| 151 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Kaks’ tedotöd vepsän kelen polhe
|
-
Pol’tošt voz’sadad, i eskai enamba-ki, vepsän kel’t oppitihe Finl’andias, i oli kirjutadud äi tedotöid vepsän keles, mi ühtenzoiti niid vepsän kelen suomalaižeks oppindtedoškolaks.
-
Vepsän kelen oppimine Venämas zavottihe vaiše XX–voz’sadan keskaigan.
-
Venämas-ki om nügüdläižeks aigaks keratud sur’ vepsänkeline magnitofonpaginoiden kollekcii, mitte kaičese Petroskoin Kelen, literaturan i istorijan institutas.
-
Sid’ om tehtud i paindud vodel 1972 raritetine Vepsän kelen paginvajehnik, om kirjutadud äi erazvuiččid tedotöid, mi andab voimust kucta institutad mugažo erazvuiččeks vepsän kelen oppindtedoškolaks.
-
Suomalaižen i venälaižen vepsän kelen oppindtedoškoliden pohjal nügüd’ om zavot’t’ud vepsän kirjkelen kehitoitand, mihe mö sidom vepsän kelen i rahvahan udessündutandan toivoid.
-
A eläjad nägiba hänen melentartust heihe i heiden paginaha i hüväl melel avaižiba hänele kelen peitusid.
-
Sen ližaks professor Grünthal tegi matkoid toižihe-ki vepsläižiden elosijoihe, miše voiži rindatada paginoid, tehta ühthevedoid kelen kehitoitandas, sen äjiš poliš, endustada vepsän kelen tulijad aigad, abutada tedoühthevedoil ližadamha vepsän kelen elopäivid, a voib olda, löuta mugoižid uzid teid, miččed voiba veda kel’t i rahvast udessündutandaha.
-
Ezipaginas hän kirjuti kirjan päazjas: antta vepsän kelen ühthišt nägemust, miše se voiži olda mugoižen openduzabukirjan kaikile, ked tahtoiba tedištada enamba vepsän keles, sen istorijas i nügüdläižes olendas, sen kehitoitandprocessoiš, miččed tuliba sil’mnägubale siš aigaspäi, kut zavodihe vepsän kelen tedo-oppimine.
-
Oli pandud mugoine-ki azjtego, miše avaita vägevad venän kelen painandad vepsän kel’he, ozutada necen painandan jäl’gid kelen kaikiš poliš.
-
Nenid azjtegoiden oppimižid abutiba tehta vepsän kelen paginoiden rindatused i mugažo ned tedotöd, miččid tegiba aigemba toižed tedomehed i ezmäi kaiked tetab suomalaine kel’tedomez’ Lauri Kettunen, kudamb ičeze aigan tegi pit’kid matkoid vepsän male, eli hätken sigä, miše opetas pagižmaha vepsäks, tundištadas vepsläižiden eloveroidenke, eskai okt’abrskijan revol’ucijan aigan hän eli suvivepsän mal.
-
Hänen tedotös om avaitud lugijale kaik kelen poled: om tehtud vepsläižiden vanhan istorijan obzor, nimitadud sen opppindproblemad, ozutadud nügüdläine kelen olend küliš, lat’t’ud vepsän kelen rindatamine toižihe baltianmerensuomalaižihe heimkelihe, todud sil’mnägubale kelen fonetižed, morfologižed, sintaksižed pirdad.
-
Kirjan lopus voib löuta kelen ozutesid kaikil paginoil.
-
Riho Grünthal om otnu homaičushe mugažo vepsän kirjkelen problemoid i pirdoid sidodes niid kelen kehitoitandaha.
-
Voib jonoštada, miše hänen tedotö om ani tarbhašt vepsän kelen oppimižes, sen kirjkelen tegemižes kaikiden täht, ken tahtoib opeta necidä vähäluguižen rahvahan kel’t.
-
Se om tärged mugažo suomalaiž–ugrilaižen tedomirun täht, sikš ku avaidab kaikile nügüdläižen vepsän kelen kehitoitandan problemoid.
-
Nene lekcijad oma mugoižed melentartuižed, miše vepsän kelen opendushe ühtneb äi üläopenikoid.
-
Sen hengen oli Heini Karjalainen, kudamb oli ühtnenu äjihe tedomatkoihe vepsän male, miččid tegi Riho Grünthal, om pannu äi väged ELDIA:n projektaha, miše ozutada vepsän vähäluguižen rahvahan kelen problemoid, sen sambumišt vepsläižes mez’kundas i mugažo erazvuiččid udessündutandan mahtoid nügüdläižiš elo-oloiš.
-
Dissertacijan päproblem oli siš, miše oppida i ozutada vepsän kelen indefi nitižiden pronominoiden istorijad, kus enamba kaiked tundub venän kelen painandad.
-
Vepsän kelen pronominad i niiden istorii johtutadas erazvuiččiš tedotöiš, no lophusai ned ei olgoi völ oppidud.
-
Nene problemad oma tärktad kelen täht i kelen oppimižen täht.
-
Hot’ vepsän kel’t oppidas jo enambad kaks’sadad vot, kelen istorijas om äi peitusid, miččid ei uddainus völ avaita i tarkištada lophusai.
-
Tundui eläb melentartuz’ kel’he, sen kehitoitandaha, nügüdläižihe problemoihe i niiden sidondaha kelen istorijaha.
-
I hot’ jäi erasid küzundoid, miččihe oli jüged antta vastusid, minä voin vahvištoitta, miše vepsän kelen oppimižen istorii om tehnu völ haškusen edehepäi, i nece om ani tärged i vepsän kelen täht, i kaiken kel’tedon täht, sikš ku om avaitud völ üks’ lehtpol’ kelen oppimižes.
-
Sured spasibod kaikile Heinin ohjandajile i nevojile, ked abutiba avaita Heini Karjalaižele hänen tedokirjas vepsän kelen peitusid.
|
| 152 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Vepsän pagin oiden očerkad
|
-
Nacein, nikenele ei ole peit, miše vepsläižes mirus om ičeze kelen mamoi – Nina Zaiceva, kudambale ei ole üks’kaik vepsän kelen elo da kudamb kaiken aigan opendab, kehitoitab da udessündutab kel’t kirjutades äjid tarbhaižid tedotöid neciš tedoalovehes.
-
Nene kartad abutaba märitada paginoiden alovehiden baltianmeren-suomalaižiden jäl’ged, löuta niiden kosketused da kosketusiden sidod heim- da verazkelidenke, a mugažo ne abutaba ezitada edelpäidejoid vepsän kelen paginoiden alovehiden kehitoitandas.
-
Kut om kirjutadud kirjas, nece tö om kuti ezisanad vepsän kelen lingvistižehe atlasaha, mitte vaumitadas nügüd’.
-
Nece Vepsän paginoiden očerkad – om lujas sur’, jüged da hüvin tehtud rad, mitte abutab jogahižele opeta vepsän kel’t, tedištada uzid melentartuižid vepsän kelen paginoid kosketajid azjoid, abutab toižile tedomehile kirjutada ičeze tedotöid, a kelen opendajile abutab tarkašti tundištoitta openikoid mugoiženke kel’he sidotud tärktan azjanke, kut paginad.
-
Se kirj om lujas hüvä tö vepsän kelen mirus, sikš ku jogahine mugoine rad avaidab uded uksed kelen opendamižehe da andab veresen kacegen sihe.
|
| 153 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Rahvazkeskeine dialog
|
-
Jogahižele ühtnikale tarbiž oli starinoita azjoiš, miččed tehtas heiden agjas rahvahan da kelen kehitoitandan poles.
-
Lujas äjan tehtas meiden Karjalan mas vepsän kelen kehitoitandan da kaičusen täht.
|
| 154 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Sergei Minvalejev.
Kongressan rad mäni Suomen Lahti–lidnas
|
-
Ühtnikoiden valičend ripui kundsebroiden pämehiden pätandaspäi, hö kacuiba kandidatoiden vepsän kelen da rahvahan kehitoitandan radho.
-
Kongressan pärad mäni sen toižel da koumandel päiväl temsekcijoil, niid oli viž: ”Suomalaižugrilaižiden da samojedin kul’turan da kelen kehitoitandan lendandan da kävutoitandan jäl’gestuz’”, ”Suomalaiž–ugrilaine tedoavaruz’: kehitoitandan perspektiv”, ”Rahvahaline ühthižkund da vald” da ”Demografi žed da migracijan processad.
-
Karelia–teleradiokompanijan toimitai Larisa Čirkova ezini ”Nügüd’läižed vähäluguižiden rahvahiden keliden kehitoitandan tehnologijad vepsläižiden ozutestme” ”Suomalaižugrilaižiden da samojedin kul’turan da kelen kehitoitandan lendandan da kävutoitandan jäl’gestuz’” – sekcijas.
-
Venäman tedoakademijan karjalan keskusen Kelen, literaturan da istorijan institutan kel’tedon sektoran pämez’ Nina Zaiceva andoi ičeze sel’genzoitusen Larisa Čirkovan dokladannoks:
– Vepsän kel’ ei kole, se vaiše kehitoitase toižeks.
|
| 155 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Noriden vastuz Karjalan mas
|
-
Paksus meiden lugendlehteses voib vastata kirjutesid tärktan rahvahiden probleman polhe – sen ičetundmusen da kelen kehitoitandas.
-
Igähižil rahvahil om erazvuiččid problemoid, ozutesikš, Karjalas rahvaz ei kaiken el’gendab, miše olda miččen-se rahvahan ezitajan, teta sen kul’turan da kelen, om hüvä da tarbhaine azj.
-
Oli tehtud ekskursijoid lidnadme, erazvuiččed mastar’–klassad, ajand Kinerma–külähä da Karjalan kelen pert’he – kaik nece varasti lapsid ühtes lühüdas nedališ.
-
Lapsiden täht oli vaumištadud openduzprogramm ičeze kelen mödhe.
-
Hö oli jagatud nel’l’aha gruppaha: suomen kelen, karjalan kelen molembiden paginoiden da vepsän kelen opendajad openikad.
-
Hö ozutiba hüvid kelen tedoid da mahtoid.
|
| 156 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Suomalaiž-ugrilaižed sarnaližed henged nügüd’ eläba Internetas-ki
|
-
Hengen vändon täht vepsän rahvahaspäi valiči Ol’ga Žukova, Karjalan Kelen, literaturan da istorijan institutan radnik, hüvä vepsän kul’turan tedai.
|
| 157 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Kezalebule hüväs meles
|
-
No kaik hö oma hüväd karjalan kelen tedajad.
|
| 158 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nügüdläižile openikoile – nügüdläine openduzkirj
|
-
Meiden Kodima–lehtez vastsihe Šoutjärven školan vepsän kelen opendajanke Anastasia Konošenkonke pagižmaha seminaras, mitte mäni Jakutskas kodikeliden opendajiden täht.
-
Nügüd’ radan vepsän kelen opendajan školas.
-
– Mitte om vepsän kelen opendamižen olod Karjalas toižiden rahvahiden rindatades?
|
| 159 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Larisa Smolina.
Kalagen školha tuli ani uz’ lager’ lapsiden täht
|
-
Täl vodel lageriš lapsidenke radoiba vepsän kelen opendajad Ol’ga Mironova da Julia Aprodu”.
-
Vepsän kelen urokad, melentartuižed radčasud, erazvuiččed mastar’–klassad, teatrozutesed, interaktivižed vändod da unohtamatomad vastused oliba kaikuččen päivän kalagelaižil lapsil lagerin aigan.
-
Kalagen školan vepsän kelen opendai Julia Aprodu sanub: ”Školan etnolager’ oli todesižen praznikan, suren ilon, ihastusen meiden lapsile.
-
Minä zvonin mugažo Kalagen školha vepsän kelen opendajile da nevoi, kut tarbiž opeta sanoid, kut pidab starinoita.
-
Miše teatrozutez Kalagen školas tuliži eloho, lujas äi vägid suren vaumičendradon aigan paniba vepsän kelen opendajad.
-
Sanub vepsän da anglijan kelen opendai Ol’ga Mironova: ”Mö otim necen sarnan da ezmäks käandim kümnenden klassanke vepsän kelele.
|
| 160 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Suomalaižed holduba vepsän keles da sen tulij as aigas
|
-
Ulriikka opendab vepsän kelen olod, hän oli ühten kaikile tutaban Eldia–projektan tegijoišpäi.
|
