| 191 |
Кестеньгский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Paimen Juakko
(Пастух Юакко)
|
-
(Jumalan tytär oli Juakolla naisena).
-
Jo Juakko vietih šemmoiseh huoneheh, ta vaikka Juakolla oli kaunehet-huonehet, ni tämä huoneh oli vielä kaunehempi, ta kovin makie haju oli huonehešša, ta šeinillä on kaikenmoisie kaunehukšie, mimmoisie Juakko ei ni konša ole nähnyn.
-
Pantih Juakon kolmantena iltana muata, Šemmoiseh huoneheh pantih: šielä oli pimie, šielä oli paha haju, alahalla palo tuli, ta šijua ei jiännyn, kuin pieni lohes [?] kylen alla, ta käytih Juakkuo kaikki eläimet n’okkimah.
-
Še oli niin pitkä yö – Juakko tuumi, jotta hiän kokonaisen vuuven on šielä muannun.
-
Juakko šanou:
– Paha oli miula muata, kuin oli niin pimie ta paha haju.
-
Tuli palo alla, ta yö oli niin pitkä, ta kaikki eläimet käytih milma n’okkimah.
-
Enšimmäine yö še oli, jotta mimmoini tulou Juakolla tuonilmaine eloš.
-
Toine yö oli šellaini, jotta mimmoini tulou tuonilmaini eloš Juakon naisella.
-
Pantih šemmoiseh huoneheh: oli šielä pimie ta paha haju, kumminki vähän parempi, ku oli kolmantena yönnä.
-
Tulou spuassu Juakkuo noštamah ta kyšyy:
– Mimmoini še tämä yö oli?
-
Juakko šanou:
– Oli še paha yö, mutta ei še niin paha ollut, kuin kolmaš yö oli.
-
Vain vähäne piippuo jäi näkymäh – šemmoini še kirja oli painava.
|
| 192 |
Ругозерский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Bokko da tyttö
(Девушка и баран)
|
-
Oli ennen ukko da akka.
-
(Tyttö oli ylen kaunis).
|
| 193 |
Ребольский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
волшебная, сказка |
Kaprehen starina
(Сказка про козла)
|
-
Oli ennen ukko ta akka.
-
– Mie, – šanou, – tämän tytön šain jo, – šanou, – ammuin, ku pikkarasen lapšen tuolta niemeštä löysin, kun oli lykätty šinne itkömäh, ni mie hänen olen, – šanou, – kašvattan täyvellä varrella, tai hiän miun, – šanou, – vanhantau nyt, – šanou, – kun mie vahnanen.
|
| 194 |
Панозерский
|
фольклорные тексты |
предание |
Miekkakangaš
(Местечко Миеккакангаш)
|
-
Vain vanha rahvaz muin’en starinoitii, jotta še noin ol’i d’ielo.
|
| 195 |
Ухтинский
|
фольклорные тексты |
предание |
Miekkakankaš
(Местечко Миеккаканкаш)
|
-
Oli pyhäpäivä.
-
Šuopaššalmen kiriköššä oli rahvašta äijän.
-
Šielä oli niise 40 mieštä, kumpaset vuotettih venehtä, kumpasešša piti tulla kauppiehie Arhankelista.
|
| 196 |
Кестеньгский
|
фольклорные тексты |
предание |
S’ert’ukanniemi
(Мыс Сертюканниеми)
|
-
Še šanou: "Niin ammuni aika oli, miekänä en muissa!"
-
Šielä kun 25 vuotta šota-aikua oli, kun otetah šotah.
-
Yksi mieš oli karannun ja tullun šemmoseh paikkah, että häntä ei ken muka šieltä i löyvä.
-
No tottaš oli šemmoni mieš, jotta še oli vähäsen...^ vähän tolkun mieš, jotta še jo vahtasi, jotta ei häntä ken noutais šieltä.
-
Ja hänellä oli kurikka luajittu koivušta.
-
I hiän mänöy oven viereh, hänellä oli kalitora šemmoni pikkaraini, ottau kurikan reunahanša.
-
Niin šiitä vanhin, mi oli joukošša, šano, jotta hiän S’ert’ukkua eččimäh enämpi ei lähe, eikä vankiččomah".
-
Vot ni šemmosie oli niitä miän šeuvulla, no mie en tiijä, että onko ne tullun tai eikö.
-
Mie kyllä omilla šilmin nävin, siinä oli kakši šalamuo.
-
pirtti vielä veššetty, šeinät vähä näkyy ta kiukua vielä oli šiinä.
|
| 197 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Raisa Remšujeva.
Tollonjoki: kaunis kylä Livojoven vesitiellä
|
-
Oli Tollonjoven kylä, elonkylläni, kaunis ta puhaš.
-
Meččä uppiniskasešti šai kun šaiki vallatahaš pellot, kumpasie monie vuosie rahvaš raivattih, kynnettih ta kylvettih, niistä joka vuosi oli šuatava vil’l’a.
-
Kahešta niistä oli ollun anekdotti:
"Kun kerran Äijälläpäivällä Tollo ta Kapula lähettih Vuokkiniemen kirikköh.
-
Ka oli olomašša hyvin pitkä Livojoki.
-
Ennein šotua Huaroissa oli meččäpunkti, šielä hakattih meččyä ta uitettih tukkija Livojokie myöt’en Kuittijärveh.
-
Huaroissa toisella puolella oli šuuri luhta, šielä šovan jälkeh ruattih heinyä.
-
Šiitä oli Šäynyäjoki ta šamannimiset koški ta järvi.
-
Järveltä päin nouššešša ainaki toiseh lampih šuat’en oli luhtie – mataloja märkie paikkoja.
-
Šamašša šen jälkeh kyläh päin matatešša oli Pennisenjoki, oikein kaitani, še niise laškou Ypänkih.
-
Joven rannoilla ruattih heinyä ta oli kaivettu ojie, jotta kuivattua šuota ta šuaha heinämuata.
-
Šielä niise oli ruattu heinyä.
-
Ielläh rantua myöt’en oli Jehrimän elošija ta Heikin talo.
-
Ypänkinjärven Hukkalan puolella Šuurenšuaren vaštapiätä oli kakši taluo.
-
Ielläh jokie laškies’s’a oli Mikkol’anlakši, matala ta märkä, šiitä läksi oja Ahvenenlampih, min rannoilla oli šuurie kallivoja.
-
Ojan matatešša Kyvön kautti šen piäličči oli Kyvönšilta.
-
Še oli koko märän paikan pituni kapulašilta – poikinpuolin lat’atuista melko pakšuista hiršilöistä.
-
Aikasempah Hukkalan eläjät oli käyty lehmie paimentamašša.
-
Šielä päin melko lähellä oli Jouččenenpešä-lampi.
-
Ypänki-nimi löytyy tiäläki: Šärkilammin ta Šärkijoven jälkeh oli Ypänkinšuo.
-
Šiitä oli kakši lampie ta kolme Ypänkinvuarua.
-
Keškimmäisellä niistä oli palotorni, šovan jälkeh šinne vielä šai noušša.
-
Toini palotorni oli lähempänä Vuokkinientä, Livonšuušta Pošah päin, lähellä rantua, šitä paikkua šanottihki Palorannakši.
-
Šitä vaššen molommista rannoista päin joki oli šauvotettu, joven pohjah oli pistyh upotettu melko pakšuja šauvoja.
-
TALOJA LUAJITTIH TERMÄLLÄ – ŠIÄŠTY VIL’L’A HALLALTA
Livojoven yhellä rannalla oli Hukkalantermä ta šen vaštapiätä Kusmasentermä, mistä rantua myöt’en piäsi Kaurosen- ta Ort’ontermällä.
-
Sahharei oli elän Šimon puolella.
-
Jälešti šiinä oli elän Sahharein tytär ta Sahharjounan niemekši šitä šanottih, tahi Jounan niemekši.
-
Šiitä oli toini koški.
-
Savat’ei kun oli košen rannalla taloh luat’in, šen mukah šitä alettih šanuo Savat’ein košekši.
-
Vašemella rannalla šillan korvašša oli kalmismua.
-
Šilta oli joven kaitasemmašša kohašša ta rippu melko alahana.
-
Šen jälkeh oli Tollontermä ta vaštasella rannalla Ort’ontermä.
-
Še oli Livojoven levennyš.
-
Alempana vašemella oli Ontrosentermä.
-
Šiikakošen alla oikiella puolella oli N’ekkalantermä.
-
Šielä oli Issakan Huotin talo.
-
Huotin naini Anni Denisova oli runonlaulaja.
-
Kohta alko Virta, Livojoki tuaš kaiteni, pohjašša oli šuurie kivie – tiij ä väylä, mieli ei tarttuo.
-
Virran luona oli Šyvän pyörtien lakši ta -vuara.
-
Virrašta oli kotosin tunnettu starinanšanoja Iro Remšu.
-
Joven toisella puolella Virran vaštapiätä oli Prohoraini.
-
Šen jälkeh oli Lokina, niise termällä.
-
Jokie myöt’en alaš oli Liukkulakši ta ielläh Jolutlakši.
-
Näistä viimeni oli šuuri ta ilkieluontoni, toko nošti šuurie ualtoja ta kašto matkalaiset.
-
Livošuaren ieššä jovešta erosi huara, še oli nimeltäh Puvašjoki, šitä pitin venehellä ajuan piäsi Skokunalampih ta Putahilla.
-
Ielläh männeššä oli Poša, kaunis kirkašvesini ta kallivošuarini.
-
Šinne käytih mujehenkutuh, oli luajittu kämppijä.
-
Piešunki-jokie nouššešša oli hyvin virtasa koški, min jälkeh kohta avautu Piešunkin elošija.
|
| 198 |
Кестеньгский
|
фольклорные тексты |
предание |
Ukonmänty
(Сосна Уконмянту)
|
-
- Hanhivuarašša oli še Ukonmänty, niin kerro še Ukonmännyn tarina.
-
Ennen aikoinah oli ukko mikä lienöy jo vanha-vanha kävellyn šielä mečällä šykšyllä.
-
Ta kolmet vuorokauvet oli hiän männyn juurilla muašša venyn, ennen kun piäsi mallihinsa, jotta missä hiän nyt on.
-
Še oli yksi mänty vain ainuoštah.
|
| 199 |
Новописьменный севернокарельский
|
художественные тексты |
|
Perttu Pekka.
Šalmenkorvan kuikat. 2
|
-
Šillä šamasella netälillä Šuomen ratijošša kuikka oli netälin lintuna.
-
Šiih oli yritetty kerätä mieleštäni niijen kaikenmoiset iänet eri mielialoissa ta tilantehissa.
-
Miula oli rannašša eriskummallini verkkokota, missä puhistelin verkkoja šatiella.
-
Še oli šuuri pihkaruukin vanha veneh kiännettynä kumoh pukkien piällä.
-
Järvipuolella oli luajittu lautašeinä šuojakši šykyšysiltä šuurilta tuulilta, jotta ne ei piekšäis verkkoja.
-
Šeinäššä oli pieni reikä, kun yksi lauta oli toisie lyhyömpi.
-
Šiitä oli hyvä kačella järvellä.
-
Verkot oltih nytki kovašša ta muutomista oli tippun pois kivekšie.
-
Kaikki oli onnellisen šattuman varašša.
-
Iäntäjä oli missä lienöy vaštarannan lähellä liikkumattomana.
-
Yksi lintu oli ihan lähellä.
-
En tietän mitä iänie šiinä oli enšiksi, vain lähimmäini lintu jähmetty paikallah, ei ni piätäh kiännellyn.
-
Še oli šelväšti utelijaisutta, mi näky kaikista niijen liikkehistä.
-
Ratijonauhašša oli nyt mänöilläh harvoja hil’l’asie korahteluja, kumpaset voitih olla varotušiänie, kun kuikat alettih hil’l’oikseh šouvella järvellä päin, pois rannašta.
|
| 200 |
Ухтинский
|
фольклорные тексты |
предание |
Koiraoja/Koiroja/Koira (niitty Akonlahešša)
(Койраоя/Койроя/Койра (покос в Аконлакши))
|
-
- Muissatko šie kun Jormon Asso oli akkoneh heinällä Koiraojalla ta šiitä še akka...?
|
