekset oldih ainos allus dai keskel. Soittajinnu vuorokkai oldih Anatolii Arhipov da Vadim Negin, tansittih Stepan Ol’kin, Aleksei Sem’onov, Nikolai Arhipov da Vasilii Tetčijev. Miehii ihan hyvin täydyi, ku olis nelli puarua... Tansittih riivattuu, supparii dai kadrielii... Se oli vie enne “Ihalmuo”... Nadežda Stepanovna Aleksejeva, kudai silloi vaste rubei ruadamah rahvahallizen fol’klourujoukon johtajannu, ihastuksis da hyväl sanal mustelou niidy vuozii da ristikanzoi: “Mittumat oldih iänet! Moizien pajattajienke oli ylen hyvä ruadua, karjalazet pajot hyvin jiädih mieleh, artistoin keskes oli hyvä sobu. Rahvahal vikse oli moine igävy omua kieldy, ga konzu se rubei kuulumah konsertois, kylien eläjät kai seizomah nostih pajoloin jälles. Fol’klourujoukko ajeli Anukseh, Suureh Mägeh, Rajakonduh, Räimäläh, Kolatselgäh... Omas kyläs hyö oldih pajattamas joga tapahtumas. Voibi sanuo, ku täs fol’klourujoukospäi kazvoi Ihalmo-pajojoukko”. “Ihalmo” toi ihastustu Galina mustelou videleläzen Ihalmo-pajojoukon ezmäzii vuozii, konzu heidy oli vai kuuzi hengie da soittai. Nygöi jo ni yksi endizis ei pajata, kai pajattajat ollah nuorembat, ga yksikai kai ollah oman kylän karjalazet naizet. Mustelmis on pajojoukon nimen valliččemine, ezmäzet harjaitukset da karjalazien pajoloin mustoittamine da uuzien eččimine, ezmäzet konsertat omis läheizis hierulois. Galinan sizär L’udmila Vorobjova, Ol’ga Baltazar da Tečin Šuura, L’ubov’ Bogdanova, Nadežda Aleksejeva oldih “Ihalmon” ezmäzii pajattajii. Net vuvvet kaikil ollah kallehet. Tänä vuon “Ihalmol” jo täydyi 30 vuottu! Silloi Vorobjovan sizärekset L’udmila da Galina käydih pajattamas da tansimas vie Kižin suarele, konzu Viola Malmi rubei keriämäh ristikanzoi, ket kogo ijän tiettih karjalazet kadrielit da pajot moizinnu, kui niidy kižattih meijän kylis. Niinny vuozinnu Galina da L’udmila ruvettih pajattamah kahtei, duetan nimi oli “Vorobjovien sizärekset”. Soittajannu heile oli Galinan ukko Gennadii Kalinin. Sit L’udmila lähti elämäh Petroskoil da pajatti “Omas Pajos”, Galina jatkoi “Ihalmos”. Kogo igä, jogahine päivy on hänel kiini pajos. Galinal puutui ruadua kaikkiel, dai ainos ruadua autoi pajo, kudai andoi vägie. Äijän mustelmua, äijän nuorusvuozien ihastustu da elaijan kibuu sain kuulta istujen Galina Ol’kinan vastalpäi. Tädä inehmisty huolestuttau kai, mi koskou karjalan kieldy da kul’tuurua. Häi iče pajattau, lugou lehtilöi, kiändäy pajoloi, kirjuttau kaikenmoizii suarnoi. Ga vie enämbäl mieles ollah net tapahtumat, mit omah aigah on vaikutettu ristikanzoin elaigah. Pidäs vai ruohtie ruveta niidy kirjuttamah... Älgäh pajo lopukkah “Ihalmon” ezmäine johtai da hyvä tuttavu Nadežda Aleksejeva kiittäy Galina F’odorovnua sit, ku häi nikonzu ei kieldävy avvuttamas. Ei sua sanuo, ku Galinal on 88 vuottu, moine häi on nuori! Mi äijy vägie, himuo da kaikenjyttymiä ruaduo on hänen elokses. “Älgäh pajo lopukkah, anna täydyy vägie vie äijäkse vuottu edehpäi”, toivotetah Galinal kai tuttavat omas kyläs. Joudavannu aijannu Galina nieglou. Dai minä sain lahjakse hänes lämmät villazet lyhyöt sukkazet, mittumii häi jo on nieglonuh onnuako sada palua. Nieglonuh da andanuh lahjakse hyvil tuttavil, kenenke puutui eliä da pajattua.