| 301 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Üks’ om hüvä, a kaks’ – paremb
|
-
Nece om hüvä tradicii Mediakeskuses – kundelta lekcijoid, miččed koskeba Karjalan igähižid rahvahid.
-
Ezmäks, nügüd’ Karjalas om vähä suomen kelel pagižijoid da vähä suomen kelen specialistoid, kudambad voižiba opeta lapsid kel’he lapsiden päivkodiš, školiš, universitetas.
-
Hän om mugoižiš harvinaižiš ristituišpäi, kudamb opendab ičeze last karjalan kel’he sündundaspäi.
-
Ol’gan sanoiden mödhe, nece ei ole jüged azj, ližaks, se om maksutoi.
-
Nügüd’ hänen elorad om sidotud karjalan kel’he, hän radab Karjalan televidenijan rahvahaližes toimištos.
-
Hän, kut niken toine, tedab, miše karjalaks pagižijoid nügüd’ om lujas vähä, niiden enambišt om aigvoččed ristitud.
-
”Nügüdläižel aigal ku hot’ üks’ ristit pagižeb karjalaks om hüvä, a ku kaks’ – ka völ paremb”, – lugeb Ol’ga.
-
Aigan sirttes Ol’gan poig el’genzi ičeze unikaližust da erigoičust äjiš toižiš lapsišpäi da nügüd’ hän om ülev, miše tedab karjalan kel’t.
-
I nece om hüvä ozutez meile kaikile.
-
Hän starinoiči ičeze rados kel’pezas, mitte om Vedlozero-küläs.
-
Natalja om mugošt mel’t, miše karjalaižes vai vepsläižes perehes om jüged kazvatada kaks’keližust last sikš, miše nügüd’ om vähä mamoid vai tatoid, kudambad iče tedaižiba kodikel’t.
-
Vastkarin, lapsed, kudambad laps’aigaspäi tedaba enamb üht kel’t, oma rohktembad, sädajad, hö kebnemba opendaba gumanitarižid tedoid, heiden mel’kuviteluz om levedamb, hö oma tolerantižembad.
-
Mikš om muga vähä ristituid, kudambad holduba kodikelen kaičendas?
|
| 302 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Tärged eloten valičuz
|
-
Kenen-se täht nece om jäl’gmäine openduzvoz’ universitetas.
-
Edel om magistratur vai aspirantur, toižed lähteba radole.
-
Ičeze eloten valičuz om jüged da tärged azj.
-
Pidab sanuda, miše konkurs oli sur’ da nügüd’ kafedral om 21 ezmäižen voz’kursan openikad.
-
Kaikuččel om ičeze sü opeta vepsän da suomen kelid.
-
Mö tundištimoiš kafedran ezmäižen voz’kursan openikoidenke da tedištim, miččid planoid heil om.
-
Prihoid filologijan institutas kaiken om vähemb, mi neiččid.
-
Vepsän kelen gruppas om üksjäine priha – Rostislav Mel’nikov, kudamban jured oma Petroskoišpäi.
-
Vepsläižiden keskes om Maria Kočerina.
-
Hän sanui, miše tahtoib jatkta vepsän kelen opendust, sikš miše se om hänen kodikel’.
-
Völ om kaks’ neidišt – Anna Aleksejeva Olonec¦-lidnaspäi da Aleksandra Pronina Murmanskan agjan Kovdor¦-lidnaspäi, kudambad tahtoiba opetas filologijan institutas, no toižil kafedroil.
-
No kaikid tärktemb sänd om siš, miše pidab kaiken meletada openduses da siš, kenen sinä tahtoid olda.
|
| 303 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Filatova.
Eläb tradicii
|
-
Keza om praznikoiden aig.
-
Sille om jo enamba koumedkümned vot.
-
Se vedetas erazvuiččiš vepsän man agjoiš i kaikuččes niišpäi se om erine da ičeladuine.
-
Om lujas hüvä, miše ”Elonpu”–praznikal adivoiden täht oli tehtud mastar’–klassoid.
-
Niil om ühtejitte korktuz’ da leveduz’.
-
Hän sanui: ”Nece meiden praznik om lujas amuine, igäništai.
-
Nece om minun kanzan tradicii.
-
Ende minä tuleskelin üksnäin, a nügüd’ minai om tütär’, otan kerdale händast.
|
| 304 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Praznik vepsän mal
|
-
Se om omištadud lämäle kezale, päiväižele, änikoile.
-
Ristituiden keskes, kudambad tämbei pühäšti kaičeba kel’t i tradicija oid oma Jurii Mugačev – vepsän kelen tedai, ezmäižen openzihe vändmaha stribunikal, om äjiden vepsläižiden pajoiden avtor i tegii, Faina Mihejeva – ”Armaz pajo”–fol’klorgruppan ohjandai, openzi lapsid vändmaha kantelel, Jevgenii Markov i Mihail Pidžakov pajataba ”Keradam i kaičem”–fol’klorgruppas.
-
Om hüvä, konz vepsläižil praznikoil kuluba vepsläižed pajod, vepsän pagin.
-
Necil-ki praznikal augotišespäi ani lophusai scenal kului vepsän kel’ i nece om lujas hüvä azj.
-
Kut starinoiči Irina, nece om kaičii, se tob kodihe ozad, bohatust, lämäd.
-
Nece om Päiväižen simvol, kaičeb kaikes pahaspäi.
|
| 305 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Larisa Smolina.
Maman starin armhas poigaižes
|
-
HUPŠEINE PRIHAINE
Kacmata igäha Maria Aleksejevnale om jo enamba 80 vot, hän eläb üksnäze kodipertiš.
-
Ikneine om mugoi madal!
|
| 306 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Socialine pensii Karjalas eläjile vepsläižile
|
-
– Jelena Ivanovna, vepsän rahvaz om vähäluguine.
-
Hö saba Karjalan valdkundan da federaližes budžetaspäi tu gen – nece om 3-4 millionad rubl’ad vodes.
-
Tärged om, miše heil ei oliži radod, ei oliži toižid rahatuged da raha–abud.
-
– Pidab kirjutada pakičuzbumagan Pensiifondaha, antta sinna kaik dokumentad, miččed todenzoitaba, miše ristit om vepsläine da hänel om oiktuz lähtta socialižele pensijale.
-
– Miččed dokumentad todenzoitaba, miše ristit om vepsläine?
-
– Joga külän administracijas oma mugoižed kodikirjad, kuna kirjutadas kaik külän eläjad, sigä om kirjutadud ristitun rahvahaližuz-ki.
-
– Socialine pensii vodel 2019 om 8846 rubl’ad kus.
|
| 307 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Liza Mironova.
Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi
|
-
Kezauniversitetan sädajan om suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden tedai Janoš Pustai – Collegium Fenno–Ugricum–üläopišton pämez’.
-
Janoš Pustai sanub, miše mugoižil vastusil om kaks’ tärktad azjad.
-
Professor Janoš Pustai jo 20 vot sädab mugošt azjtegod ristituiden täht, kudambile om melentartušt vengrian kul’tur, i ked radaba suomalaiž–ugrilaižidenke kelidenke.
-
Ved’ meiden vägi om siš, miše mö kaik olem erazvuiččed da meiden rahvahiden kul’turad oma toštmatomad.
-
Sikš, meiden rahvahan elooza om meiden kädes”.
-
Minun melen mödhe, nece om hüvä voimuz tundištadas Vengrian istorijanke, kul’turanke da arhitekturanke, diskutiruida suomalai–ugrilaižiden rahvahiden problemoiš, jagatas mahtištol da sada sen toižilpäi rahvahilpäi.
|
| 308 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Pajo ühtenzoitab
|
-
Om hüvä, miše nügüd’ vepsläižiš küliš i posadoiš nenid tradicijoid udes zavottihe sündutada.
-
Sinä pagižed ristitunke, a hengel om kebn i läm’.
-
Kaskezan igähine eläi Galina Konstantinovna Timkina toivotab, miše mugoižid praznikoid tehtas edembaki: ”Lujas d’o hivin om tehtud kaik.
-
L’dmila F’odorovna Aleksejeva sanub: ”Milei om lujas mel’he, mise mö tulim ezmäižen kerdan necile lujas čomale pühäle.
-
Tänämbei olem Änižen randal i rahvast om lujas äi.
-
Nece om lujas hivä azj i pidab kaikuččen voden tehta mugomid pühid necil mal.
-
Om hüvä i tärged azj – tehta küliš ičeze praznikoid.
|
| 309 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva.
Vepsläižil om toivoid i varastusid
|
-
Vepsän kul’tursebran 30–voččeks jubilejaks mö pätim tehta kirjutesiden cikl, mitte om omištadud ristituile, kudambad tegiba suren panendan vepsän rahvahan kelen da kul’turan kaičendaha da kehitoitandaha, i tärktoile sebran radoile, miččed oli tehtud neniš voziš.
-
Petroskoin valdkundaližes arhivas löutihe kirjutadud muštpacaz vai pam’atnik, miččen nimi om ”Karjalan kelen leksikon”.
-
Konz kel’tedomehed tarkištiba sidä, ka tuli sil’mnägubale, miše nece om üks’ harvoiš vepsän kelel kirjutadud muštpachišpäi vodelpäi 1848.
-
Pam’atnik om kirjutadud kirillical, i sihe mülüb 531 venälašt sanad i sen kändmine vepsän kel’he.
-
Siš om ozutadud Kuštjärven (keskvepsläine) pagin.
-
Om melentartušt, miše pam’atnikan ezipaginas 1848 vodel kirjutadihe: külän eläjad čomin pagižeba kelel, no ”...nimiččid toivoid vai varastusid Kuštjärven eläjil ei ole”.
-
Om männu jo enamba 170 vot, vaiše vepsläižed ei kadotanugoi ”toivoid i varastusid”, i äjad heišpäi tegeba kaiken, miše kel’ i rahvaz eläižiba edemba.
-
Vodel 1989 om tehtud Vepsän kul’tursebr.
-
Hän om hüvä azjoiden tundii, kirjutai, energine naine, i voib meletada, miše udel vägel sirdäb meiden ühthišt radod völ¦-ki edemba.
-
Vepsän kul’tursebran ustavan päazjaks om kirjutadud: udes sündutada vepsläižed kirjamed, tehta i kehitoitta vepsän kelen orfografijad, ladida openduzkirjoid i avaita vepsän kelen opendamišt školiš.
-
Nügüd’ kanzad ei olgoi üks’nacionaližed, i kanzas ezisijale om tulnu venäkel’.
-
Sikš ezmäižen vepsän kelen opendajan om¦-ki tehnus muzejan radnik Rüruk Petrovič Lonin.
-
En voi jätta johtutamata mugoižid nimid, kut Aleksandr Maksimov, Roza Maksimova, El’vira Kottina, Jelena Kočerina Šoutjärvespäi, Ol’ga Mironova, Nina Rembot (hot’ om šoutjärvlaine, radoi Kalages), Valentina Agafonova, Valentina Loginova Kalagespäi, Svetlana Jeršova, Vera Jefimova Kurbalpäi, Aleksandr Kostin, Galina Okuneva Vil’hälaspäi, Tatjana Stafejeva Järvišpäi, Viktor Jeršov, Gennadii Maksimov, Vera Lodigina, Gul’a Polivanova Vidlaspäi, Svetlana Nikiforova Arskahtišpäi, Jelena Šalajeva Kujaspäi...
-
Om tärged se, miše hö kaik tahtoiba rata vepsän rahvahan, kelen oblastiš.
-
Pidab vaiše opeta intelligencijad, mitte hot’ midä-se tedaiži vepsläižiš, mitte om kuti orientiruitud rahvahaližehe kul’turaha”.
-
Pidab ei vaiše opeta äjak-se, no kazvatada¦-ki mugošt intelligencijad, kenele mel’he om ičemoi rahvahan kel’ da kul’tur, ked eciba voimust radmaha sen kul’turan da kelen oblastiš.
-
Muite nece om kuti dengoiden rajadand, a kul’turaha ni üks’ mugoine openus specialist ei tule.
-
Ka, hot’ vepsläine intelligencii ei ole äiluguine, no ühtenzoittud vägil, kuna ühtniba mugažo sebran aktivistad, tedomehed, küläintelligencii, om tehtud nenil vozil äi tarbhaižid tegoid.
-
Om ani tärged satuz – vepsänkeline ”Kodima”–lehtez, ”Verez tullei”–al’manah i lapsiden täht – ”Kibin”–žurnal.
-
Neniš 30 voziš om tehtud školan täht enamban koumedkümned kirjad openduzkirjad, lugendkirjad, vajehnikad, abupaginkirjad.
-
Nügüd’ tehtas uden pol’ven openduzkirjoid (om tehtud jo viž kirjad), miččed om enamba adaptiruitud sihe, miše opeta mugoižid lapsid vepsän kel’he, ked hondoin jo pagižeba vai ei pagiškoiki kelel, oma vaiše genetižed vepsläižed.
-
No kaikense om hüvä, miše škol ecib uzid voimusid kelen elon täht.
-
Se om sel’ged – mugoine kätud kirj maksab vähemba.
-
Ozutesikš, vepsän keles om verboiden refl eksivine kändluz (minä pezen, no – minä pezemoi!).
-
Om tehtud äi Biblijan kändmižid Kädmižinstitutan radnikoiden abul (pämez’ Anita Laakso, Helsinki).
-
Kändmižed paniba vepsän kel’t niiden keliden rindale, miččil om Biblii maman kelel.
-
Meil sündui i kazvoi vepsän čoman literaturan klassik – Nikolai Abramov, Ladvan külän enzne eläi, kenen znamoičendad vepsän literaturan, vepsän rahvahan täht om jüged märita¦-ki.
-
Hänen nimi om tutab kaikuččele vepsläižele, a hänen runoid om kätud äjihe mirun kelihe.
-
Om žal’, miše hänen elo oli mugoine lühüd...
-
Mugažo keskvepsläižele male, Mäggärvehe, om sündunu Valentina Lebedeva, čoma vanhan elon i kelen tundii.
-
Hänen runoid om pandud äjihe openduzkirjoihe, hän ühtni vepsänkeližen radio– i lehtezžurnalistikan alandusiden tegemižehe.
-
Rürik Loninan nimi tedab mugažo kaikutte vepsläine, hänen nimi om kirjutadud vepsläižen muzejan seinlaudaha, sikš ku muzei kandišeb Rürik Loninan nimed.
-
Tärktal sijal om ühthižrad suomalaižen ”Juminkeko”– fondanke i Markku Niemiženke.
-
Nene suimad andoiba voimust nägištada toižile rahvahile meiden satusid, no ezmäi kaiked ozutiba meile ičelemoi, vepsläižile, miše meil om ičemoi literatur!
-
Meiden kel’ om literaturkeliden riviš!
-
”Juminkeko”–fond tegi meid rohktembikš, ved’ Markku Niemižen nevondal mö kändim vepsäks ”Kalevalad” (2003) i tegim, olgha lühüdan, no ičemoi eposan versijan ”Virantanaz” (2012; ”Kalevala”–kändmižen i ”Virantanaz”–eposantegii om minä, Nina Zaiceva).
-
No kul’turan mušt eläb fol’kloras, a kel’ – om sen kaičii i sen ozutai, se tundištoitab kaikid vepsläižen kul’turanke.
|
| 310 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva.
Meiden ezitatoiden kel’ om nügüd’ Vepsän kel’atlasas
|
-
Vepsän kel’atlas om jo paindud.
-
Se om tehtud Piterin Nestor-Istorija-paindištos.
-
Mi om lingvistine atlas?
-
Se, kut i geografine atlas, om kartoiden kogomuz.
-
Tedomehile nene vastused oma ozutanuded, miččid eroid om paginoiden keskes, kus om miččense paginan kesk, a kus om röun, kus paginad kosketihe toine toiženke i enamban nahodiba vai koskuba toine toižehe.
-
Necen jäl’ghe tedomehed jogahižen kartan täht kirjutiba tedokommentarijan, kus ozutiba paginoiden eroid, sanoiden etimologijoid (vai sidä, kut i konz sana om sündunu), toiba sil’mnägubale, miččiš heimkeliš völ om mugoine sana, mitte om sanan igä.
-
Mi enamban se vai toine sana tetas paginoiš, se vanhemb mugoine sana om.
-
Ozutesikš, sana pä ei andaiži-ki tehta kartad, sikš ku kaiktäna om se-žo üks’ sana i sen znamoičend.
-
Vaiše änižvepsän paginas sanutas pää, kus ä – om vähäižen pidemb, mi toižiš paginoiš.
-
A Ojatin vepsläižed sanuba: sinä, pidän, vedän, (otta) pähä i muga edemba, a Vologdan oblastin vepsläižed i pohjoižvepsläižed sanuba: sina, pidan, vedan, päha, i m.e., i nece om vähäižen noremb azj, sikš ku sid’ kadotase hilläšti mugoižed vokalid, kut ä, ö, ü.
-
Pohjoižvepsläižil om kaksitadud konsonantoid verboiden 3.
-
Nece ozutab, miše pohjoižvepsän paginaha painoi karjalan kel’, mitte oli rindal i kus om eläb mugoine zakon.
-
Mi koskeb sanoid, ka sid’ mugažo nägub, miše mitte-se pagin kaiči endevanhan sanan, mitte-se kadoti sen, i sen sijale tuli sana venän kelen pohjoižpaginoišpäi: čoma – a suvivepsläižil enamban sanutas bask, hot’ tetas čoma-ki sana; keskvepsläižil sanutas külä, pohjoižvepsläižil – posad, a suvi- i Ojatin vepsläižil paksumb om der’uun’; pohjoižvepsläižed tedaba sanan ravaz, a toižil sanutas vaiše vanh; Vologdan agjan vepsläižed kaiken aigan otaba paginaha sanad kü, a toižed – mado vai venälaižen velgsanan gad; Vologdan agjas sanutas čunz’, a Ojatin vepsläižed – šot i m.
-
Minun neche starinaha om ližatud lingvistine kart, miččelpäi voib nägištada, mitte vägi sanoid-vaihid om, konz pidab sanuda: ”ristit käreganzi, rändüi, pahidui, pahittui, verdui, sändui”, i kaiktäna om se-žo üks’ znamoičend ”čelovek rasserdils’a” , i kaik nece om oikti, kaik om sanutud vepsäks.
-
Paginoiden eroid om tulnu jo vanhas vepsän kelespäi.
-
Hilläšti om sündunu vepsän kel’he koume paginad: pohjoižvepsläine vai änižvepsläine (Änižjärven kal’t nimi tuli), keskvepsläine i suvivepsläine.
-
Keskvepsän paginas om völ kaks’ alapaginan gruppad: Vologdan agjan alapagin vai päivnouzmpolen alapagin da Ojatin alapagin vai päivlaskmpolen alapagin, i nece om ozutadud neciš minun starinas-ki pirtud kartal, kus oma nene paginad.
-
Ozutesikš, nenil koumil sanoil, kut väzuda, surduda, šuštuda om se-žo üks’ znamoičend (venäks ustat’), ned oma kaik ani vanhad, no kaikuččehe paginaha om tulnu i kaičenus vaiše üks’ niišpäi.
-
Sikš ei sa sanuda, miše miččense paginan sana om paremb vai oiktemb, mi toine.
-
Nügüd’ kirjkeles mö otam nenid sanoid kut sinonimoid, i nece om hüvä.
-
Mi keles om enamba sanoid-vaihid, sidä bohatamb se om.
-
Tarbiž olda korktad mel’t kaikuččes kaičenus kelen sanas, ei pida nenagata, konz lehteses vai gazetas om mitte-se lugijale tundmatoi sana vai vajeh.
-
Tarbiž panda sen müštho i ihastuda sihe: kackat, mitte čoma da tarbhaine sana om kaičenus siš paginas!
-
Petroskoin Kelen, literaturan da istorijan institutan fonogrammarhivas om enamba mi 450 časud magnitofonale kirjutadud vepsläšt paginad.
-
Midä sigä vaiše om: kut mehele lähttihe, midä södihejodihe, kut perehiš-kanzoiš eletihe, miččid radoid tehtihe, kut tervehtoittihe ičtaze, miččid primetoid, sarnoid, voikud oli i muga edemba.
-
Ka, venälaižidenke mö olem elänuded jo pitkän aigan, i nece nägub kaikiš kelen oblastišpäi: mö hilläšti kadotam, kut om sanutud ülemba, mugoižid vokalid, kut ä, ö, ü.
-
Nece om jo mugoine kändmine venäkelespäi, kus sanutas: ja budu čitat’.
-
Kus-se üks’ sana om vepsläine toine venälaine, üks’ sanundan pala om vepsläine, toine venälaine i muga edemba.
-
Vepsän kel’atlas om oigetud tedomehile-ki, ked opendaba heimkelid.
-
Hö tarkištaba, kut sünduiba paginad, midä niiš jäi prakelespäi, kut vajehtihe erasiden sanoiden znamoičend, miččid uzid sanoid om sündunu kel’he da paginoihe, miččid ei ole eskai toižiš-ki heimkeliš: döl (tullei), purde, lač, korzik, hul, čunz’ i m.e.
-
A ku meil om taht (ka, voib sanuda affat-ki.
-
– om tulnu venäkelespäi vepsän kelen paginoihe jo ani amu) sirttas edemba, ka pidab kacuhtada vepsän kelen vai ičeze mušton süvüdehe, vai vajehnikaha, ecihtada sigäpäi vanhoid-ki sanoid, kaita sanoid, miše ned ei sambuižigoi keles da meiden muštos, ei pagenižigoi sišpäi.
-
A Vepsän kel’atlas ozutab, midä om meil kaita, kunapäi mända.
-
Meil om ani čomid kelen tundijoid.
-
Venänikad čomin sanuba: ”Mi om kirjutadud bumagale, ei sa čapta kirvhel-ki”.
-
Erašti sana om tulnu jo muga endevanhoin, ka sidä ei sa vajehtada, ozutesikš, luzik-sana.
-
Se om endevanh slavilaine velgsana, se om kaikiš heimkeliš-ki (suomen keles sen form om lusikka).
-
Kel’he terminologijan ühtes om tulnu latinalaižid-ki terminoid venän kelen kal’t.
-
Meil, vepsläižil, völ om vepsän kelen tundijoid, ked kirjutaba melentartuižid starinoid, legendoid, runoid.
-
I meile om kuna astta, sikš ku meiden runoidenkirjutai Nikolai Abramov ozuti, miččin lirižin da čomin vepsänkeližed runod voiba olda.
-
Sid’ kaikutte sana om vepsläine, om sijal.
-
A mitte om rifm vai sanoiden vänd!
-
No minä kucun nenid, kenen südäin om vepsläine i se kibištab kelen da rahvahan edeližes elos, otmaha kädehe da abuhu ut Vepsän kel’atlasad mugažo vepsläižid openduzkirjoid, lehtesid, toižid abukirjoid, kacuhtamha kelen formiden da sanoiden äjudehe, el’gendamha, miše kel’ ei seižu sijal, a sen paginoiš om kaičenus endevanh ičemoikeline fond, miččen voib otta da sirtta edemba, meiden norembile, meiden lapsile, miše vepsän kel’, čoma da mahtokaz, vändai da lirine, meiden ezitatoiden kel’ voiži eläda edemba-ki, a ei kadoda man pälpäi.
|
