Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Priha Petroskoišpäi tegi ičeze kelen

История изменений

24 января 2025 в 15:43 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Tantoi minä tundištimoi Internetas erasen prihanke, kudamb iče openzi vepsän kel’t ani hüvin. Kacmata norehe igähä, nece priha tedab äi kelid, niiden lugus om kručan-ki kel’ – sen hän om tehnu iče. Taričen “Kodima”-lehtesen lugijoile pagištoitusen petroskoilaižen keliden navedijanke Vitalii Gricenkonke. – Starinoiče lühüdašti ičesaiž. Miččid kelid sinä tedad? – Olen Vitalii Petroskoišpäi. “Eniisi Lisika” om minun peitnimi, mittušt kävutan paksumba Internetas. Nece nimi om ottud kelespäi, miččen om tehnu iče. Minei om 24 vot, i ičein diploman mödhe tulijal aigal tegemoi germanian da anglian keliden opendajaks. Kacmata sihe, minun heng himoičeb enamba opeta toižid kelid: baskan, suomen da vepsän kelid. – Mikš da konz tahtoiškanzid opeta vepsän kel’t? – Vodel 2019 Vikipedijan kal’t tundištimoi Andrei Križanovskijanke, kudamb radab Karjalan tedokeskuses, i hän starinoiči minei, miše keskuses oppidas vepsän kel’t. Jo amu tahtoin opeta mittušt-ni minun kodivaldkundan rahvahaližiš kelišpäi, i vepsän kel’ mel’dütoiti mindai enamba, mi karjalan kel’. Opendaškanzin kel’t 2019. voden kezal openduzkirjan abul da mugažo paksus lugin Vepsän Vikipedijad. Kerdan minun kädehe putui “Verez tullei” -al’manah – tegihe sel’ktaks, miše el’gendan kaiken. – Tahtoid-ik konz-ni opetas baltianmeren suomalaižiden keliden kafedral? Mikš ed päzund sinna? – Ka, tahtoin, no en päzund opendamhas sinna, sikš ku siloi meletin, miše baltianmeren suomalaižed keled oma lujas jügedad, i minai oli opak. Möhemba, konz olin jo päzunu germanijan kelen kafedrale, tah toin sirttas opendamhas baltianmeren suomalaižiden keliden kafedrale, no minai kaiken oli openduzvelgoid, dai erašti oleskelin depressijas – minai ei olend vägid sirttas. – Om-ik sinai sebranikoid, kudambidenke pagižed vepsän kelel? – Om üks’ ristit, kudambanke minä äjan pagižin vepsäks. Nügüd’ hän opendab vepsän kel’t Petroskoin universitetas. Täl vodel tundištimoi sinunke – mö pagižeškanzim Internetan kal’t vaiše vepsäks. – Tahtoid-ik sinä tehta ičeiž panend vepsän kelen kehitoitandaha? Midä voižid tehta vepsän kelen hüvüdeks? – Minä tedan vepsän kirjkel’t ani hüvin, i sikš voižin käta kirjoid toižiš kelišpäi vepsän kel’he. Mugažo minei om mel’he “väta änel” (fil’moiden änetoitusen täht) da pajatada – erašti kändan pajoid vepsän kel’he. Oliži čoma nägištada mitte-ni fil’m vai mul’tfil’m vepsän kelel minun änenke. – Kut sinun pähä tuli idei tehta ičeiž kel’? Mikš nimitid sen “kručan keleks”? Om-ik midä-se melentartušt sen grammatikas? – Nece oli minun sur’ uništuz laps’aigaspäi – säta ičein kel’. Vodel 2015, konz keled jo oliba minei lujas mel’he, minä išttes partan taga pirdin bumagal erazvuiččid znamoid – muga sündui tuleban kručan kelen ičeladuine kirjamišt. Sen jäl’ghe sünduiba ezmäižed sanad: rou “minä”, mautoru “hotk”, rumig “sebranik”... Sid’ minä tegeškanzin enamba sanoid dai kehitoitaškanzin grammatikad. Minei oli melentartušt tehta ičein kel’t jügedaks: ozutesikš, siš om läz 30 kändod da 10 aigformad. Minun kelen ičenimi om “baazdul Krotol’” (“ižandaižiden, duhiden kel’”), a “kručan”-sana om tehtud venäkelen “крутиться”- verbaspäi. Minä meletin, miše rahvahal, kudamb voiži pagišta necil kelel, oliži mugoine karg, miččes ristitud kargaidaižiba kehkertes. Kručan kelel om todeks jüged grammatik da ei ole ni üht internacionalizmad. – Oled-ik pagižnu ičeiž kelel kenenke-ni? Midä ristitud sanuba, konz tedištaba siš, miše petroskoilaine priha om tehnu ičeze kelen? – Oli üks’ neižne, kudamb tezi necidä kel’t ani hüvin. Mö paksus pagižim hänenke kručan kelel, no nügüd mö em enamba kosketagoiš. Ristitud sanuba, miše kručan kel’ om todeks melentartuine. Sikš voin sanuda, miše olen ozakaz. – Sanu lehtesen lugijoile midäni kručan kelel da kända se vep säks. – Shegamin’ berha baazdul doch yek nikoulutoivan’ aksha tosh feo baazdul en ashkhalyokku bongel’yok ye cakheyrhu. Se znamoičeb: “Pagiškat ičetoi kelil, armastagat niid, sikš ku kaikutte kel’ om rahvahan heng da kal’huz’”.