Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Šuomi-ugrilaiziin päivä Tverissä

История изменений

05 декабря 2024 в 12:20 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Šygyžyllä on äijä kuin kirikön, niin i muailman pruazniekkua. No kolmatta šuovattua vihmakuušša piäššä pietäh šuomi-ugrilazet da hein tuttavat, žentän, što tällä aijalla voit vaštuačie ominke hyvinke tovarissoinke, voit kuunella, kuin paissah da lauletah omalla kielellä, voit tiijuštua midä on uudikas’t’a. Ka i tänä vuodena täyvven zualan keräi Šuomi-ugrilaiziin päivä, kumbane proidi Tverissä Gor’koin bibl’otekašša kolmandena päivänä pimiekuuda, nimitetty že oli “Šuomi-ugrilaiziin kidžorazet Tverissä”. Sadujuablokalla eulun paikkua missä kirbuo – zen verdua oli keräydyönnyöttä rahvašta. Hyvä koncerta Läššä kolmie čuasuo oli ves’ma hyvä koncerta, kummas’t’a veettih Julija Jegorova, Ol’ga Pavlova, Ivan Petuškov da Oleg Jevgrafov, paistih veniäläkši da karielakši, šuutittih da kummiečettih. Tervehyššanoinke viijittih yhykšin piämiehet: Marina Kirpu – Šuomen Kul’tuurakeškuš, L’udmila Gromova – Tverin linnan tverinkarielan avtonomija da Oleg Jevgrafov – Tverin aloveh tverinkarielan avtonomija. Nikolai Aleksandrovič Turičev šygyžyllä oli otmietitti Karielan tažavallan nagruadalla, kummas’ta vaštai alguvaštavvukšena. Zavodieči pruazniekka. Šuomalaizen Sateenkaari-ansambli laulettih monda veššeliä virtä šuomekši. Ol’ga Nef’odova šaneli lyššyn vyön proektah näh. Šuomilaiziin jäl’geh jatkottih koncertua tverinkarielazet. “Mistä pain vain eulun tulluot” – näillä šanoilla Stanislavan Tarasovan stiihašta voit puhuu tverinkarielaziin näh tällä kerdua. Artistat da kaččojat tuldih pruazniekalla monista rannoista: Lihoslavl’an, Spiirovan, Maksuatihan rajonoista, Tveristä, Moskušta, Piiteristä, Smolenskašta pain. Artistat ožutettih äijä kaiken muos’t’a: oldih i virret, i tancut, i šoitut, i uuvet kniigat, i toizet uudizet. No kaikki kunnošša. Runokniigazet Šanomma edizeh ves’ma kauneheh azieh näh. Tällä kežällä L’ubov’ Ivanovalla Tolmačušta viidi runokniiga, kumbane on kirjutettu veniäläkši da šanuočou “Ishod”. Täššä ruavošša L’ubov’ Mihailovna vietti viizi vuotta, hiän kirjutti kuin karielazet tuldih Tverin mualla, kuin vanhalla paikalla kažvo uuži kylä Tolmačču, kuin sroittih kirikkyö, kuin elettih, midä šuattih da midä toivotettih uuvet eläjät. Tämä on hyvä kirja noužovilla pokonoilla. Šuuret passibot meistä kaikista L’ubov’ Mihailovnalla, nyt rubiemma vuottamah tädä runuo tverinkarielan kielellä! Tverin karielazilla varoin viidi uuži lapšin Zel’onane kežäne -runokniigane, ših näh šaneli runokirjuttaja L’udmila Barhatova. Jogo runone on kirjutettu karielakši da kiännetty hormiksi, da vielä iänetetty iččiellä runonkirjuttajna, ne voit kuunella qr-kodua myöt’. Šomennettih kniigazen šomazet, kumbazie resuidih lapšet Lihoslavl’an da Maksuatihan saduloista. Uuži spektakl’a Spiirovan lapšin kädöväškolašta tuldih kakši kollektivua. Lapšin kantelin Tähkäne-ansambli (piämieš on Valentina F’omičova). Hyö šoitettih monda mielyzie laulolozie kantelilla da jouhikolla. Toine kizavoansambli “Reverans” (piämieš on Tat’jana Jegorova) ylen hyviin složittih da ožutettih meilä karielas’t’a kizavuo. Šuarnan “Tubone” tverinkarielakši ožutettih lapšet vanhemminke, kumbazet kävelläh Tipazet-perehklubah Tverissä. Mieleh oli kaččuo da kuunella, kuin lapšet kizatah šuarnas’t’a da paissah karielakši. Vielä hyvällä viestillä kaikilla varoin lieni kiza kanteliloilla uuvešta ansambl’ašta, kumbane viidi Tipazet-perehklubašta. Moskun gost’at ouvoššuttih lujäšti. Pidäy šanuo, što studentat Moskun kolledžašta “KADR 26” jo moni vuotta ajellah Tverin Karielah da kerätäh midä vain on jänyn materialua tverinkarielazih näh: istorijua, karielan kiel’dä, muistuo, šuarnoida, laululoida i toizie. I täštä keräyvyönnyštä materialoista hyö složitah spektaklie, iče ommellah šuorivot, luajitah lavaššukšet. Spektakl’at männäh veniälän kielellä, no harvazeh kuuluu i karielazet šanat. “Nuoren Oudin rodupuu” – niin nimitetty oli hiän uuži spektakl’a (piämieš on Uljana Fortinskaja), missä hyö ožutettih šuuren azien: ristikanžalla pidäy tiediä da muistua omua roduo, omie juuriloida, omie vanhembie da lähetellä näidä mielie noužovilla pokonoilla. Tverinkarielakši lapšinke I mie, tiän hyvä tuttava, šielä oliin, da vielä i mikrofonah pagiziin karielakši. A ka viidi kuin – Pokrovana Tverissä obiedan jäl’geh laški vähäzen lunda, tämä oli enžimäne lumi tällä šygyžyllä, kumbane väliän šulai, a miula Pokrova toi uuven stiihan karielakši, kumbane šanuočou “Enžimäne lumi”, ka mie hän’dä ber’ogoičiin da i tuliin tämänke omanke lahjanke pruazniekalla. Šanoin vielä, što miän Elä, karielan kieli! -proektašša on uudikas’t’a – meilä viijittih kerdah kakši šomas’t’a kalendarikkua, nimitämmä ne “Tverinkarielakši lapšinke”. Yksi pikkarane, kädehine kalendarikka, a toine šuuri, kummas’t’a voit riputtua šeinällä. Molemmista kalendarikoista teidä vaššatah miän karielazet lapšet Miša da Maša! “Tverinkarielakši lapšinke!” – nämä ollah hyvät abu-šanat kaikilla i vanhemmilla, i lapšilla! Miän kuldazet karielan ansamblit “Virži” Lihoslavl’ašta da “Karielan koivune” Tveristä (piämieš molemmilla on L’udmila Gortseva) žen veššeläšti laulettih karielan kielellä, što istuolleh jallat iče karrettih. A jäl’gimästä virtä, tverinkarielas’t’a Oma randa -gimnua laulettih kaikiin artistat i kaččojat šeizualleh. Ka i loppieči Šuomi-ugrilaiziin päivä, prostiečimä kaikinke edähizinke tuttavoinke, šalbai ovet varazeni Gor’koin bibl’otekka, no miän puametissa täštä päiväštä jäi ylen äijä lämbymyttä, hyvyttä da hyviä miel’dä endizeh elän’däh päit’. Loppušanoiksi mie liziällän ka midä: davaigua rubiemma pagizomah, laulamah, lugomah, kirjuttamah, duumaimah, opaštumah miän šomazella, heliezellä, mielyzellä karielan kielellä!