Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Niitä, viikateh, kuni kaššetta on
История изменений
04 августа 2025 в 15:47 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Koštamukšen luonnonšuojelualovehella, entiseššä Akonlahen kyläššä piettih Petrunpäivän pruasniekkua. Tänä vuotena še oli omissettu heinänniitolla. Kuin ainaki juhlašša oli äijä rahvašta, kumpaset luajittih vesselyä ta mukavua ilmapiirie. Enšimmäistä kertua pruasniekan alušša piettih juhlallini malitun lukomini. Akonlahteh tuli Koštamukšen Pokrovan kirikön pappi Immanuil-tuatto. Vanhah aikah joka kyläpruasniekka alko malitušta. Akonlahešša niise ennein oli kirikkö, a tämänvuotista malitun lukomista voipi šanuo istorijallisekši, šentäh kun šitä ei pietty yli šatah vuoteh. Ka kohta tänne uuvveštah rakennetah Pyhien Petrun ta Puavilan časoun’a. Juhlaohjelmua korissettih karjalaisien Hete-, Viena- ta Tuulitar -ryhmien, ukrainalaisen Mrija-yhtyvehen, venäläisen kulttuurin šeuran Revontulet-kollektiivin šekä Enšilöytäjien šeuran tanššit ta laulut. Omie runoja esitettih Jalmar Pavilainen ta Sergei Vdovitsin. Pruasniekan vetäjät Valentina Patsukevič ta Jelena Kuznetsova tuttavuššettih tulluita heinänniittoperintehih ta primiettoih. Vierahat šuatih kuot’ella iččie niittäjien rooliloissa. Perintehellisešti šuojelualovehen ruatajat kostitettih vierahie kalakeitolla, piirailla ta čäijyllä. Kaikki halukkahat šuatih uija Kiitehenjärven kirkkahissa vesissä. Muissutan, jotta Akonlakši on entini kylä Koštamukšen kaupunkipiirissä. Enšimmäistä kertua šitä mainitah vuuvven 1679 aikakirjoissa. Juuri näissä paikoissa Elias Lönnrot kirjutti lauluja ta runoja, kumpaset myöhemmin tultih Kalevala-runoelman peruštehekši. 1950-vuosina Akonlahen rahvašta šiirrettih elämäh toisih kylih, šentäh kun kylä oli rajan lähellä. Vuotena 1993 tiälä tuaš piettih pruasniekka. Vanhan juhlan elvyttämini on Koštamukšen luonnonšuojelualovehen panoš Vienan Karjalan kantarahvahan kulttuurin šäilyttämiseh.