Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Pohjolan reippahat heposet

История изменений

05 марта 2025 в 16:25 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Karjalan kanšallisešša musejošša toimiu näyttely “Pohjolan reippahat heposet”. Tämä epätavallini nimi on annettu šukšilla omissetulla näyttelyllä. Vielä muinaisaikoina pohjoiskanšat käytettih šukšija kulkun’euvona. Šukšien ta hiihtämiskeinojen kehityš ta parentamini mäni hitahašti, vuosišatoja läpi. Kehityšruato oli huipulla XX vuosišualla. Šillä ajalla on omissettuki tämä näyttely. Venäjällä ta Karjalašša rahvaš ruvettih harraštamah hiihtämistä vuuvvešta 1918, kun oli otettu käyttöh miäräyš “Kaikkien šotilašopaššukšešta”, kumpasen aikana ruatomiehien ta talonpoikien piti opaštuo muun muašša hiihtämäh. Täššä näyttelyn ošašša on näyttelyesinehie, kumpaset on omissettu vuuvven 1922 pakkaiskuušša tapahtunuolla legendarisella Toivo Antikaisen johtamalla 1100-kilometrisellä hiihtoretkellä Petroskoista Karjalan luoteisošah heilä annetun šotilaštehtävän šuoritettavakši. Laušunnan Pohjolan šotilašheposista – näin nimitettih šukšie – šano vuosina 1921–1922 olijan Karjalan ta Murmanskin alovehen šotilašjoukkojen johtaja A.^ Sed’akin. 1930-vuosien alušša tašavallašša avattih meččäkombinattien peruštehella Petroskoin ta Kontupohjan šukšitehtahat. Vuosina 1940 oli avattu vielä Helylän tehaš, myöhemmin še tuli Sortavalan huonehtarpehien ta šukšien tehtahakši. Talvišovan ta Šuuren Isänmuallisen šovan talvien aikana Karjalan rintamalla meijän šotilahat tietyšti ei voitu pärjätä ilman šukšie. Näillä tapahtumilla niise on omissettu näyttelyn erillini oša. Šamoin Pohjolan reippahat heposet -näyttelyššä kerrotah šiitä, kuin kehitettih urheiluo yhteiskunnašša ta mitein Helyläššä rahvašta varoin valmissettih šukšie. Esillä on eri vuosina tuotettuja šukšie, šauvoja, kiinitykšie šekä hiihtokenkie ta -pukuja. Niise ei oltu unohettu niijen nimet, ket oltih hiihtourheilu-kehitykšen alkuhpanijina. Ne ollah enšimmäini Neuvoštoliiton urheilumeštari, monikertani kilpailuvoittaja Georgii Paramonov šekä vuuvven 1986 olimpijavoittaja, puatenenkarjalaini F’odor Terentjev. Näyttelyššä on mainittu ni tunnetut Sortavalan hyppyhiihtäjät Kalininin veikot ta Jurii Ivanov šekä merkitty hiihtäjä, olimpijavoittaja, Venäjän šankari Larisa Lazutina (Ptitsina). Näyttelyššä on esitetty meijän urheilijien voitettuja urheilumal’l’oja, metalija ta diplomija šekä hiihtourheilulla omissettuja tauluja ta grafikkua. Näyttelyn loppuoša kertou XX vuosišuan loppupuolella pietyistä kilpailuista “Antikaisen sel’l’a”, “Onegan startit”, “Onegan ruškot” ta täh šuaten järješšetyistä Šuihkulähtehet-kilpailušta. Pohjolan reippahat heposet -näyttelyššä on eksponattija Kanšallisen musejon fondiloista, Karjalan urheilumusejošta šekä petroskoilaisen eččijän Valerii Lazarevin yksityiskokomukšešta. Tutuštuo näyttelyh voipi šulakuun 6.^ päiväh šuaten.