Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli

История изменений

04 июня 2025 в 12:05 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Še oli avattu Musejojen yö -aktijon rajoissa. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeš-kukšen spesialistit šamannimisen šivissyšprojektin rajoissa. KARJALAN VESIMELLIČÄT Kontupohjan piirin musejo on projektin yksi partn’oriloista. Kuin šano musejon johtaja Ol’ga Lokteva: – Avata uuši näyttely aktijon aikana on jo hyvä perinneh meijän musejošša. Näyttely kertou vesimelličöistä, kumpasie rakennettih ta käytettih koko Karjalašša. Erityistä huomijuo annetah Kontupohjan piirin melličöillä. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietoruataja Aleksandr Krivonoženko tutkiu talonpoikien taloutta muaorjuon lakkauttumisen jälkisenä aikana. Näyttelyn avajaisissa hiän kerto: – Näyttelyö varoin oli käytetty istorijallisie tietoja melličöistä, niijen käytöštä, roolista muaruatajien talouvešša ta meijän kantatuattojen mifologisešša muailman kuvašša šekä Karjalan eri ošissa otettuja arhiivakuvie ta valokuvie šäilynyijen, raunivoihi tahi kokonah tuhoutunuijen melliččöjen paikoilta. Šamoin oli tutkittu valokuvie Karjalan tietokeškukšen ta Kiži-musejon ruatajan Igor’ Georgijevskin kokomukšista. Tiijotuštaulujen luatijana on disaineri Jaroslav Roganin. KÄPPÄLIN MELLIČÄN MALLI Näyttelyn kešeššä on vesimelličän malli. Tovellisen melličän omistajana oli talonpoika Iivana Martinov Käppälistä. Tietomiehet luajittih melliččä 1:10 vertaušmiäräššä peruštuon tietoloih, kumpaset on šäilytty Kanšallisešša arhiivašša vuuvven 1916 muataloušlašennan mukah. – Tämä oša on melkein kavotettu meijän paikallisešta istorijašta: ei ole mimmosiekana muisselmie, valokuvie – täštä melličäštä ei jiänyn mitänä, paičči lašennan ainutta kyšelylistua. Ahkeran ruavon anšijošta, mitä tutkijat piettih arhiivoissa, kirjaštoissa ta kuin ruattih melličöistä jiätyjen hiršien kera, voipi nähä vaikkapa pienempänä, mimmosena še melliččä oli, šelitti Karjalan tietokeškukšen tiijotušpalvelun spesialisti Marija Dmitrijeva. Mallin valmistamisešta kerto Meččäinstituutin tietoruataja Vladimir Karpin. Hiän korošti, jotta mallin luatimisen aikana oli tärkie luatie kaikki ošat juuri niistä materialiloista ta juuri šillä tavalla, kuin luajittih ennein. Mallissa on käytetty eri lajie puuta: mäntyö, kuušta, koivuo, a jauhinkivet ollah graniitista. Melličän mehanismi on toimija: još pyörittyä vesirattahie, ni voipi nähä kuin tullah toimeh muutki ošat. Mallissa voipi nähä iče melličän rakennušta ta vieläi šitä, mitä oli melličän ympäri: šalvošta ta luatikkuo, kummaista myöten vesi juoksi ta laško rattahan lavoilla. – Meilä oli tärkie, jotta malli ois interaktiivini ta musejon kävijät voitais panna še toimeh. Še on kiinnoštava aikuhisilla ta erityisešti lapšilla, ta auttau tehokkahašti popularisoija istorijua ta talonpoikien arhitektuurie, lisäsi Vladimir Karpin. NÄYTTELYN UARTEHET Projektin rajoissa musejoh oli annettu 20 näyttöesinehtä – mehanismin ošie ta ruatovehkehie, kumpaset oli löyvetty tutkimušmatkojen aikana Kontupohjan piirissä olluijen melliččöjen paikoilla. Niijen luvušša on taltta, kumpaseh on pantu enklantilaisen tehtahan leima. Arvautellen še piäsi šinne vuotena 1919, kun enklantilaiset interventit kulettih Käppälin lähičči. Yksi tärkeimmistä esinehistä on vauhtiaškelen oša, kumpaseh vesipyörä oli kiinitetty. Istorikko löysi šen melličän raunivoilla Jyrkkäšuaren viereššä. Huolimatta šiitä, jotta oša oli veješšä noin puoli vuosišatua, on šäilyn puuošan jiännökšie rautasine piikkilöineh ta kehineh. Musejon johtajan Ol’ga Loktevan šanojen mukah, kaikkieh näyttelyššä on 40 esinehtä. Puolet niistä on otettu musejon fondiloista. – Karjalan tietokeškukšen kera yhtehini työ autto meitä uuvvella tavalla kaččuo lyydiläisillä omissettuh vakituiseh näyttelyh. Konša Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli -näyttely loppuu, myö šiirrämmä mallin vakituiseh näyttelyh, šano Ol’ga Lokteva. Näyttelyn avajaisissa kävi ni Kontupohjan piirin piämieš Dmitrii Zatsepin. Hiän kiitti musejuo uuvvešta näyttelyštä, a tietomiehie tutkimušruavošta, kumpaseh paikalliset eläjät voijah nyt tuttavuštuo. – Kulttuurin ta tiijon yhissyš auttau šuaha täyšin uutta tietuo istorijašta ta šiitä paikašta, missä myö elämmä, korošti Dmitrii Zatsepin. Kontupohjan eläjät ta vierahat voijah tuttavuštuo näyttelyh šyyškuun loppuh šuaten. Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli -projekti oli toteutettu Karjalan piämiehen granttifondin kannatukšella, projektin piäpartn’orina on Pohjoni-keškuš-liitto. Tutkimuš jatkuu Projektin vielä yksi esittely oli pietty Kontupohjan piirin Käppäli-pos’olkašša, min viereššä oliki projektin aikana ennallissettu melliččämalli. Esittelyššä oli Karjalan tietokeškukšen tietomiehien pitämie luventoja. Projektin jäšenien lisäkši esiinnyttih Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin vanhempi tietoruataja Jekaterina Zaharova, kumpani luki luvennon paikallisista paikannimilöistä ta Pohjosen vesistöjen proplemojen instituutin vanhempi tietoruataja Galina Borodulina, kumpani kerto muanalasista vesistä. – Huolimatta šiitä, jotta projekti loppu oraškuušša, myö rupiemma iellähki tutkimah tätä teemua. Projektin piätulokšena on paikallisien šekä tašavallan ulkopuolella eläjien kiinnoššuš täh teemah. Myö šuamma äijän kyšymykšie melličöistä ta tietuo melliččöjen paikoista. Še koroštau, jotta tutkittavua on äijän ta tiijot ollah viereššä, korošti istorikko Aleksandr Krivonoženko.