Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Luvento 2. Mitein ohjata yhtehistä b’utžettie

История изменений

13 мая 2025 в 20:28 Александра Родионова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста
• создал(а) текст: Aijemmin tai myöhemmin jokahisen pariskunnan ieššä noušou kyšymykšie: kannattauko yhistyä tuloja ta mänöja, ken hoitau b’utžettie ta mitein še luatie? Vain pariskunta iče voipi vaššata kahteh enšimmäiseh kyšymykšeh keškuštelun aikana. On muutomie neuvoja yhtehisen b’utžetin järještämiseh. Ehollisešti voipi erottua yhtehisen b’utžetin kolme mallie: erillini, yhteis- ta šekab’utžetti. Niijen rajat ollah melko hämärät, ka kuiteski on ni huomauttavie eroja. Šelvitämmä, mimmosie ne ollah ta kuin yksinkertaistua “yhtehistä kirjanpituo”. Erillini b’utžetti Erillini b’utžetti tarkottau, jotta parilla ei ole yhtehisie talouvellisie šuhtehie. Kaikki kulut ollah yksityisie, tulot ollah koškomattomie. Kenkänä parista ei vuaji oikeutta toisen tuloih, ta yhtehiset kulut juatah tašasešti tahi niitä kačotah lahjana tai šeuruštelun ošana. Tavallisešti näin talouvelliset šuhtehet rakennutah pariskunnilla, kumpaset ei vielä elä yheššä tahi ollah vašta muutettu yhteh ta alotetah yhtehistä elämyä. Erillisen b’utžetin pl’ussat: jokahini on talouvellisešti vaštušša vain ičeštäh, kenkänä ei ole talouvellisešti riippuvaini keneštäkänä muušta. Miinussat: mitä enemmän vietät aikua yheššä (a tämä on melkein väistämätöintä šuhtehien kehittyössä), šitä vaikiempi on muistua kaikki kulut ta jakua ne tašasešti. Juatuista kuluista voipi olla erimielisykšie. Tavallisešti ajan mittah tämä malli muuttuu vähitellen šekab’utžetiksi. Lisäkši tämäntyyppini b’utžetti tuškin paššuau pariskunnalla, kumpasella on šuuri tulotašoero. Juattavat kulut kannattau makšua pankkikortilla, jotta myöhemmin vois helpošti kunnoštua oštoistorija verkkopankin tahi tekstiviesti-ilmotukšien avulla. Šekab’utžetti Tämäntyyppini b’utžetti on aina partn’orien välini šopimuš. Pariskunnilla, kumpaset valitah tätä mallie, on kuin yhtehiset rahavarat, niin ni henkilökohtaset. Jokahini voipi käyttyä yhtehisie varoja vain etukäteh šovittuih aseih eikä kunnena muuvvalla, eikä kelläkänä ole vuatimukšie toisen henkilökohtasih varoih. Rikeneh tätä b’utžettimallie otetah käyttöh pariskunnat, kumpaset eletäh yheššä ta molommalla partn’orilla on omie tuloja. Tavallisešti kennih partn’oriloista enemmän čukeltuu mänöjen šuunnitteluh ta tulojen laškomiseh – hiän ottau piäkirjanpitäjän tehtävän. Šekab’utžetin pl’ussana on še, jotta oikein järješšettynä pariskunnalla on ennuššettavie ta läpinäkyvie yhtehisie mänöja. Jokahini voipi käyttyä henkilökohtasie varojah halun mukah ta hänen ei pie neuvotella täštä partn’orin kera. Molommat puolisot šäilytetäh rahavarojen riippumattomutta. Miinussat: tämäntyyppistä b’utžettie piteliytyön on tärkietä šiännöllisešti tarkaštua tulot ta kulut – päivittyä tiijot vähintäh kerta puolešša vuuvvešša. Lisäkši yhen partn’orin pitäy ottua vaštuu laškujen makšamisešta ta b’utžetin šuunnittelušta. Täššä on hyövyllini neuvo niillä, ket piätettih piteliytyö šekab’utžettie. Teijän pitäy avata yhtehini pankkitili kahella kortilla (tämä korvuau Neuvoštoliiton aikojen “yöstolua”), jokahini šuau ottua šieltä rahua ta šamalla šeurata toisen kuluja ta yhtehisien varojen jiännöštä henkilökohtasella verkkopankkitilillä. Še on šopiva kulujen tarkaššukšešša. On olomašša šovellukšie, kumpasie voipi käyttyä kakši henkie šamanaikasešti – puolisot voijah ašettua šemmoni šovelluš mopikkah ta pityä šilmällä yhtehisie kuluja. Yhteisb’utžetti Täššä tapahukšešša kaikki tienatut rahat kuulutah perehen b’utžettih. Yhteisb’utžettih šiirtymini tarkottau, jotta pariskunnalla enämpi ei ole “miun” ta “šiun” tuloja ta mänöja. Nyt perehkattila on yhtehini ta vaštuu šiitä on yhtehini. Ei ole välie ken kuin äijän tienuau ta ken kuin äijän kuluttau. Tavallisešti tämä b’utžetti šopiu pitälti yheššä eläjillä perehillä tahi pariskunnilla, kumpasilla tuanoin šynty lapšie šekä perehillä, kumpasissa yksi puoliso tienuau äijyä enemmän kuin toini. Yhteisb’utžetin pl’ussat: še ušein yhistäy perehtä, missä yheššä šiäššetäh, kulutetah ta optimisoijah b’utžettie. Perehissä, kumpasissa yksi puoliso tienuau äijyä vähemmän tahi hänellä ei ole tuloja, šemmoni b’utžetin malli auttau tašottua heijän oikeukšie – molommalla puolisoilla on yhenmoini piäšy yhtehisih rahoih ta oikeuš käyttyä niitä. On niise miinussojaki. Šemmosen b’utžettimallin käyttäjillä spontaani-oššot voijah aiheuttua erimielisykšie, mi tarkottau, jotta pitäy šovittua kaikki kulut – šuurista pienih, kuin kosmetiikka tai uuši tietokonehpeli. Lahjojen ta toisien s’urpriisien kera niise voipi tulla vaikeukšie. Hyövyllisie neuvoja yhteisb’utžetin käyttäjillä: teijän pitäy avata yhtehini pankkitili, luuvva ta päivittyä rahašuunnitelma šekä miettie, mitein šuojata rahat riskilöiltä (esimerkiksi, voipi ottua vakuutuš). Kuin valita yhtehisen b’utžetin malli? Yhtehini b’utžetti peruštuu keškenäiseh luottamukšeh, šopimukših, mukavuoh ta älykkähäh šuunnitteluh. Teijän pitäy valita šopiva malli ta keškuššella šiitä puolison kera, ottua huomijoh rahotušinstrumentit, mit voijah auttua. Esimerkiksi, yhtehini tili kahella kortilla, kulujen ta tulojen šeurantašovellukšet, kumpasie šamanaikasešti voijah käyttyä molommat ošapuolet, šiäštämismahollisuot – yhtehisen “perehpankin” luomini tai kakši henkilökohtaista šiäštökkyö jokahisella. Kuotelkua, ka aina muistakkua: on tärkietä tietyä kuukaušittaiset pakolliset mänöt, pityä tulojen ta mänöjen kirjua šekä päivittyä pakollisien kulujen lista vähintäh kerta puolešša vuuvvešša.