| 1491 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima
|
-
Hiän luki tätä lukuo, konša otti kontien vihoja rahvahašta.
-
Ušottih, jotta šilloin uuvvešša pereheššä hiän hyvin šopeutuu ta on oman šuvun šuojašša.
-
Kontie tarkkah tuntou ihmishajun, varšinki šilloin, kun hiän on kuatan minnih elukan ta häntä männäh rauhnalta pyyvvyštämäh.
-
Šiitä kontie näytti kämmeneššäh olijan puikon, mi oli painun niin šyvällä, jotta hiän iče ei ollun šuanun šitä pois.
-
Vejälti hiän šen okšan ta tuaš pakoh.
-
Še ajattelou, jotta lähellä on 12 mieštä, eikä hiän šelvie niin monešta mieheštä.
-
Šetäh še ei tule tarmokkahan miehen piällä, vaikka hiän šanoiski šitä kontiekši.
-
Hiän oli lähten meččäh lehmie eččimäh ta kontie tuli vaštah.
-
Kontie šanou: ”Mie ihmistä niän joka päivä enkä pölätä, ihmini kun miut näköy, hiän miut pölättäy, en tiijä minne männä”.
|
| 1492 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tatjana Berdaševa.
Kiitehenjärven unohutettuja kylijä
|
-
Eikä šuotta hiän myöšty tänne šeuruavana vuotena ta tallenti vielä äijän runoja.
-
Lönnrotin matkakirjutukšista šuamma tietyä, mitä hiän näki näillä paikoin.
-
Kummallista, jotta kuherruškuukauven paikakši nuoripari oli valinnun juuri Karjalan šeuvun, eikä Italijan, missä Sparre oli šyntyn eikä Pariisin, missä hiän oli opaštun.
-
A myöhempäh Eeva Mannerheim-Sparre julkaisi kirjan ”Taiteilijaelämää” (1951), kumpasešša hiän niise kerto innoššuttavista matoista Karjalan runonlaulajien šeuvuilla.
-
Enšistäh Kalevala-eepossan tutkijana hiän oli kiinnoštun runoista.
-
Kaukonen kirjuttau: ”Miun kirjutukšet juohatetah šiih, jotta vanhoilla päivinki Outilla on oikein hyvä muisti ta hiän on jiänyn uškollisekši runolauluperintehellä.
-
Runot ta loičut, kumpaset hiän oli puoli vuosišatua takaperin kerton Karjalaisella, melkein ei erota hänen nykyjäh kertomista, pikku eroja ilmeni vain muutomašša virkkeheššä”.
|
| 1493 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tatjana Berdaševa.
Karjalan taikainstituutti
|
-
Näin hiän šai tietohuiččijan voimua.
-
Još muamo halusi, jotta hänen lapši omistais sakralisie taitoja, hiän pesi lapšen piätä ta rintua kolmešta košešta otetulla vuahilla kolmena nelläntenäpiänä peräkkäh.
-
Ušottih, jotta još tietäjä ei šiirrä taitojah ili ”piruja”, niin hiän rupieu käršimäh, ka ei piäše kuolomah.
-
Kerrottih erähäštä Tihvinän karjalaisešta noijašta: ”Hiän kuoli 104-vuotisena.
-
Kun Papilkinin akka alko kuolla, niin hiän anto niitä Pavelilla, vašta šen jälkeh kuoli.”
-
Još pat’vaška kavotti šauvan, niin hiän mänetti oman maagisen voimanki.
-
Još ihmini, esimerkiksi, pöläšty tahi šäikähti, niin täššäki tapahukšešša hiän voit mänettyä oman haltien.
|
| 1494 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Kun on vävy koissa, šiitä on šeinät voissa
|
-
Šiitä keitinpiirailla kostitettih vävyö, konša hiän kävi anopin luo ativoih.
|
| 1495 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Uljana Tikkanen.
Tiikšin aret
|
-
Hiän pakajau omien Kalevalašša eläjien lähisien kera karjalakši, šentäh kieli ei ole unohtun.
-
Meilä oli hyvä kylän johtaja Anatoli Ivanovič Zaharčuk, hiän kuoli noin 5–7 vuotta takaperin.
-
Vaikka kyläššä aina oli rahan puutehta, ka hiän otti työttömie ta hyö šiivottih kylän katuja ta alovehet kauppojen viereltä.
|
| 1496 |
Новописьменный севернокарельский
|
художественные тексты |
|
Marjašša
|
-
Noššellešša niitä huas’s’oih hiän manuali šiätä.
-
Ihmehekšeh ta ihan šuurekši kummakšeh hiän huomasi, jotta Iro, kumpani oli lähtövinäh vašemmalla, on nyt tullun tänne hänen eteh noijen tuuheijen penšahien šuojah.
-
Šelkyäh levähyttyässä hiän rupesi tarkemmin kaččomah etehešpäin šitä penšahan takana olijua sluatnikkuah.
-
Šilmät pyöreinä hiän änkytti mitä lienöy ihan lähellä šeisojalla kontiella.
-
Äkkie hiän pyllisty mänijyä oččuo kohti.
|
| 1497 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Rukajärven vanhin eläjä
|
-
Kun alko Šuuri Isänmuallini šota, Annan tuatto ei voinun lähtie pereheh kera evakkoh, hiän ruato poštissa eikä voinun jättyä työpaikkua.
-
Heti šovan alušša Annan vanhempi veikko otettih rintamalla, mistä hiän, niin kuin ni muutki Annan heimolaiset, ei enyä myöštyn.
-
Konša kyšyin Anna Andrejevnalta, kuin monta punukkua hänellä on, hiän rupesi ajattelomah ta tyttäreh kera laškomah: punukkoja on 15 ta prapunukkojaki on jo 13.
-
Hiän kuoli 24 vuotta takaperin.
-
Pereh kašvo ta ruatua piti äijän, šovan jälkeh hiän ruato rahaošaštolla, sosialialalla, ekonomistina.
-
Šiinä työššä hiän oli ruatan 23 vuotta, ihan eläkkeheh šuaten.
-
Kun kaikki kotihommat on luajittu, käymmä čäijyö juomah, hiän tulou meijän luo, tahi mie tulen heilä, muistelou Marija Jakovlevna.
|
| 1498 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tatjana Berdaševa.
Кarjalan taikainstituutti
|
-
Puapolla ei ollun mitänä liäketietehellistä koulutušta, ka pitkäaikaisen kokemukšen anšijošta hiän šuatto hoitua naista šynnytykšeššä liäketietehelliseltä kannalta šekä lisäsi prosessih taikaritualija.
-
Šamoin tämä naini autto lašta šilloinki, konša hiän kipeyty, makasi pahoin tahi šöi vähän.
|
| 1499 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Uljana Tikkanen.
Ontajärven ta Öllölän välini ystävyš täytti 25 vuotta
|
-
Naini tuli elämäh Ontajärveh 19-vuotisena ta juuri hiän šai šen kirjasen öllöläisiltä, šentäh kun ruato kylän johtajana.
|
| 1500 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Natalia Vorobei.
Valentina Karakina: “Aina olen kielihommissa”
|
-
Hiän ošallistuu TVohjelmih, hänen iäni ušeičči kuuluu Karjalan ratijošta.
-
Hiän oli Vuokkiniemeššä šotilahana.
-
– Hiän toičči kirjutteli miula, Valentina Ivanovna muistelou, – kyllä miula aina himotti nähä, mimmoni hiän on.
-
Ta konša miula täytty 24 vuotta, ihan šattumalla šattu niin, jotta hiän oli matašša lomalla pereheh kera, toisešša pereheššä hänellä oli kolme lašta.
-
Hiän šano, jotta läkkä meijän kera lomalla, myö mänemmä merellä.
-
Ukko oli vähäpakinaini, a ämmö oli pakasija, hiän oikein äijän tiesi.
-
Hiän oli šyntyn Koštamukšen kyläššä.
-
Koštamukšešša hiän oli kašvan ta käynyn koulun yhen luokan.
-
Ämmö oikein šelväšti pakasi, kaikenmoista hiän tiesi, kaikenmoista muisti.
-
Hiän hyvin laulo.
-
Šilloin kuin ämmö tuli paharaisakši, mie jo elin Petroskoissa ta hiän eli vanhimman tytön luona Kalevalašša, a talo myötih.
-
Hiän oli niitä enšimmäisie piäštökkähie, ket lopetettih kahekšan luokkua.
-
Jo myöhemmin hiän lopetti Petroskoin pedagogisen instituutin.
-
Hiän ei ni ajatellun, jotta häneštä tulou karjalan kielen opaštaja, vaikka hiän aina pakasi karjalakši, ta še oli niin tavallista.
-
Mieš miula on venäläini, vanhempi poika ymmärtay, vain ei pakaja, a nuoremman pojan kera myö pakajamma ta kun hiän on niise karjalan kielen hommissa, niin on meilä mistä paissa.
-
Hiän ehotti opiston herroilla ottua opaštajakši Valentina Ivanovna.
-
Valentina Karakina epyäli, vet’ hiän ei ollun konšana ruatan karjalan kieltä opaštajana.
-
Hiän kyšy neuvuo Pekka Zaikovilta.
-
Ušeičči luventojen aikana hiän šattu olomah pois kaupunkista.
-
A 2014 vuotena Galina Lettijevan kera hiän toimitti Vienan tyynet ta tuulet -kirjan.
-
Enšin hiän oli kurššilaisena, šiitä on opaštajana.
|
