| 1441 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Uljana Tikkanen.
Tiälä laulau kanša ta mua
|
-
Šiinä oli Veikko Pällisen kirjutukšie, ihmisien muisselmie, Veikon peruštaman kuoron ta kantelistijen ryhmän valokuvie konserttiloista ta matoista.
-
– Hiän oli hyvä ihmini eikä konšana kironnun meitä, kun myö luatima mitänih ei niin, kuin hänellä himottais.
-
Še oli hyvä, kun hiän meitä opašti, mitein pitäy laulua, jotta še kuuluis, jotta ihmini tunšis – hiän laulau omašta muašta, omašta järveštä, mečäštä ta ihmisistä.
-
Venäläis-šuomelaisešša kulttuuriforumissa oli hyväkšytty projektti, kumpasen mukah Kullerot-ryhmä Oulušta tuli esiintymäh Veikko Pällisen festivalih Kullerot-ryhmä Oulušta.
-
Mie oli projektin ošanottajana ta šamoin šiih ošallissuttih Kalevalan keškikoulun lapšet.
-
Enšin ryhmäššä oli vain tyttöjä ta oli vaikiempi ruatua ilman poikie.
-
Šiitä, konša ryhmän enšimmäiset artistat lopetettih koulu, Arina uuvveštah keräsi ryhmän ta šiinä oli jo kuin tyttöjä, niin ni poikie.
-
PERINTEHIEN ŠÄILYTTÄMINI
Veikko Pällisen festivalin ohjelmašša oli šamoin joukkomatkoja, muasteri-oppija, kirjanäyttelyjä.
-
Festivalin järješšyškomitietta valmisti kirjasen, kumpani oli omissettu muusikon, runoilijan, šäveltäjän muissolla.
|
| 1442 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Anna Deš.
Kalevalan muan lapši Viktor Melentjev
|
-
Šiih aikah kouluissa ei opaššettu karjalan kieltä, oli vain šuomen kieli.
-
Šiitä pakina koški Kalevalan kanšanteatterie – mitein oli ennein ta mitein nyt on.
-
Viktor Mihailovičilla oli kokemušta teatterialalla jo yliopistošša opaštuas’s’a.
-
Ennein Melentjevilla oli oma korttieri Kalevalašša, a nyt, vaikka šitä jo ei ni ole, ka hiän rikeneh käypi Kalevalah.
-
Viktor Melentjev oli kyykkä-pelin alkuhpanijie Kalevalašša.
-
Hiän äijän tietäy täštä pelistä ta hänellä oli mitä kertuo keräytynyillä.
-
Še oli oikein hyövyllistä.
-
Ennein-vanhah, konša kyykkä-peli oli šemmosena kotipelinä, kaikin tiijettih, mitein pitäy pelata ta kaikki oli helpompi: löyvettih paikka, luajittih kenttä ta pelattih, näin Viktorin tuatto kerto pojallah.
-
Keškuštelu čäijystolašša oli helppo ta intomielini.
|
| 1443 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Natto Varpuni.
Tapahuš lapšienkentällä
|
-
Naisella oli vaikie löytyä niitä šanoja omašta mieleštä.
|
| 1444 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Maikki Spitsina.
Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie
|
-
Tiälä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat, kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja.
-
Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä, min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa.
-
Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla.
-
Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat, Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla.
-
SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ
Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva.
-
Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja.
|
| 1445 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tatjana Torvinen.
Mitein muuttuu monokaupunkien näkö?
|
-
MUJEJÄRVEN KUNNOŠTAMISPROJEKTIT ŠUAHAH TUKIE
Mujehjärveššä šemmoni issunto oli jo pietty.
-
Šitä paičči komiisin jäšenet oli valittu kakši yleistä paikkua, kumpaset niise tarvitah kunnoštamista: koulun kävelykuja ta Mujejärven keškušaukivo.
-
PUUDOŽISSA KUNNOŠŠETAH KAUPUNKIN PUISTIKKO
Puudožin eläjät oli valittu kunnoštamiskohtehekši kaupunkin puistikon Kalinininkavulla.
-
Paikalliseläjien yhtehiseššä kokoukšešša oli esitetty puistikon disainiprojekti, kumpani oli kehitetty kyšelyh ošallistujien puudožilaisien ehotukšien pohjalla.
-
Šamoin yhteiskuntakomiisi oli valinnun Puudožissa kolme piha-alovehta, kumpaset kunnoššetah tänä vuotena yhtehisellä šummalla 2,3 miljonie rupl’ua.
|
| 1446 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Muranon lasin šalaisukšie
|
-
Lasimuasterien avonaiset kiukuat oltih tovellah šuurena tulipaloriskinä koko kaupunkilla, vet Venetsijašša šiih aikah oli äijä puurakennukšie.
-
Muranon lasin parahana aikana oli XIV–XV vuosišuat.
-
Musejon kokoelmissa on kallehimpie ta kaunehimpie lasiesinehie, mitä oli puhallettu šuarella XV–XX vuosišualla.
|
| 1447 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Šöisin kun šaisin
|
-
Joka atrivolla oli kalua.
-
Šuolamujehta varten oli šuuret korvot, matalih korvoloih tahi kalanel’l’ikköih šuolattih lohta ta šiikua, monta muuta šuurta kalua šuolattih erikokosih korvoloih.
-
Hyväššä šuolašša ta šuuren painon alla olijat kalat oltih kovat ta hyvänmakuset, vain niissä oli oma erikoini haju.
-
Še haju ei merkinnyn hapannutta kalua, vain še oli juštih šen kevätin tunnuš.
-
Kevättie šyötih šuolaltah ruakana, livotettih ta keitettih, paissettih kalakukkuoki ta še oli vienankarjalaisien erikoini herkkukala.
|
| 1448 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Maikki Kuntijärvi.
Kun ruohtinet maissella kevätkalua, olet karjalaini!
|
-
Monet miun ikähisistä ei tiijetä kevätkalašta mitänä, paičči šen, jotta kala kovuan haisu ta šitä oli, pehmiešti šanuon, epämukava šyyvvä.
-
Karjalašša kevätkala ruokalajina oli tuttu vain Kalevalan ta ošittain Louhen (entisen Kiestinkin) piirin eläjillä.
-
Kevätkalan valmistamisen perinneh polveutuu hyvin vanhoista ajoista, konša šuolua oli vähän, še oli kallista tahi šitä ei ollun ollenkana.
-
Pakauttelujen aikana šelvisi, jotta kevätkalua oli kahta lajie: lujahajuni ta vähähajuni.
-
Enšimmäistä šuatih aikah, kun šuolua rossolah pantih vähän, šilloin ni kalaliha oli pehmie.
-
Tuaton šanojen mukah, šemmoista kalua valmissettih juuri šitä varoin, jotta šyyvvä heinäniiton aikana, konša še oli miltei ainuona ruokana.
-
Tuatto muistau, jotta kevätkalua valmissettih kaikin, še maistu hyvältä, ta šillä oli ihan tavallini erikoini haju, mi on luonnollista šuolatulla kalalla.
-
Šuolattuna kala šäily pitälti, vain ajan mittah rossola kuitenki alko hapata ta kala, još še oli kevyällä pyyvvetty, rupesi erikoisešti haisumah, onnakko makieta še oli.
|
| 1449 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Pekka Mittojev.
Oikeuš muistoh
|
-
Mie en kačo filmijä šovašta, kumpaset on filmattu Venäjällä viime vuosina, enkä nykyjäh käy Voitonpäivällä omissetuilla kulkuilla, vaikka aikoinah še oli miun elämän tärkienä ošana.
-
Meijän šukupolvi ei käytä šemmoista laušehta ”ukot šojittih”, vaikka meilä on šiih täyši oikeuš, vet monilla meistä ukot oli kuavuttu šovašša, niin kuin ni šuurin oša meijän vanhemmista oli mänettän šovašša omat tuatot.
-
Hänen mieš (miun ukko) oli tapettu kahičči – šyyškuušša 1941 ta šulakuušša 1942.
-
Šota oli murtan heijän elämät.
-
Liijan äijän šotie ta liijan äijän šurmua oli heijän elämäššä…
-
kešäkuuta 1914 miun pravoukko Spiridon Klementjevič, kumpani oli šotamieš reservissä, heti kučuttih šovalla, a pakšuna ollut Marija jäi Tuhkaniemeh kahen lapšen kera.
-
Miun ukolla šiih aikah oli šeiččemen vuotta, a hänen veikolla Pekalla täyty vašta nellä.
-
Pravoukko oli käynyn koko Enšimmäisen muajilmanšovan.
-
Hänet oli huavotettu, hiän oli äšen kotvan aikua šakšalaisien vankina.
-
Šotapalvelukšešta Spiridon oli palkittu Georgijan Rissillä.
-
Enšimmäisen muajilmanšovan uatun läpi käynyt Spiridon oli kovaluontoni mušikka.
-
Pravoukko jäi uškollisekši šotilašvalalla – hiän ei hyväkšyn vallankumoušta eikä neuvoštovaltua, vaikka vielä hyvin pitälti oli elän tuon vallan aikana.
-
Šilloin kun toini tyttö šynty, Spiridonilla oli 44 vuotta, hänen šelän takana oli pitkä täyši vaikeukšie ta kovie kokemukšie šotaelämä, hänellä oli viisi lašta ta kaikki lapšet kovista ajoista huolimatta jiätih eloh.
-
1930-luvun alušša ukko oli kučuttu šotapalvelukšeh Karjalan Jekeripataljonih (myöhempäh Karjalan Jekeriprikati), mi šijoutu Petroskoissa.
-
Vuotena 1935 Karjalan Jekeripataljonin toiminta oli lopetettu.
-
Šyynä lopettamiseh oli še, jotta šiinä oli pal’l’aššettu kapinallini šalaliitto, oša komentajista oli ammuttu, muut šotamiehet jouvuttih karkotukšeh.
-
tuiskukuuta 1935 vuotena oli tuomittu karkotukšeh kahekši vuuvvekši.
-
Alušta Teppana oli Belomorkombinatilla, a vuotena 1936 hänet toimitettih Smolenskin alovehella.
-
Šulakuušša Smolenskin alovehella Dorogobuž-kaupunkissa Teppana Tuomi oli otettu palkkatyöh NKVD:n V’az’man työleirin kolmannen ošašton ampujakši.
-
Nyt on vaikie šanuo, mitein hiän oli šuanun šemmosen ”matkalipun elämäh”.
-
Kuitenki šemmoni tapa oli šiih aikah olomašša, jotta karkotettu oli voitu piäštyä aikasemmin vapailla šillä eholla, još še šuoštuu ruatamah NKVD:šša.
-
Mie en tiijä, mistä šyyštä ukko piätti katkaissa kaikki yhteyvet entiseh elämäh, višših hänellä oli šiih šuuret šyyt.
-
Vuokkiniemeh, minne oli jiäty hänen Iro-akka lapšineh, Teppana ei enyä myöštyn.
-
pykälän mukah šiitä, jotta ”hiän oli pitän vallankumoušvaštaista fašistista agitatijuo, panetteli Neuvoštovallan politiikkua ta NKVD:n toimintua”.
-
Tuiskukuušša 1940 Teppanan tuomijo oli uuvveštah käsitelty ta NKVD:n virašton ašetukšella vankiaika oli muutettu viteh vuoteh.
-
kešäkuuta 1941, Voronežin kaupunkin šotakomissariatti oli kuččun hänet armeijah ta jo heinäkuušša hiän šoti armeijan joukošša.
-
– šiitä ei ole tietuo, ilmeisešti šovan enšimmäisinä päivinä šakšalaisien rajušta hyökkäykšeštä Puna-Armeija oli mänettän äijän šotavoimie ta šotah työnnettih kaikkie, ket oli voitu pityä ašetta kiäššä.
-
Niijen joukošša oli vankijaki.
-
Tämän pohoronkan, kumpani oli kirjutettu šajekuušša 1942, Iro-ämmö šai jo šovan jälkeh, konša myöšty poikieh kera evakošta Arhankelin alovehelta.Tämä päivämiärä oli virallisešti merkitty Kalevalan piirin šotakomissariatin rekisterikorttihki.
-
Šiinä oli merkitty, jotta Teppana oli kuatun taistelušša Vaz’man tienoilla 18.
-
Molommissa pohoronkoissa oli merkitty, jotta Teppana Tuomi on hauvattu Vaz’man kaupunkin Vellešhauvašša.
-
Tuaton šanojen mukah, enšin olis pitän tutkie še, mintäh 1940 vuotena Teppanan tuomijo oli uuvveštah käsitelty.
-
Vet juštih šilloin Šuomen šota oli parahillah.
-
Ukko oli voitu piätä-kauten piäštyä vapailla.
-
Šuomešša, missä hiän aikoinah oli elän ta opaštun, oli äijän hänen tuttuja ta lisäkši hiän oli palvellun Karjalan jekeripataljonissa...
-
Oli mitein oli, ka tuon tragisen istorijan loppu oli katon minne lienöy männyön šovan teillä.
-
Keškimmäini veikko Pekka oli šotin kaikkie pitemmälti.
-
Ennein šotua hiän ruato kinomehanikkona Uhtuošša, šovan alottuo kešäkuušša 1941 hänet oli kučuttu rintamalla.
-
Paičči miun ukkuo ta hänen veikkoja šotah oli männyn vielä kuuši nuorta prihua Mittojevin šuvušta – Teppanan šeukkuja.
-
Šakšan ta Šuomen välisen šopimukšen mukah hänet oli luovutettu šuomelaisilla.
-
Šuurimmalla ošalla niistä tuo šota oli enšimmäisen 1920-luvun šovan jatkona, kumpasen Neuvoštovalta oli virittän vaštah iččenäistä Uhtuon tašavaltua.
-
Hiän kuatu kevätkuušša 1944, šilloin kun heijän šotajoukko yheššä partisanien kera oli šuorittamašša retkie šuomelaisien šeluštah.
-
Šen jälkeh, kun Neuvoštoliitto ta Šuomi oli šolmittu välirauha ta šotatoimet oli lopetettu, Iivana ei ruvennun vuottamah, konša hänet luovutetah neuvoštopuolella ta mäni muijen šotatovarissojeh kera Ruoččih, missä eli viimesih päivih šuaten.
-
Šemmoni vaikie ta ikävä oli Mittojevin šuvun šotaistorija.
-
XX vuosišuan enšimmäini puolisko oli täynnä šotua ta vertä, toini puoli – kor’ua ta leškien kyynälie.
-
Višših meilä, niijen jälkiläisillä, ket oli käyty läpi ne XX vuosišuan veriset tapahtumat, on yksi täyši oikeuš: oikeuš muistoh, šäilyttyä šitä muistuo ta šiirtyä šitä šukupolvešta toiseh.
-
Pitäy vain tietyä ta muistua, jotta meijän kantatuatot oli roimašti makšettu kaikki maholliset uškomattomat verivelat.
|
| 1450 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Maikki Spitsina.
Voitko yksi ihmini vaikuttua kielen elvyttämiseh?
|
-
– Tänä vuotena miula oli kakši šeloššušta: yksi niistä koški ekologijua, šiinä mie kerroin Ylä-Kuittijärven ta Lammaisjärven vejen luavušta Vuokkiniemen alovehella, ta toisešša šeloššukšešta kerroin Natalja Antonovašta.
-
KIELIAKTIVISTI ANTONOVA
Darja Bučnevan työn tarkotukšena oli tutkie yhen personan roolie karjalan kielen revitalisoinnin prosessissa.
-
– Miun yksi enšimmäisistä kyšymykšistä oli: “Onko šemmosie keinoja, jotta karjalan kieli vois ottua käyttöh nuorison kešen?”
|
