| 1231 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Ogneva.
Salminiškas Ala-Salmih
|
-
Täl kerdua lopemmo Šotd’ärven kierroksen da tiijustammo, mi on Salminiškan da Ala-Salmen kylien nimien tagan.
-
Lähtemmö Šotd’ärven liideheh päi, kus on Šuojunjoven suu.
-
Sie, kus Šuoju virduau Šotd’ärvespäi, on Salminiškan kylä.
-
Lähäl Šuojujoven suudu Vahatjärvel on Ala-Salmi.
-
Midä yhtehisty on kahtel kyläl da kui voibi sellittiä niilöin nimet?
-
Kaikenmostu duaččua on nostettu äijy da ylen tihieh – aidu aijas, seiny seinäs kiini.
-
Nygöi Salminiškas on kaksi kooperatiivua.
-
Tatjana Ivanovna Sorokina on yksi kolmes Salminiškan karjalazes kandueläjäs.
-
Liettiel tännesäh kylbietäh kezoidu, vuodessah 1961 Kirikköniemel oli Pyhän Il’l’an kirikkö, kuduas ymbäri oli ennevahnalline kalmužim da pyhä rossu, kunne on pandu muah äijy polvie kylälästy.
-
Kahtenkymmenen vuvven peräs, vuozinnu 1582-83, Iänisjärven viijendeksen verokirjas kyliä on kirjutettu täh luaduh: “Kost’an kylä Šondorajovel, da sit muanruadajua: Nikanko Sem’onov, Kuzemko Grigorjev da seiččei taloin sijua.
-
Ruočinsuari
Musto ruoččiloin käyndäs on jiännyh Salminiškan paikannimistöh.
-
Kylän vastaspäi loitomba järvel on Ruočinsuari.
-
Lähembi randua on Kozansuari.
-
Loitomba keskijärvel on Kajaisuari.
-
Lietti on vasturannal, ihan Salminiškan vastaspäi.
-
Vuozikymmenii tagaperin tyhjennyh Zankil sežo on muuttumas duaččukyläkse.
-
Tämä kylä on Šuojun suus Vahatjärvel.
-
Vähä on, muiten vähä on.
-
Ala-Salmi on sijoitannuhes Vahatjärven kahtel rannal.
-
Kylä on yhty igiä Salminiškan kel.
-
Kylien nimet kiini salmes
Jälgimäi pidäs tiijustua, mindäh Salminišku on Salminišku da Ala-Salmi – Ala-Salmi.
-
Eigo sen periä, ku sie on Salminišku ylembä?
-
Šotd’ärvespäihäi tänne järvi tulou, sentäh, toinah on?
-
I sanottih, ku on sie moine kohtu – alakohtu, sanou Tatjana Sorokina.
-
– I se on Salminišku?
-
A mi se on Salminišku, en voi sanuo.
-
– Minä ajattelen muga, gu salmi ven’akse se on protoka.
-
Vot täs kohtas on joven suu, ozuttau Šuojun suudu Svetlana Vlaskova.
-
I tämä kohtu, Šotd’ärven dai Vahatjärven välil on salmi.
-
Mibo on Vahtersalmi?
-
– Salmennišku on salmen algu, nišku.
-
Da Ala-Salmi on tämän salmen alapiä, sellittäy filolougientiijon doktoru, paikannimistön tutkii Irma Mullonen.
-
Senaigazis Iänisjärven viijendeksen verokirjois luvemmo: “Vahtersalmi, mi on kirjutettu yhteh Šondarven kylien kel, Šondajovel Karpan, kaksi muanruadajan taloidu da kaksi bobulin taloidu”.
-
Vangodas on jiännyh vai Vahat.
-
Mibo tämä Šondara on?
-
Se on Šontarv, Šontjärvi.
-
Voibi ajatella sidä, ku tämä Vahter on loppu järvi-sanas.
-
Buitegu Vahtär, Vahter, Vahtjärvi on sen tagan, libo Vahatjärvi.
-
Toine dielo on se, mi on tämän järven nimen alguperä.
-
Salminišku da Ala-Salmi ollah vahnal vezitiel, kudai tännesäh on käytös.
|
| 1232 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
детский фольклор |
Kaksi pakkastu-vellesty
|
-
Halgai mužikku hallot, ottau turkin, a se on lumen valgei.
|
| 1233 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Surmu kuomannu
|
-
Surmu on kaikis paras mies: kedä häi tahtonou ottua, sit nimittumat kielastukset ei päitä.
-
Surmu on tozi mies kaikel muailmal.
-
Surmu sanou Kiriläle:
– En voi olla, kuomu-rukku, äijy rahvastu otettavua on: on vahnua, on nuordu – net pidäy kai, kenen vuoro tuli, ottua.
-
Erähän päivän ruvettih Kiril akan kel pagizemah:
– Meile nygöi on aiga hyvä eliä: on syvvä, juvva kylläl.
-
Kiril jo ei tiijä omua iččiedäh, moine on vahnu.
-
Surmu sanou ristinpoijalleh:
– Tol’ko, poigaine, äijy on miesty, minä olin vahnin mual, a nengostu mielettömiä, gu sinun tuatto, en nähnyh.
|
| 1234 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Анхимова Анна.
Veneh on ristikanzan kul’tuuran oza
|
-
Vie oraskuun puolivälis Baltiekkumeren-suomelazien kanzoin liitto sai abuden’gua Karjalan tazavallan b’udžietaspäi Veneh, kudai on luadinuh kanzukunnan!
-
Projektan piätavoittehennu da tuloksennu on veps’anka-venehen srojindu.
-
Uvven venehen prototiipannu on Leningruadan alovehelpäi tuodu kuuttiveneh, kudai tänäpäi on ruokos Kižin muzeis.
-
Venehien sroindu on muinazii elintaboi.
-
Tämän projektan piätavoittehennu on kinnittiä nuorižon da kylän eläjien huomivuo kalastukseh, venehien srojindah da merenkulguh.
-
Miehen sanoin mugah, heil ei ole tavoitehtu luadie äijiä venehty: “Meijän piätavoittehennu on säilyttiä venehsrojindan perindölöi da andua tiedoloi tulieloile sugupolviloile.
-
Nygöi on nuordu, kuduadu kiinnostuttau venehsrojimine omin käzin”.
-
Veneh, kudai on luadinuh kanzukunnan!
-
Projektah yhtytäh kyläläzet, niilöin joukos on enämbi 75% lastu da nuorižuo.
-
Projektu on loppenuh, ga venehsrojindulaboratouries ruvetah iellehgi elvyttämäh vepsälästy venehsrojindua.
|
| 1235 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Valentina MIRONOVA.
Uvven aijan “Kalevala”
|
-
Nenga kaččoi on virtualizen spektaklin ozanottajannu, kävelöy kallivoloin reunoi myöte, ajelou yhtes piähengienke suures venehes.
|
| 1236 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Valentina Osejeva.
Poijat
|
-
Yksi inehminegi sanou:
– Minun poigaine on moine ravei da vägevy.
-
A kolmas naine on vaikkaine.
|
| 1237 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Priäžäh jauhoh
|
-
Yksikai joga čupul, joga pienes hieruzes on elänyh mostu miekoidu, kudamien ruavot da käytös ei olla unohtuttu kyläläzien mieles.
-
A sanottu on jo enne meidy: hyvä mieli ruavon ruadau, paha – kaksi katkuau.
-
Leibyhäi se on, mi miehen dai akan pystys pidäy.
-
– Segoi on paginua, Puavil vastah.
|
| 1238 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Natalja Gromova.
Kenbo olet, Teppo?
|
-
Kotkatjärvi on suuri järvi Anuksen piiris, enne oli äijy kyliä sen randoi myöte.
-
Yhtelläh parembi kaikkii ezinehii on kerdomus endizeh elokseh näh.
-
Tepoiniemen kylä on vahnu kylä Kotkatjärven rannal.
-
Tepoiniemi on St’epannavolok ven’akse.
-
On žiäli, ku monet heis ei tietä sih nähte…
-
Ezimerkikse, Nevvostoliiton urhomies Iivan Iljič Artamonov on Tokarevan roduu, häi rodivui Tepoiniemeh.
-
Heil oli äijy lastu, Van’a-diädö on yksi heis.
-
Van’a-diädö – Tepoiniemen lapsi
Brihačču Van’a Tokarev on rodivunnuh vahnembien kodih juuri obrazan uale.
-
Hyvä on, ku Nast’oin sizär Marpu ehti abuh, vastesuadu lapsi ei pakkunuh lattiele!
-
Tuli järilleh kalastai, a kanaine-rukku on hengetöi jo.
-
Van’a-diädäl tässähgi on pahua mieldy sen periä.
-
– Vot on, se on olluttu da mennytty, nygöi ei ole ni yhty tovestustu, ku en minä ole viäry, sanoi silloi Vasselei akale.
-
Äijy peittožuttu on Tepoiniemen kyläl.
-
On Tepoiniemes Timoinguba.
|
| 1239 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Ogneva.
Šondajoven suus
|
-
Šotd’ärvi on Suvi-Karjalan suurimii järvilöi.
-
Sen rannat on eloitettu jo ylen ammui.
-
Šotd’ärves ymbäri on olluh äijy kyliä, erähien nimet rouno ku oldas ičestäh selgiet.
-
D’ovenkylä on Priäžän piiris, kuuluu Jessoilan kyläkundah.
-
Šuojunjoven randua pitkin lähäl Šotd’ärvie sijoitannuhes kylä on puhtas, čoma kaččuo da ylenylen pitky.
-
Agjas agjah on kolme kilometrii matkua.
-
Oigiel rannal, Sodderas, on laukku, škola, matkuau muatie Kiviniemeh, kus on kalmužim.
-
Vladimir Ignatovič Yläagd’aspäi mustoitti toizien kylän agjoin nimet:
– Keskikylä on Iivoilu.
-
Ala-agd’an eläi Tamara Savastjanova on lugenuh, ku kezäl D’ovel on sada eläjiä.
-
Antonina Potahinal D’ovel on duačču.
-
I on kivie vie, meččilöis, kus tahtottih luadie mel’ničät.
-
Nygöine D’ogi on nämmien kyläzien jälgeläine.
-
Algua lugie omas Ylä-agd’as:
– Tämä on Karpovan talo, täs on Prokopien talo, tai talo on Djakan.
-
D’ovenkylän nimi on ičestäh selgei.
-
Tämä on joven rannal, lähäl jovensuudu, sidä kohtua, kus Šuojunjogi laskou Šotd’ärveh, olii kylä.
-
– Ven’akse Ul’alega, minä duumaičen se tuli kirjuttaju, ven’alaine tänne, meijän n’okas sit kyzyy: Kuibo on nimi kyläl?
-
Toine n’okku on Ala-agd’u.
-
Alalega on Ala-agd’u.
-
Ylälega on Yläagd’u.
-
– Muite meil paikannimikortistos on tallel myös Yläjogi-formu.
-
Vikse juuri täs on roinnuh ven’ankieline nimi Ul’alega.
-
Enzimäzen ozan l on vaikutannuh yhtyssanan toizeh ozah – jogi- sanah.
-
Sit on tulluh Ylälega.
-
Da enzimäi eloitettih joven huruan rannan, kus nygöi on D’ovenkylä.
-
D’ovenkylä on tavallizii jogikylii.
-
Šuojunjogihäi on ammussah olluh kylän piädorogannu.
-
I oli yhten kieran täs ken ristikanzu eli, löydi kiven, i kivi oli moine jygei, što myö duumaičimmo, mi tämä kivi on?
-
Sie ollah kohtat, kus gematit on, i siepäi, voi olla, tuodih tänne, sanelou Antonina Potahina.
-
Musto vahnas ruavos on jiännyh Syziojan nimeh.
-
Tämähäi on olluh karjalazien perindöllizii ruadoloi.
-
Syzi on puuhiili, kudai piäzöy puun poltandas.
-
– Karjalas on muudugi Sysmä-nimisty kohtua, sanou Irma Mullonen, toinah net sežo liitytäh hiilenpoltandah.
-
Syzi-sanah täs on liittynyh vie masuffiksu.
-
Tamara Savastjanovan perehes niidy mustetah:
– Syzänoja on ylembä, a vot täs on oja Perinoja, yksi oja, a toine on Niemenoja.
-
Vot täs kaksi ojua on.
-
Sit on Ristuojan oja.
-
– No minä kuulin, što se Sodder on Šuodder, Šuja, Suojärvi, se kai on suon ymbäri sana.
-
A suodu täs on äijy.
-
Enne järvie on sanottu Sodderakse.
-
Kiviniemeläine Anatolii Mihejev sežo on tädä mieldy:
– Sodder mugaleiten pidäy olla Šot, Šotozero.
-
Lidija Sеvastjanovagi oppiu sellittiä nimen samah luaduh:
– Se on d’älles voinua, kui zavodiihes lespromhozu, vot, sit annettih sil pos’olkal nimi Sodder.
-
D’ärvihäi on täs rinnal.
-
Paikannimistön tutkii Irma Mullonen sanou, ku mečänruadajien pos’olkan nimi on ylen vahnu paikannimi da formu:
– Täl Šotarven nimel karjalakse on äijy formua.
-
Se on Šotarvi dai Šotd’ärvi.
-
On olluh Sodder-formugi.
-
Se on säilynyh pos’olkan nimes.
-
Vahnois Anuksen gubernien suurenjavon kartois, kudamat luajittih 1790 vuvvel, järven nimekse on pandu Sodder.
-
Tämän vahnan paikannimen pohjua toinah pidäy eččie vahnas saamen kieles da niilöin ezi-itämerensuomelazien kanzoin kieles, ket on eletty aigoinah täl rannal.
-
Tämän Šotarven silminpistävin ominažus on se, ku sit läbi virduau Šuojunjogi.
-
Tämä ajatus on vahnas kandusaamelazes sanas šonte, sonte, sonde, kudai voibi kiändiä kui leikata, avata.
-
Šotd’ärvi libo Šotarvi on se järvi, kuduas läbi virduau jogi.
-
Täs vahnas formas Šoidozero, tämä on hävinnyh iäre.
-
Sit on moizii iänimuutoksii, kudamii ei ole nygözes saamen kieles.
-
Niihhäi on jiännyh se kieli, kudamah paistih tuhat vuottu tagaperin, vakustau Irma Mullonen.
-
Hyvä mieli on se, što meijän kylän lapset, kuduat täs kazvettih, hot lähtiettih elämäh toizih kohtih, ei unohteta omien muaman da tuatan kodiloi.
-
Dai kylä yksikai on, hyvä kylä on, sanoi lopukse Tamara Savastjanova.
|
| 1240 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Akimaine Jehki.
Heroilan Glimoi
|
-
Glimoi sanou:
– Kačo vai, Stepan Akimovič on kois!
-
Glimoi kaččou, toatal on koadienseärys nostettu, ga sanou:
– Midäbo sinul on koadienseärys ylähän?
-
– Nu se on tyhjä dielo.
-
– Da-a, sinul ku ei ole kibei, ga se on tyhjä dielo, a minul on ičes kiini: pidäs olla niityl, a minä olen kois, a se päivät mittumat ollah heineä roata!
|
