Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Lehti-Iivanašta Petrunpäiväh

История изменений

04 августа 2025 в 16:03 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Heinäkuun 12.^ päivänä Kalevalašša piettih Pyhien apostolien Petrun ta Puavilan päivyä šekä pos’olkan pruasniekkua. Tätä päivyä kalevalalaiset juhlitah jo monta vuotta. Joka kerta pruasniekan kentillä tulou yhä enämpi piirikeškukšen eläjie ta vierahie. Perintehen mukah pruasniekkahuomeneš alko juhlallisešta liturgijašta Kalevalan Petrun ta Puavilan kiriköššä, šiitä šielä piettih vejen pyhittämisen rituali ta ristikulku. Kirikkörahvaš aššuttih matkailijan ristih šuaten, kumpani on ašetettu Kuittijärven rannalla. Risti tapuau ta kaimuau kalevalalaisie ta vierahie, kumpaset tullah Kalevalah tahi lähetäh matkah vesičči. Šen jälkeh pruasniekkapivot jatuttih talon luona, missä ennein eli tunnettu karjalaini starinankertoja Marija Remšu. Nyt šiinä talošša on Runonlaulajien musejo. Juhlašša pakinua piti Pyhien Petrun ta Puavilan kirikön pappi Jevgenii Korenev. Hiän šaneli vierahilla pruasniekan istorijašta, šen merkitykšeštä kirikkörahvahan elämäššä, hyvyöštä, avušta toini toisella, šopusista ta onnellisista perehistä. Piirin hallinnon piämiehen virkua toimija Aleksandr Gladii hyvitteli kaikkie keräytynyitä pruasniekalla ta toivotti kaikilla rauhua, käršivällisyttä ta hyvinpärjyämistä. Karjalaiset ammusista ajoista juhlittih mierolaista pruasniekkua, ka šiih liityttih monet primietat ta ritualit, eryähät kumpasista šäilyttih täh päiväh šuaten. Esimerkiksi, kylyvaštojen varuštamista hommattih Iivanan- ta Petrunpäivien välisenä aikana. Piti keritä varuštua vaštoja šilloin, konša koivun lehti on luja ta paraš. Šillä aikua karjalaiset staraitih luatie monet taloušruavot. Mimmosie ruatoja hyö hommattih, kerrottih Karjalan anšijoitunuon kulttuuriruatajan Valentina Saburovan johtaman MKŠ-studijon artistat omašša uuvvešša spektaklissa “Lehti-Iivanašta Petrunpäiväh šuaten”. Esityš tuli pruasniekan korissukšekši ta šynnytti muisselmie männyöštä ajašta, lapšuošta ta šemmosista pienistä kylistä, kuin Häme, Röhö, Akonlakši, Venehjärvi ta toiset, missä juhlittih Petrunpäivyä. Tämänvuotini juhla perintehellisešti loppu šuurella karjalaisella kruukalla, kumpaseh tuli nuorie ta vanhempie ihmisie. Kaikin hyö ruvetah vuottamah enši kešyä, jotta keräytyö tuaš ta šuaha tietyä lisyä pruasniekan perintehistä.