Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Uuši taivaš ta uuši mua

История изменений

31 января 2025 в 14:38 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  ¹Mie nävin uuvven taivahan ta uuvven muan.^ Enšimmäini taivaš ta enšimmäini mua oli kavottu, eikä mertä enämpi ollun. ²Mie, Iivana, nävin, mitein pyhä linna, uuši Jerusalimi, laškeutu taivahašta Jumalan luota pruasniekkavuatteissa, niin kuin moršien, kumpani on kaunissettu šulhaista varoin. ³Mie kuulin taivahašta voimakkahan iänen, mi šano: «Kačo, Jumalan elošija on nyt ihmisien kešeššä!^ Hiän rupieu elämäh hiän kera, ta heistä tulou Hänen rahvaš.^ Jumala Iče on hiän kešeššä ta on hiän Jumala. ⁴Hiän pyyhkiy heijän šilmistä joka ainuon kyynälen.^ Kuolomua ei enämpi ole, ei murehta, ei voikerrušta, ei vaivua, šentäh kun kaikki entini on männyn». ⁵Valtaistumella Istuja šano: «Uuvvekši Mie luajin kaiken». Hiän šano miula: «Kirjuta nämä šanat muistih.^ Ne ollah toven šanat, niih voit luottua». ⁶Vielä Hiän šano miula: «Nyt on kaikki ruattu loppuh šuate. Mie olen Alfa ta Omega, Alku ta Loppu. Šillä, ketä janottau, Mie annan lahjakši vettä elämän vejen hettieštä. ⁷Voittaja šuau tämän kaiken perinnökši.^ Ta Mie olen hänen Jumala, ta hiän on Miun poikani. ⁸Ka varačut, ušošta pois kiäntynehet ta kaikella ilkiellä kumartajat, ihmistappajat ta huoruiččijat, noijat, valehjumalien käškyläiset ta kaikki valehtelijat šuahah tämmöni palkka: hyö jouvutah tuliseh järveh rikinkačkusen tulen keškeh. Tämä on toini kuoloma».

31 января 2025 в 13:07 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: ¹Mie nävin uuvven taivahan ta uuvven muan.^ Enšimmäini taivaš ta enšimmäini mua oli kavottu, eikä mertä enämpi ollun. ²Mie, Iivana, nävin, mitein pyhä linna, uuši Jerusalimi, laškeutu taivahašta Jumalan luota pruasniekkavuatteissa, niin kuin moršien, kumpani on kaunissettu šulhaista varoin. ³Mie kuulin taivahašta voimakkahan iänen, mi šano: «Kačo, Jumalan elošija on nyt ihmisien kešeššä!^ Hiän rupieu elämäh hiän kera, ta heistä tulou Hänen rahvaš.^ Jumala Iče on hiän kešeššä ta on hiän Jumala. ⁴Hiän pyyhkiy heijän šilmistä joka ainuon kyynälen.^ Kuolomua ei enämpi ole, ei murehta, ei voikerrušta, ei vaivua, šentäh kun kaikki entini on männyn». ⁵Valtaistumella Istuja šano: «Uuvvekši Mie luajin kaiken». Hiän šano miula: «Kirjuta nämä šanat muistih. Ne ollah toven šanat, niih voit luottua». ⁶Vielä Hiän šano miula: «Nyt on kaikki ruattu loppuh šuate. Mie olen Alfa ta Omega, Alku ta Loppu. Šillä, ketä janottau, Mie annan lahjakši vettä elämän vejen hettieštä. ⁷Voittaja šuau tämän kaiken perinnökši.^ Ta Mie olen hänen Jumala, ta hiän on Miun poikani. ⁸Ka varačut, ušošta pois kiäntynehet ta kaikella ilkiellä kumartajat, ihmistappajat ta huoruiččijat, noijat, valehjumalien käškyläiset ta kaikki valehtelijat šuahah tämmöni palkka: hyö jouvutah tuliseh järveh rikinkačkusen tulen keškeh. Tämä on toini kuoloma».