| 1281 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Yöniekku
|
-
– On teidy yöniekkoi, sanoi ižändy.
-
Minä vie kiellin tulemas, ga vikse on kuurnis, ei kuuluh, yksikai tuli.
|
| 1282 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Ogneva.
Karjalaine Dvorčča
|
-
Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi.
-
Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy.
-
Sen jälles, konzu suarin douhturit tovestettih, ku vezi on toven parandai, avattih kurortu.
-
Sih on kirjutettu, ku vezinouzeman löydi juuri Gennin.
-
PARANDAI VEZI MARSAN KUNNIVOKSE
Karjalas löytys parandajas vies on ylen äijy raudua.
-
– Kylän lähäl on suo nimel Raudsuo libo Ravsuo, ven’ankieline nimi on Ravboloto.
-
Nimen pohjannu on karjalaine sana raud, raudu.
-
Orgo on veziperäine suonreunu, sellittäy paikannimistön tutkii, filolougientiijon kandiduattu Denis Kuz’min.
-
Kerran rahvas eloitettih tämän rannan jo enne kurortan avuandua, täl kohtal on olluh muudu nimie.
-
Tämä nimi on läbinägyjy.
-
Sen pohjannu on laihinsana ven’an kieles dvorč libo dvorets.
-
Joga kyläs ymbäri on olemas moni lyydilästy paikannimie.
-
– Konzu kävyn viele, meil kahten kilometrin piäs Martsial’nois on silmykaivo.
-
Kruanas vezi čuajukse minuu ei miellytä, ga silmykaivos on hyvä, magužu vezi.
-
Sen kaivon nimi on Vilu kaivo.
-
Ut’ukan lähäl on vie yksi silmykaivo – Kažinkaivo, jatkau V’ačeslav Agapitov.
-
Lyydin murdehes on äijy vepsälästy jälgie, kui sanondutavas, mugai sanastos, paikannimilöisgi.
-
Jatkau nimistöntutkii Denis Kuz’min:
– Raudsuon lähine järvi on Huabd’ärvi, libo Huabarvi.
-
Huabdärven tagan on järvi nimel Pertniemen järvi libo Pertozero ven’akse.
-
Tämä niemi on läs kahtu kilometrii pitky da ylen kaidu, ga tämän järven endine nimi oli Vikšärvi.
-
1700-vuoziluvun allun kartal on mainittu, ku Pertozeron nimi oli silloi Vikšezero.
-
Vikšdärven nimen pohjannu on sana viikši merkičykses kahten järven väline oja.
-
Pagin on Pertjärven libo Vikšjärven da Kendjärven välizes joves, kudai tietäh nimel Vikša.
-
POHJAZET LYYDILÄZET RAUDURUAVOS
On mainittavu, ku pohjazien lyydiläzien kieliraja da raudutevolližuon raja ollah samas kohtas, vähästy pohjazembi Munjärven Lahten kyliä.
-
KIELEN KEL KADUOU RAHVAS
Lyydiläzien vahnal eländymual on kazvanuh kaksi suurdu linnua – Petroskoi da Kondupohju.
-
Se on minun mieli.
-
Tiettäväine, pidäy luadie kai propagandah niškoi, ku tämä kanzu vie on hengis.
-
Sendäh gu joga kielen kaduomine on suuri hävitys kul’tuurale.
-
Ristikanzan nimis roinnuot lyydiläzet kylien nimet
Vikšitsa-nimizel kyläl on toinegi nimi – Ulassun kylä.
-
Tämän nimen pohjannu on miehen nimi Vlas.
-
Kylän nimen pohjannu on perustajan liigunimi.
-
Karjalankieline sana type, typeh on tuppi.
-
On toinegi merkičys – ristikanzu, kudai sydiy neniä toizien dieloloih.
-
Tämä nimi on roinnuh miehen nimes Martin, kerdou filolougientiijon kandiduattu, paikannimistön tutkii Denis Kuz’min.
-
Ei loitton Martsial’nois on vie kaksi pikkarastu lyydilästy kylästy – Dešši da Ut’ukkа, ven’akse Verhn’aja lamba da Utuki.
-
– Dešši-nimeh on peittynyh miehen nimi Jegor.
-
Ut’ukka on Ustin-miehen nimen karjalankieline variantu.
|
| 1283 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Elina Potapova.
Omal mual joga tuhjoine on tuttavu
|
-
Karjalas on äijy pyhiä kohtua, on nengostu Priäžän piirisgi.
-
Mittuzii ristikanzoi on Ilja da mindäh häi tartui täh dieloh, rubei kuvuamah Karjalan pyhii paikkoi?
-
Ilja Timin on roinnuhes Petroskoih, ga hänen ezi-ižät elettih Vepsäläzes voulostis da Oniegantagazil alovehel.
-
Ilja on kuulužu fotokuvuaju, häi kuvailou Karjalan da Ven’an pohjazen luonduo da elättilöi, kylien elaigua.
-
Sanommo, ei ammui Ilja Timinan luajittu fotokuva on piässyh National Geographic:an Ven’an versien vuvven 2017 parahien kuvien luvetteloh.
-
Sit fotokuvas on mečoi.
-
Iljan mugah, hänele himoitti kerduo “pienes ritikanzas”, kuduan ruado on tärgei, ga toiči buite ei ni nävy.
-
Opaskniigas on 120 kuvua da 55 objektoin kuvavustu histourien da arhitektuuran puolespäi.
-
Läs kaikkih Priäžän piirin pyhih kohtih suate on helpo piästä mašinal.
-
Internetas löyttylöin tiedoloin mugah, ristu on ihan helpo löydiä.
-
Ilja Timinan mugah, häi on valmis andamah fotokuvii ozutteluh niškoi Priäžän piirin toizihgi kul’tuurulaitoksih.
-
Monipuoline ristikanzu
Ilja on monipuoline mies, hänel on äijy himoruaduo.
-
Ilja maltau soittua monil soittimil – balalaikal, gituaral, soitol da kai ekzouttizel kalimbal (Kalimba on Afriekan mualoin kuulužin soitin).
-
Ilja sanou, ku Karjalas on ylen äijy kohtua, kudualois häi tahtos luadie fotokuvat – järvet, vezirannat, kallivot, jovet, mečät...
|
| 1284 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Irina Kudel’nikova.
Bul’uu borkananke
|
-
– Ka niittiä pidäs, heinargihäi on!
-
– Ga mibo se on?
-
– Se on moine syömine toizis mualois tuodu.
-
– Mibo se on tavaroi?
-
Voi olla toizis laukois on?
-
– Älä ni pagize, on myödävänny moine hyvä syömine, kaikis taudilois parandau.
-
Kai ollah tuttavat syömizet, ei ni myöjät tietä bul’uu borkananke, mi se on.
-
Tuldih akat Liizalluo, juvvah čuajuu, paistah keskenäh:
– Kačo vai, kačo vai mi on Miikul hyvä mužikku, ilmai kallistu syömisty andoi.
|
| 1285 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Nerot ollah kai keral
|
-
Kaikkiedah täl aigua valmistetus luvettelos on läs 190 hengie.
-
Suurin vuitti on Anuksen, Vienan da Keskikarjalan karjalastu, sen ližäkse on kymmenäine vepsälästy da 65 ven’alastu.
-
Jogahizele erikseh on luajittu oma sivu, sih on pandu tieduo heijän elaijas, kuvii da repertuaruluvettelo.
-
Hengis minul on nelli lastu: kaksi poigua i kaksi tytärdy.
-
Miän talošta on toih puoli kilometrie bohatta, hän luadi uutta kodii.
-
Nyt on lapši.
-
Toizeh on pakšuna naini.
|
| 1286 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Zinaida Dubinina.
Vladimir Brendojevan mustokse
|
-
Kuulin hierus paginan, kui hyvä on kuunnella runoloi omal kielel.
-
Hänen runolois on meijän elaigu.
-
Se on vaigei kerras ellendiä da ottua iččeh.
-
Tiettäväine, minä ellendin kai sit sanoingi:
“Tämä on karjalan kieli, no myö ammui emmo kuulluh runuo karjalan kielel.
-
Oma mua on kallis.
-
Hierulois on ylen vähä miesty.
-
Joga rahvas on ylbei omal mual, omal kielel, kul’tuural.
-
Hänen kalmu on Kuunilas, Anukses.
-
On midä itkie!
-
On kaikenmostu meijän elokses,
No huolimata vaigevuksis, anna
Ilmažen ijän eläy Anukses
Mustonnu runoilijas karjalaine sana!
-
Sit Pertti Virtaranta sanoi: “Sit on livvin pagin – murreh.
-
Pertti Virtaranta jatkoi: “Sit livvin paginas on luajittu livvin kieli.
-
Se ruadoi oman ruavon rahvahien keskes, opastajat puaksuh sanottih: “Karjalan kieli on tiel, pidäy opastuo ven’ua”.
-
Äijy kieldy on muailmas.
-
Kieli sidou joga rahvahan – hänen mennyön aijanke, a se on ylen äijy – kai rahvahan kul’tuuru, kai bohatus.
-
No kai se on aijan ruado.
-
Se on meijän kul’tuuru.
|
| 1287 |
Новописьменный ливвиковский
|
художественные тексты |
|
Oi, armas, gu ei ollus vounua mual
|
-
Hierulois on vie karjalakse pagizijua.
-
Vai ei sidä kuulu ni školas, ni voulostis, ni poštal dai kirjuttua täl konehel on minul jygei.
-
Ristikanzoil on rungalline da hengelline elaigu.
-
Meijän kieles on kai meijän hengelline elaigu, suvaičus dai usko, kai meijän rahvahan histourii.
-
Hyvä, ku tiijammö ven’an kielengi, sil on äijy hyviä pajuo.
-
On meil omuagi pajuo, ga pidäy uuttu.
-
Tämä pajo on voinas, emmo voi unohtua sidä.
|
| 1288 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Tamara Saveljeva.
Taivahan taiduo
|
-
Pet’a on kylys.
|
| 1289 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Natalja Gromova.
Aijan jogi
|
-
Helly on mieletöi ristikanzu, ellendämätöi, helien iänen kel.
-
Puikko on laihan ristikanzan nimi, hympö on tolkutoi, touhuou tyhjiä.
-
Ehki paikannimistö on mieldykiinnittäi tiedo!
-
Sen nimi on rodinuhes saamen kieles, saamekse “vuikka, viku” tarkoittau “vägeviä, järiedy”.
-
Kohtat sie ollah syngät, sendäh erähät viäräh duumaijah, ku kylän nimi on roinnuhes taiga-sanas (karjalakse korbi).
-
Taiginakse k učuttih n erottomua ristikanzua, huariškuo, sama merkičys on taigin-sanal ven’an kieles.
-
Taiginala on vahnu kylä, ga jo on ammui hyllys.
-
“Vod on važnaja soloma!”, pahoittelihes häi.
-
Moine nimen sellitys, tiettäväine, on keksitty.
-
Häi on nerokas emändy, tiedäy jo unohtunnuot syömizien valmistusretseptat.
-
Se on ylen magei!
-
Naine on kädevy sovanombelii, kui muamah.
-
Puuttua yhteh ei olluh helpo, čiganan jupkuhäi on järei, helman reunu on pitky.
|
| 1290 |
Новописьменный ливвиковский
|
публицистические тексты |
|
Ol’ga Dubitskaja.
Erähän pihan histourii
|
-
Se on nygöine Kuibiševan piha.
-
Kaikkiedah on kaheksa mieldykiinnittäjiä kävelymatkua.
-
Kuibiševan pihal on kolme enne Vallankumovustu srojittuu taloidu, kuduat ollah kul’tuuran perindyö – Gavriil Markovič Sivorotkinan kirpiččytaloi (1840), nygöi sie on GO:n da ČS:n hallindo, rinnal olii bankan taloi, kuduan nosti vuograttavakse Nikolai Gavriilovič Sivorotkin, sanakse, ei kuulu kul’tuuran perindöh sendäh, ku se oli rekonstruiruittu Nevvostoliiton aigah.
-
Kolmas vahnin Kuibiševan pihal olii taloi on nygöine gospitalin polikliniekku.
-
Kohtas, kudual nygöi on kafee Kirovan lagevol, enne oli Gostinnii dvor -laukkukeskus.
-
Kuibiševan pihal on äijy mustolaudua, kudualoin avul myö voimmo nähtä, ku täl pihal enne eli äijy tundiettuu rahvastu – kirjuttajua, taidoilijua, tiedomiesty.
-
Paiči sidä, Kuibiševan pihal nygöigi on äijy haldivollistu taloidu – Kanzalline arhiivu, Zakonoinhy väksyndykerähmö, kaksi ministerstvua, Tutkindokomitiettu, Valdivon kassu, Petroskoin linnan haldivo sežo seizou Kuibiševan pihan myödäh.
-
Täl pihal on äijy čomua taloidu, pidäy vai nostua silmät da kaččuo yläh.
|
