| 1221 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Koinižändy
|
-
Tämä kodi on minun!
-
– Midäbo on nygöi sanuo, roikkah, kui died’oi tahtoi.
-
Minul on hyvä fatieru, lämmitys, vezi tulou pertih, pezevyö voibi kois.
-
päččii lämmität, vetty kannat kaivospäi, ruaduo on äijy.
-
– Ižändättäh kodi on armoitoi.
-
Häi kubaitti tagaraivuo: täs on kummua da täs on kummua.
-
Hänen koinnostajan nero nygöi on moitittavu.
-
Mittuine on korgevus!
-
Täs fantazii on välläl!
|
| 1222 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö
|
-
Korzan kylä on monii sadoi vuozii olluh Ahvenjärven rannal.
-
Mua nouzi, järvi kuivi, nygöi se on Ahvensuon rannal, ymbäri on järvie dai lambii.
-
Ven’ankieline Essoila livvikse on D’essoilu – se lähtöy Devseis (Jevseis).
-
Ol’okan da pos’olkan välil hurual käil on tiešuaru Čirkas lambih päi, kus dessoil’čat ijän kaiken kerättih siendy da marjua, sie nygöi on luageri kezämökkii.
-
Sie niemele on annettu uuzi nimi: “Denisov mis”.
-
Nygöi suurin kodi on hyllätty da seizou silmien kivukse.
-
Vahnua taloidu on vai kymmenäine, on škola, bol’ničču (hot’ pienendetty), kluubu.
-
Kyzyn prosken’n’ua, ku en ylen tarkah musta kaikkie, midä on elänyh kaunis D’essoilu da sen ymbäristö.
|
| 1223 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ivan Savin.
Mielet iäneh
|
-
Igiä elostakkah on kerdynyh vuozikymmenii, äijiä on opittu, äijiä on kuultu, vie enämbi on nähty, kestetty viluu dai nälgiä: tirpetty humalua, kibuu da kielastustu.
-
Kai midä on čomembua, kallehembua, arvokkahembua – myö emmo ni tiedänyh dai vie nygöigi mondu arvokastu, hinnattomua on peitos.
|
| 1224 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Galina Ol’kina.
Kehno tiedäy
|
-
Yksi naine astuu lehmänke ihan aijan tyves da yksi gost’u-brihaččuine kyzyy hänel:
– Tämä teil boššigo on?
|
| 1225 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Olʾga Smotrova.
Pitkiä pietostu hiiri ei syönnyh
|
-
Kaikis tärgevin Makarovan kirjutettu ruado on suuri karjalan kielen sanakirju, kuduah kuuluu läs 20 tuhattu sanua.
-
Grigorii Makarov on ristinrästin kierdänyh Karjalan da Tverin Karjalan muat, on kirjutannuh rahvahis monii sadoi sananpolviloi, arbaituksii, pani tallele pajoloi da itkuvirzilöi.
-
Makarovhäi rohkeni puolistamah tostu mieldy da sanoi sen erähäs tärgies kerähmös – ku karjalazil on oma kieli, kuduadu pidäy kehittiä kirjukielekse.
-
Tänäpäi se on suurin karjalan kielen livvin murdehen sanakirju, kudai on kirjutettu Kotkatjärven murdehen pohjal.
|
| 1226 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Suol kazvanuh pielus
|
-
Kurrel on jallat pitkät, a pelvas lyhyt!
-
Se on enzimäine keviän kukkaine.
-
Niidy on muga äijy, ga kehä on gu miäččyine.
-
Joga sugahaine on siemenyös kiini.
-
Kezäl, gu tulou matkata tädä suodu myö, odva vai piäzet poikki, moizet on turbiet mättähät, eigo ni astujua kanneta.
|
| 1227 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Goštikoi
|
-
Zuaharin kel se oli magei, a gu vie kannatestu ližiät – sit astiet nuolet, moine se on syömine.
-
Buaballeh voi on jo valmis, se kokottau padazes.
-
Buabah nägöy – leivätgi jo on leikattu, ga yksi viiboi on ylen hoikkaine, kui iče nuorembi bunukkaine, toine pala on sangei, sidä vie voibi leikata kahtekse.
|
| 1228 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Ogneva.
Kiviniemel, lieterannal
|
-
Tiä on elänyh karjalastu, enne heidy vepsälästy da saamelastu.
-
Se on järvi, kuduas läbi virduau jogi da buitegu leikkuau sen.
-
Kiviniemi on ylen čomas kohtas, Šotd’ärven luodehrannal, ei loitton Šuojunjoven suuspäi.
-
Kyläine on sijoitannuhes kahten niemen – Filipänkuuzikon da Časounukuuzikon välih.
-
Filipänkuuzikko on suannuh nimen Filippy-eläjän mugah.
-
Niemel tännesäh seizou Filipän kodi, kudai on pandu arvokkahien puuarhitektuuran mustomerkilöin luvetteluh.
-
Časounukuuzikongi nimi on ičestäh selgei: pyhäh rossah, vahnal kalmužimal, karzikkokuuzien keskeh on peittynyh Pyhän Miikulan časounu.
-
On täs vähäine, no kalmat jongoi kai, azetuttih, nygöi kai on tazaine.
-
Rinnal on erinomaine puuhine, vihandal kruasittu Kumardusristu.
-
Moizii on azetettu monih Siämärven čupun kylih.
-
– Täl ristal kai vuozi on kirjutettu ylähän.
-
1898 vuvvel luajittu on, ozuttau Anatolii kirjutustu.
-
Sie on pimei, pienet ikkunazet ei piästetä äijiä valgiedu.
-
Mugaleiten on kuivu kohtu, i täs ei nimidä obrazazil ei rodinuh pahua.
-
Kai on puhtahas.
-
I täs konzu luajittu on, vie lavvat kai ollah hyvät, no täs kohendettih, pravda, kai vajehtettih, lespromhozu andoi laudua da luajittih, kohendettih, autettih.
-
Miikulan časounah kirikönpruazniekoinnu on ylen äijy käyjiä Kiviniemes da lähikylis – Sodderas, Jovel, Lietties da Jessoilaspäi.
-
Sanelou petroskoilaine Antonina Potahina, hänel D’ovel on duačču:
– Kaksi praazniekkaa heil on, Miikulanpäivät, on talvi- Miikul, se on 19.
-
“Oma kylä on oma” Aigoinah Kiviniemi oli äijiä suurembi.
-
– No nygöi, jo igih piäzin, oma kylä on oma.
-
Sodder on aiga uuzi eloipaikku, D’ogi oli olemas jo 1563 vuvvel.
-
Mulloi oli, vai tossu vuon oli neče pruažniekku, en musta nygöi, min vastah vuottu, no hätken, äijy on, sanou Anatolii Mihejev.
-
Sit Kiviniemel on vähimikse 455 vuottu igiä, kuigi D’ovel.
-
Vahnu on kylän nimigi.
-
Sanou, enne sanottih, kivie on äijy, sie on Kallivo, oi, teidy pidäs sinne viettiä!
-
D’ovelpäi tulles Kallivo on dorogan huruas čuras enne časounukuuzikkuo.
-
Konzu järves on enämbi vetty, Kallivo vähilleh kogonah on vies.
-
– Tämä on Kallivo.
-
Kivikohtu, čoma kohtu on.
-
Konzu vetty on enämbi, vie parembi on.
-
Mies maltau sellittiä kylän nimengi:
– A Kiviniemi sendäh gu täs on, kačo, niemi tämä.
-
Se on Kivi.
-
A on pitky.
-
Tiäpäi on, kačo, vähä, a sil čural on vie guba suuri.
-
I nägyyhäi: pitky on, keskijärveh tulou.
-
Kivel niemi on i vot mugaleiten rodivuigi tämä nimi.
-
– Pohjannu on se, ku tämä on kivikäs paikku.
-
Sie, kylän lähäl järveh laskou oja, kudai nygözis kartois on Nimioja.
-
Ga tämä on hairahtus, sendäh gu se on, tiettäväine, Kivioja.
-
Meijän paikannimikortistos se on myös Kivioja.
-
Pahakse mieldy, nämis virrallizis kartois on ylen äijy hairahtustu, sanou filolougien tiijon doktoru, paikannimistön tutkii Irma Mullonen.
-
Karjalazes Kiviniemes ymbäri tännesäh on muudu karjalastu paikannimie.
-
Sinne sieneh on käynnyh äijy polvie kiviniemelästy.
-
Tožo sie on pieni peldoine.
-
Sit sie on ylen hyviä kohtua.
-
Kaikil on nimet.
-
Marija Ivanovnan Tol’a-poigu on rakas kalastamah.
-
Mies tiedäy Šotd’ärven lahtiloin da toizien kohtien karjalazet nimet:
– Tämä on neče Lahti, guba, vot tämä, pos’olkalluo kudai on, Lahti-guba.
-
Tämä on neče Kiviniemen guba.
-
Sie on Duški.
-
Sie on Gauroi.
-
A sinnepäi on vie äijy gubua, häi viippuau käil vasturandahpäi.
-
Šotd’ärven luodeh- da pohjaisrannal on olluh äijiä kyliä.
-
Nygöine Lietti on Šotd’ärven ymbäristön suurimii kylii.
-
Liettien nimie on opittu sellittiä vähimikse kahteh luaduh.
-
– Liete ku kezä, tädä mieldy on Liettien vahnin eläi Jakov Vasiljevič Blezgijev.
-
Hänen omamualaine, endine opastai Nina Jevdokimova on tostu mieldy:
– Myö ainos sanoimmo Lietti.
-
A ku kylä on uuzi, ga muga sanotahgi – Uuzi.
-
Kiviniemeläine Marija Mihejeva tuaste sanou toizin:
– Enne sanottih, peskuine on sie, äijäl korgiel on rannaspäi.
-
Paikannimistön tutkijan Irma Mullozen sanoin mugah se on tozi:
– Se on aiga selgei nimi.
-
Toizin kui tämä Kiviniemi on kivikäs paikku, tämä Liettien kylän paikku on hiekkurandu.
-
Šotd’ärven luodeh- da pohjaisrannan kylis eloh on jiännyh vai nelli.
-
– Eliä on hyvä.
-
Hyvä on kylä, tulgua goštih!
|
| 1229 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Dubitskaja.
Jelizaveta Sevander: akt’ouran ammatin ezikuva
|
-
Jelizaveta Jalmarovna Sevander (oma sugunimi on Pajunen) rodivui pakkaskuun 14.
|
| 1230 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Sakari Vuoristo.
Ondrusovo elavuu
|
-
Manasteris Anuksessah on 28 kilometrii.
|
