Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kotišeutuoppiluvennot 2025: perinnön aihe on yhä tärkie

История изменений

03 марта 2025 в 13:09 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Tuiskukuun 19.^–20.^päivinä Petroskoissa vietettih XIX Kotišeutuopilliset luvennot-tietokonferenšši. Täna vuotena šen aihiena oli “Karjalan kulttuurita tietoperintö: perintehen perimini”. “TÄRKEIN UARREH ON IHMISET” Konferenšši keräsi tunnettuja tietomiehie ta tutkijie, arhiivojen, musejojen ta kirjaštojen ruatajie šekä alottajie kotišeututkijie ta iččenäisie tutkijie Petroskoista ta Karjalašta. Ošallistujie tervehittih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön piäspesialisti Jekaterina Smirnova, Kanšallisen kirjašton johtaja Marina Nikišina ta Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin varajohtaja Julija Litvin. – Konferenššin aihe ei ole šattumaini: nyt perimisen proplematiikkah kiinitetäh merkitykšellistä huomijuo, ta kulttuuriuarreh eri muotoloissa on šivottu šemmosih käsittehih kuin perintehet, männyt aika, muisto, arvot. Juuri niillä teemoilla on omissettu plenari- ta sektijoissunnot. Haluon koroštua, jotta meijän tärkein uarreh on ihmiset, ket šäilytetäh ta korotetah meijän perintyö toičči tilannehta ta ajanhenkijä vaštah, šano Julija Litvin. Konferenššissa käsiteltih Karjalan ta raja-alovehien istorijallis-kulttuurisen ta tiijollisen perinnön tutkimista ta šäilyttämistä šekä šen esittämisen keinoja nykyoloissa. “PETROSKOIN ISTORIJAN ŠILMINNÄKIJÄ ” Plenarikokoukšešša keräytynyöt kuunneltih arhitektorin ta kotišeutututkijan Jelena Itsiksonin šeloššuš “Vuarajohtajan talo – Petroskoin istorijan šilminnäkijä ”. Fridrih Engel’sin kavulla, 5 šeisoja talo rakennettih 1800-luvun lopušša Aleksanterin tehtahan ta Aunukšen vuarapiirin johtajua Čarl’z Gaskoinie varoin. Ennein vuosina 1774–1776 šillä paikalla oli tehtahan konttorin rakennuš. Še etuštau klassisismin tyylie. – Vuarajohtajan talo on Petroskoin vanhin puurakennuš. Še on šivottu neuvoštovallan ilmottamiseh vuotena 1918 ta Aleksanterin tehtahan ilmeštymiseh. Vuosina 2019–2021 oikiešša kylkipirtissä vietettih korjauštöitä. Ennein šitä talošša oli Kanšallisen musejon näyttelyjä ta varašto šekä Tašavallan kulttuuriperinnön objektien valtijošuojelukeškuš. Nyt objekti on pantu kiini, korjauštyöt on keškeytetty, šentäh kun ei ole tarvittavua rahotušta, kerto Jelena Jevgenjevna. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin piätietoruataja Ol’ga Il’uha esitti šeloššukšen “Alovehellini kouluopaššuškirja kulttuuriperinnön objektina”. Hiän kerto, mitein muuttu kotišetuopillini ruato koululaisien kera 1920-luvušta alkuan nykypäiväh šuaten riippuon politiikašta. – Šovan jälkeh kotišeutuopillista ruatuo kuviteltih kuin opaššukšen ulkopuolisie kerhotuntija. Ratkasuja täššä šuunnašša muuvvošti Junije lenintsi -lehti. Še peruššettih vuotena 1940 “Pioneritoven” esimerkin mukah. Šovan vuosina lehen toiminta pietty, a 1950-luvulla alko uuvveštah ta toimi melkein “šulašiäh” šuaten. Lehen ruavon viime vuosina myöššyttih 1920-luvun idejoih: tutkie kotišeutuo aktiivisešti ošallistuon ekskursijoih, retkilöih, kirjuttuan omie runoja, prousua, piiruštuan, šaneli Ol’ga Pavlovna. “AINA LÖYTYY UUŠIE RATKAISUJA” Konferenššin ohjelma oli omissettu vuuvven 2025 tärkeillä päivämiärillä. Niih kuulutah Šuuren Voiton 80-vuotisjuhla, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin 95-vuotisjuhla, Kiži-musejon, Martsial’nije vodi -musejon, Karjalan musiikkiteatterin ta toisien kulttuuri- ta tietolaitokšien vuosijuhlie. Konferenššin enšimmäisenä päivänä ošallistujat käsiteltih Karjalan istorijallis-kulttuurisen perintyö šäilyttäjie paikallisie alottehie, elämäkerrallisie tutkimukšie ta eri henkilöjen roolie Karjalan istorijašša, Karjalan kantakanšojen perintehie, laitokšien ta kollektivien panošta Karjalan tiijon kehitykšeh. Toisen päivän sektijoissa ošallistujat kačeltih arhiivojen, kirjaštojen ta musejojen toimintua, Karjalan neuvoštoperintyö ta alovehen eri paikkojen perintyö. Loppuplenarikokoukšešša Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietoruataja Aleksandr Krivonoženko esitti šeloššukšen “Melličät kuin Karjalan talonpoikien ei-ainehellini perintö: tutkimisen ta popularisoinnin kokemuš”. Tutkija kerto omista tutkimukšista ta Vesimelliččä: karjalaisen kylän simvoli -projektista, kumpasen rajoissa nuoret tietomiehet tutkitah paikkoja, missä ennein oli melliččöjä, ruatah arhiivoissa ta kirjaštoissa šekä luajitah vanhojen melliččöjen pienennettyjä mallija. – Vaikka tämä on jo XIX konferenšši, ka aina löytyy uušie ratkaisuja, teemoja, näkökulmie. Ennein tutkittuja ei-ainehellisen perinnön objektija maltetah uuvvellah ta ilmeštyy uušie lähteitä ta merkitykšie, luati konferenššin yhtehvevon Julija Litvin. Kaikkieh “Kotišeutuopillisih luventoih” ošallistu 110 henkie. Videonauhotukšie konferenššista voipi kaččuo Kanšallisen kirjašton saitilla. Konferenššin järještäjinä oltih Karjalan tašavallan kanšallini kirjašto ta Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutti.