| 111 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Hiihtoammundu
|
-
Hiihtoammundu on talvisportulaji, kudamas sportumiehel pidäy ozuttua omii neroloi hiihtändäs da ammundas.
-
Vuvves 1954 hiihtoammundu on jo virrallizennu sportulajinnu.
-
Tänäpäi hiihtoammundan kilboi on mondu luaduu.
-
Ezimerkikse, sprintah kuuluu kaksi ammundua: yksi virujen da toine seizoi, a yhteslähtös on nelli ammundukerdua: kaksi virujen da kaksi seizoi.
-
Hiihtoammundu on kuulužu sportulaji.
|
| 112 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Meigäläine čempion
|
-
F’odor Terentjev on kuulužu karjalaine hiihtäi.
-
F’odor Terentjev on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri.
-
F’odor Terentjevan mustopačas on azetettu hänen roindukyläs Puadenel da Petroskois Kurgan-hiihtokeskukses.
|
| 113 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Tänäpäi Olimpiadukižois Pekinas...
|
-
Tänäpäi Olimpiadukižois Pekinas meigäläine Aleksandr Bol’šunov on voittanuh hiihtomarafonas.
-
Parahakse hiihtäjäkse sil rodih Aleksandr Bol’šunov, kudai nämmis kižois on suannuh kolmanden kuldumedalin.
-
Hyviä mieldy on sendäh, ku hiihtomarafonan kuvven parahan hiihtäjän joukos on vie kaksi Ven’anmuan sportumiesty: Art’om Mal’cev tuli fiinišale nelländenny da Denis Spicov kuvvendennu.
-
Voimmo varmah sanuo, ku Aleksandr Bol’šunov on tämän Olimpiadan parahii sportumiehii.
-
Nämmien kižoin aigah Bol’šunov on suannuh viizi medalii: kolme kuldumedalii, yhten hobjumedalin da yhten bronzumedalin.
-
Kaikkiedah sportumiehel on yheksä Olimpiadois suaduu medalii.
|
| 114 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Anni, kusbo roijah...
|
-
Kačo, täh on kirjutettu, ku Pariižu jo kolmattu kerdua roihes Olimpiadan piendykohtakse.
-
Tänäpäi on hiihtoammundan vaihtokilbu.
-
Ven’an joukko on nygöi toizel sijal.
-
Se on ylen vähä.
-
Terväh toine etuappu lopeh, ielpäi vie on kaksi.
-
On aigua tavata da jättiä jällele norviegielazii.
-
– Se on tottu.
|
| 115 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Olimpiadukižat
|
-
Se on pyhä aigu.
-
Olimpiadan simvolannu on valgei flagu da viizi toine toizes kiini olijua eriväristy rengastu.
-
Olimpiadan tunnussanoinnu on kolme latinalastu sanua "Citius, altius, fortius!", mi tarkoittau – "Teriämbäh, korgiembal, vägevembäh!"
-
Sulakuul vuvvennu 2021 Kanzoinvälizen olimpiadukomitietan toimehpaniikomitiettu on kannatannuh Kanzoinvälizen olimpiadukomitietan piälikön Thomas Bachan kehoituksen ližätä tunnussanoihvie sana – yhtes.
-
Nygöi Olimpiadukižoin tunnussanoinnu ollah: "Teriämbäh, korgiembal, vägevembäh – yhtes!", latinan kielel se on "Citius, altius, fortius – communis!"
-
Kilbailendu ozuttau, ken heis on raviembi, vägevembi, kestävembi da nerokkahembi.
-
Joga sportumiehele Olimpiadu on tärgei kilbu, kudamua vuotetah da kudamah hätken da hyvin varustutah.
-
Kaikes muailmasgi se on vuotettavu sportutapahtumu.
|
| 116 |
Новописьменный ливвиковский
|
учебные тексты |
|
Meijän kluasan sportukiinnostukset
|
-
Voin varmah sanuo, ku jogahine heis ellendäy, mittuine tärgei on sportuičendu ristikanzan elaijas.
|
| 117 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Vera Larionova.
Kolme keppisty
|
-
Keskimäine keppine tiezi, kui hänen emändäle on jygei astuo: jälgimäzil vuozil silmät ruvettih pahoi nägemäh.
-
‒ Sinun ystävy Marpu, kuččuu minuu vastuamah, ei voi yksinäh yläh jyrkis pordahis nosta, ičehäi tiijät, jalgu hänel on kibei, sanoi Niina.
-
Nuorembi keppine sanou dovarišale:
‒ Kačo vai, minun buabal on ruskei nenä, seičas hol’ahuttau častuškua.
-
Buabat viegi pajatettas častuškua kiistai, ga Niina sanoi:
‒ Kaččuot vai, tua jo Maša-buabo keppisty huškuttau, meile on tulemas.
-
A mittuine on häi näbei: jubkaine kodazil piäl, valpas kurtkaine da čoma šliäppäine piäs.
-
Ruvettih hyö nagramah, ga yhtelläh, keppizilgi on herky syväin.
-
Hyö kai toimitetah, midä buabat paistah, midä on heile mieles, ainos ollah varuksis tulla heile abuh da astuo omien emändien kel rinnal.
-
Niina kyzyi:
‒ Maša-buabo, mittuine sinul on čomaine šliäppäine, kusbo nengozen ostit?
-
‒ Syvvä ei pakiče, anna vai čupus seizou, modnohäi on.
-
Häi on ruadanuh lypsäjänny.
-
Dun’a-buabal on rohkei taba, dai pagizou häi rohkiesti.
-
Dun’a-buabo on ruadanuh splau nois, brigadiirannu souhozas, oligi deputuatannu.
-
A brihačču-bunukku on ezmäine abuniekku kaikis ruadolois.
|
| 118 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Nadežda Mičurova.
Voinal murjottu lapsusaigu
|
-
On mennyh jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu.
-
Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau Suuren voinan sruastiloi da gorii.
-
Mustan, kui myö pagoh lähtimmö, konzu sanottih, gu voinu on tulemas.
-
Kui on kirjutettu kniigoih, peitoči avvutettih, gu rahvas ei tiijustettas, ken nečis ruadoi da ihastuttas.
|
| 119 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
L’ubov’ Baltazar.
Pruazniekan simvolat
|
-
(Kirjaine korinfalazile 16:13)
ERI USKONDOT
Kogo muailman kaikis suuremban pruazniekan – Hristosan kuol lieloispäi kuondumizen aigu on lähestymäs.
-
Ga sen pidämizen aigu eri uskondolois on erilaine sendäh gu pravoslavnoil da katoulizel kirikkölöil ollah erilazet kalenduarat.
-
Nygöi niilöin ero on 13 päiviä.
-
Enne Äijiäpäiviä on 40 päiviä Suurdu pyhiä.
-
Sen piduhus on luajittu sen kunnivokse, ku Iisus hiekkumuas olles pyhitti 40 päiviä.
-
Nedälii enne Äijiäpäiviä ainos on Virboi.
-
PYHITTÄMIZEN AIGU
Niilöin tapahtumien kunnivokse jälgimäine Suuren pyhän nedäli on kaikis suurin da kovin pyhittämizen aigu.
-
Uskovazien huomivo silloi on kiini Piästäjän tämänilmallizen elaijan jälgimäzis päivis.
-
Tänä vuon se on sulakuun 29.
-
Suuri suovattu on oraskuun 4.
-
Ga yksikai tärgiembi on hengelline pyhittämine, omien riähkähizien mielien da himoloin voittamine.
-
Net, kel on jygei ruado, vai on huono tervehys, voijah olla pyhittämättäh, kirikkö sidä ei kiellä.
-
Parembi on syvvä argie, migu rikkuo sobu ristikanzoin välis, konzu yksi suuttuu nällän periä, a toine on ylbei sentäh, ku maltau olla nälläs da ozuttau sidä toizil.
-
Ga on syömizii, mit ollah Äijänpäivän simvoloinnu, da kudamii valmistetah juuri sinä piän.
-
"PASHU" MUSTOITTAU MÄGIE
Rahvahan perindö kruassie jäiččii on kiini Marija Magdalenan nimes.
-
Juuri sen jälles kogo muailmas kruasitah jäiččiä da pietäh sidä simvolannu – hengi on voittanuh surman.
-
Perindö pastua ruahtos "pashua" on kiini Golgofan mäis, kudual Hristossu oli ristah nuaglittu da Piästäjän ruuhes, kuduan rahvas nähtih tyhjänny.
-
Kolmas Äijänpäivän syömine on Äijänpäivän kakku, ven’akse kulič.
-
Se on suuren Artos-prosforan simvolu.
-
Äijänpiän kaikis laukois on myödävänny tädä čomastu kakkuu.
-
Artos-prosforu on Hristosan rungan simvolu, sidä pastetah sen mustoituksekse, ku Hristosan opastujat joga syömizen jälles stolale jätettih leibiä Piästäjäl da vuotettih, ku häi tulou heijällyö.
-
Dai nygöi stolale pandu Äijänpäivän kakku mustoittau sidä, ku Hristos ainos on meijän keskes.
-
Se on jiännyh Vahnan zavietan tavoispäi sendäh, ku izrail’alazet ei muattu sinä yön, konzu piästih jegiptalazien orjukses.
-
Enne keskiyödy kelloloin helineh andau tiediä, ku on lähenemäs Hristosan Elavumine.
-
Hristos on elavunnuh!
-
Se pruazniekku on luajittu Hristosan taivahah nouzemizen kunnivokse.
|
| 120 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Kalmikov Ivan .
Kinnermän Van’a- diädän mustokse
|
-
Täs kois on elänyh äijy sugupolvie.
-
Ga suomelazet sanottih, ku nenga on parembi tervehyöle.
-
Kuorilois on äijy vitamiinua, musteli Van’a-died’oi.
-
Nygözel aigua minun toine sevoitar Kirill on tutkinuh tämän dielon.
-
TOIZIEN RUADUO ARVOS PIDÄI
Kinnermy on sijoitunnuh kuvven kilometrin piäs Vieljärvespäi.
-
Hänen ruadokniigas on kirjutettu, ku vuvvennu 1949 händy otettih ruadamah Vieljärven sroijukontorah.
-
Tämä järvi on Kinnermän lähäl, sissäh on kaksi kilometrii.
-
Died’oin käzis on oksuveičči, sil häi leikkuau oksii kozile syödäväkse.
-
Vie Van’a-diädäl on äijy kažii!
-
Hyvä on, ku nygöigi voin nähtä tämän kuvan – Van’a-diädän tytär L’udmila kaččou niilöi.
-
JOGA RUADOH ON NERUO
Van’a-diädö maltoi ruadua kaikkie da vie oli nerokkahannu miehenny.
-
Se vie on kivilöis luajittu päčči.
-
Talvel aijoi huondeksel myö vellenke vuotimmo školanavtoubussua paikal, kudai on Van’a-diädän koin rinnal.
-
Syväin ihasteli, konzu näimmö, kui truvas nouzi savuu: Van’an-diädön kois on lämmin da hyvä!
|
