Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Šipainiekku

История изменений

30 мая 2025 в 16:25 Нина Шибанова

• изменил(а) заголовок источника
  с RUWIKI. Kul'tuuru da yhteiskundu. Syömizenvalmistus.
  на RUWIKI(livv): https://olo.ruwiki.ru/wiki/Šipainiekku

17 апреля 2025 в 22:02 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  Šipainiekku (vienankarjalakse kalitta, lyydikse kalitt, veps.^ kalitk, suom.^ karjalanpiirakka) on perindölline karjalaine, vepsäläine da suomelaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riisu-, brossu- libo ozrukuaššua, kartohkua libo talkunua. Šipainiekkua pastetah sežo pohjas-ven'alazet Arhangelin, Voulogdan da Leningruadan alovehel, ven'an kieles piirual on калитка-nimi. Yleistiijot Liygiläzet sanotah šipainiekkoi vie näppipiirualoikse. Näppipiirualoi — šipainiekkoi — tavan mugah pastettih pyhinpäivin libo pruazniekkoin. Karjalazet emändät luajittih pyöryžiä, piduliččua, nelli- libo kaheksakolkastu šipainiekkua. Ei pastettu šipainiekkoi, eigo ni keitinpiirualoi Äijäksepäiväkse, ei pyöritetty värtinästy sidä päiviä vaste. Piiraivärtinäine kai tavoiteltih peittiä loitomba, ku ei puuttus silmih, uskottih, ku puuttunou, sit kezäl maduo rubiet nägemäh. Šipainiekku kyzyy kaheksua, sanotah karjalazet. Se tarkoittau sidä, ku niilöin pastajes pidäy olla kaheksua luaduu ainehtu: jauho, vezi, hapainmaido, maido, suolu, kannates, voi da syväin. Enne šipainiekkoi pastettih rugehizes jauhos, nygöi ližätäh nižujauhuogi, piiruat sit roijah valgiembat da pehmiembät. Karjalazet syväimekse pandih ozru- da brossukuaššua, talkunua libo kartohkua. Kartohkoi šipainiekkoih niškoi keitettih kuorineh. Enne šipainiekkoi pastettih päčin pohjal, nygöi jo proutivoloil räkes päčis. Pastandu Maidoh, vedeh libo hapainmaidoh pannah näppine suolua da jauhuo, luajitah sagei tahtas. Tahtahas luajittih vual'ušku, se katkatah palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah jogahine omah luaduh, liygiläzet luajitah piduliččoi kuorii. Piirualoi yhtistetäh kahten käin edusormil. Syväimen piäle pannah jiäčänke sevoitettuu kannatestu. Šipainiekat pastutah terväh. Päčispäi otettuu niilöi mollembis puolis voijellah sulatetul voil, voidu ei žiälöijä. Suomen perindöt Suomes šipainiekkua pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles II muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomi on patentuinnuh šipainiekat Jevroupan liitos vuvvennu 2003. Sie registriiruitun receptan mugah šipainiekkoin tahtahas pidäy olla vähimyölleh 50% ruisjauhuo. Syväimekse voibi panna vaiku riissuu, ozrua libo kartohkua, ga Suomes on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua, marjua libo brossua. Nengomil piirualoil Suomes tavan mugah on oma nimi. Rugehizii marjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, sanotah rönttözikse. Puaksuh Suomes eläjät syvväh šipainiekkoi munavoinke. Mielenkiinittäjiä tieduo Karjalan tazavallas Sortavalan linnas vuvves 2014 algajen pietäh jogavuodistu Karjalazen šipainiekan festivualii. Sen programmah kuulutah muasteripajat, jarmanku, konsertu, erilazet kižat da kilvat lapsih da täyzi-igäzih niškoi. Jogahine festivualih tulluh voi oppie omii neroloi karjalazen piiruan pastandas. Tverin alovehel vuvves 2015 algajen pietäh perindöllizekse roinnuttu kanzoinvälisty karjalazen piiruan Kalitka-nimisty festivualii. Festivualin programmu on monipuoline, tärgienny sit on karjalazen kul'tuuran ezile tuondu. Šipainiekkoin pastokilboi pietäh Suomes, ezimerkikse, Rääkkylän linnas.

17 апреля 2025 в 22:01 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Šipainiekku (vienankarjalakse kalitta, lyydikse kalitt, veps. kalitk, suom. karjalanpiirakka) on perindölline karjalaine, vepsäläine da suomelaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riisu-, brossu- libo ozrukuaššua, kartohkua libo talkunua. Šipainiekkua pastetah sežo pohjas-ven'alazet Arhangelin, Voulogdan da Leningruadan alovehel, ven'an kieles piirual on калитка-nimi. Yleistiijot Liygiläzet sanotah šipainiekkoi vie näppipiirualoikse. Näppipiirualoi — šipainiekkoi — tavan mugah pastettih pyhinpäivin libo pruazniekkoin. Karjalazet emändät luajittih pyöryžiä, piduliččua, nelli- libo kaheksakolkastu šipainiekkua. Ei pastettu šipainiekkoi, eigo ni keitinpiirualoi Äijäksepäiväkse, ei pyöritetty värtinästy sidä päiviä vaste. Piiraivärtinäine kai tavoiteltih peittiä loitomba, ku ei puuttus silmih, uskottih, ku puuttunou, sit kezäl maduo rubiet nägemäh. Šipainiekku kyzyy kaheksua, sanotah karjalazet. Se tarkoittau sidä, ku niilöin pastajes pidäy olla kaheksua luaduu ainehtu: jauho, vezi, hapainmaido, maido, suolu, kannates, voi da syväin. Enne šipainiekkoi pastettih rugehizes jauhos, nygöi ližätäh nižujauhuogi, piiruat sit roijah valgiembat da pehmiembät. Karjalazet syväimekse pandih ozru- da brossukuaššua, talkunua libo kartohkua. Kartohkoi šipainiekkoih niškoi keitettih kuorineh. Enne šipainiekkoi pastettih päčin pohjal, nygöi jo proutivoloil räkes päčis. Pastandu Maidoh, vedeh libo hapainmaidoh pannah näppine suolua da jauhuo, luajitah sagei tahtas. Tahtahas luajittih vual'ušku, se katkatah palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah jogahine omah luaduh, liygiläzet luajitah piduliččoi kuorii. Piirualoi yhtistetäh kahten käin edusormil. Syväimen piäle pannah jiäčänke sevoitettuu kannatestu. Šipainiekat pastutah terväh. Päčispäi otettuu niilöi mollembis puolis voijellah sulatetul voil, voidu ei žiälöijä. Suomen perindöt Suomes šipainiekkua pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles II muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomi on patentuinnuh šipainiekat Jevroupan liitos vuvvennu 2003. Sie registriiruitun receptan mugah šipainiekkoin tahtahas pidäy olla vähimyölleh 50% ruisjauhuo. Syväimekse voibi panna vaiku riissuu, ozrua libo kartohkua, ga Suomes on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua, marjua libo brossua. Nengomil piirualoil Suomes tavan mugah on oma nimi. Rugehizii marjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, sanotah rönttözikse. Puaksuh Suomes eläjät syvväh šipainiekkoi munavoinke. Mielenkiinittäjiä tieduo Karjalan tazavallas Sortavalan linnas vuvves 2014 algajen pietäh jogavuodistu Karjalazen šipainiekan festivualii. Sen programmah kuulutah muasteripajat, jarmanku, konsertu, erilazet kižat da kilvat lapsih da täyzi-igäzih niškoi. Jogahine festivualih tulluh voi oppie omii neroloi karjalazen piiruan pastandas. Tverin alovehel vuvves 2015 algajen pietäh perindöllizekse roinnuttu kanzoinvälisty karjalazen piiruan Kalitka-nimisty festivualii. Festivualin programmu on monipuoline, tärgienny sit on karjalazen kul'tuuran ezile tuondu. Šipainiekkoin pastokilboi pietäh Suomes, ezimerkikse, Rääkkylän linnas.