| 31 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Lugekam “Kalevalad”!
|
-
"Kalevalan" tekst om lapsile jügedahk lugemižen täht.
-
Konkurs om tarbhaine: školprogrammas ei ole jagetud äi aigad eposale, openikad ei tekoi "Kalevalad" hüvin.
|
| 32 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
“Konz olin lapsen, voin ei pöl’gästoitand”
|
-
Miččid muštlotesid Teil om neniš voinan voziš?
|
| 33 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Zinaida Strogalščikova.
Maria Ivanovna Mulložen vepsläine heng
|
-
Maria Ivanovnan muštlotesiden mödhe, hö ei tekoi, miše hantin rahvaz om heiden heimolaine – hö vaiše čududelihe sihe, miše hantin kelen erased sanad koskuba suomalaižihe sanoihe.
-
Erases ičeze kirjutesišpäi Nina Zaiceva johtuti Maria Ivanovna Mulložen sanad: "Olen sündunu suomalaižehe kanzaha, no minun heng om vepsläine".
-
Vepsläižiden täht nece naine om tehnus fejaks, kudamb kaičeb vepsän kel’t kadotusespäi.
|
| 34 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Mirus om äi melentartušt!
|
-
Galina Ivanovna Lokkina (norudes – Petrakova) om sündunu Värasjärves – Vologdan agjan Vitegran rajonan vepsläižes küläs, mittušt nügüd’ jo ei ole.
-
Päliči mäthas päzud – sigou jo babarmod, a vuu vähäižou päzud, ka om pen’ so.
-
Galina om sündunu koumanden, kut hän sanub, ani keskmäižen lapsen kanzas.
-
Küzündale siš, mikš hän valiči necen lidnan, Galina Ivanovna andab mugoižen vastusen: "Ken-se tägou oli miiden küläspei i saneli, miše Petroskoi om hüvä, minä i tulin.
-
Galina Ivanovnan vanhembiden pert’ Nemžas om kaičenus.
-
Galina Ivanovnal om aktivine elo.
-
Nügüd’ Alina om üläopenik, opendase kändajaks.
-
Elos om äi melentartušt!
|
| 35 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nadežda Petrova.
“RUWIKI”: “Kucum üläopenikoid ühthižradho”
|
-
Jogahižel rahvahal om oiktuz’ valita, kut paremba kaita da kehitoitta kodikel’t.
-
Nügüd’ sen täht om äi erazvuiččid voimusid.
-
Nece om uz’ projekt, mitte om tehtud Venäman serveroil da meiden man zakonoiden mödhe.
-
Sen pätegend om vahvištoitta ristituiden uskondad joudaitedoihe, miččid joga päivän voib löuta Internetas.
-
"RUWIKI"-tedokirjas om 21 kel’erištod, niiden lugus oma karjalan da vepsän keled.
-
Jäl’ges üläopenikad tundištihe tedokirjan interfeisanke, nägištiba, mitte om sen venäkeline pälehtpol’, miččed erištod sil oma, kus voib löuta tedoid, miše lugeda "RUWIKI"-projektan polhe da kut voib valita tarbhaižen kelen lugemižen täht, ved’ tedokirjas niid om 21.
-
Kaikid melentartuižembaks üläopenikoiden täht tegihe jäl’gmäine vastusen pala, konz toimitajad ozutiba da starinoičiba, kut pidab vaumištada kirjutesed tedokirjan täht, kut pidab valita kirjutesen teman, sen ližaks – kacta, om-ik jo se tedokirjas vai se om uz’.
-
Üläopenikoiden mel’pidon mödhe, rata tedokirjas om jügedahk, no sen-žo aigan om melentartušt.
-
Völ hö sanuiba, miše oliži lujas hüvä, ku voiži kel’praktikad, mitte om nelländel da videndel kursal, mänetada rates tedokirjas.
-
Ved’ mugoine voimuz om jo anttud toižiš "RUWIKI"-tedokirjan kel’eristoiš.
|
| 36 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Kodikelen opendajad vastsihe Šoutjärves
|
-
– Meletim, miše om tärged starinoita meiden muzejas päazjan sikš, miše 2025.^ voz’ om omištadud 80-voččele Vägestusele Surel voinal.
|
| 37 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Šašina Maria .
Radam lapsiden täht
|
-
"Kuki-rikku" om ilosine videožurnal lapsiden täht.
-
Joga vodel snimd’as kaks’ žurnalan vipuskad, kaikuččes om koume rolikad: kaks’ om karjalan kelel (kahtel paginal) da üks’ om vepsän kelel.
-
Kaikutte lühüd vai pit’k istorii – nece om suren radon satuz, äjiden ristituiden ühthine rad.
-
Kino-ohjandai Julia Potahina sanub: "Süžet uden rolikan täht om ottud todesižes elospäi.
|
| 38 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Karjalan valdkund
(Республика Карелия)
|
-
Karjala (livv.: Karjala, ven.: Карелия, Карьяла) vai Venäman Karjala, täuz' oficialine nimi — Karjalan Valdkund (venän kelel: Республика Карелия, ičenaižkarjalan kelel: Karjalan tašavalta, livvinkarjalan kelel: Karjalan tazavaldu, suomen kelel: Karjalan tasavalta), om Venäman Federacijan subjekt, Venäman üks' valdkundoišpäi.
-
Valdkundan pälidn om Petroskoi.
-
Valdkundan Karjala - nimen jured oma tundmatomad lophusai, no om idejoid, miše se voib olda amuižes suomalaižes *karja - sanaspäi (venäks - "скот"), mitte tuli amuižes germanialaižes *harjaz - sanaspäi (venäkas "войско, армия"); -la - lop' znamoičeb ma-sanad (venäks "земля") (rindatada "Kalevala", Pohjola).
-
Toine idei om siš, miše necen sanan jured oma baltian гарья - sanaspäi (venäks "гора").
-
Valdkundaline kel' om venän kel'.
-
Sulakun 20.päiväl om Karjalan da vepsän kirjkelen päiv.
-
Karjalan piduz’ om 660 kilometrad pohjoižespäi suvehesai, 424 kilometrad päivlaskmaspäi päivnouzmahasai.
-
Valdkundan reljef om kukhakaz tazangišt, kudamb vajehtase päivlaskmas Päivlaskman karjalaižeks ülüseks.
-
Karjalan pohjoižes om Karjalan kaikid korktemb sija om Nuorunen-mägi.
-
Karjalan Valdkund om mugoižes aigvös, mitte ozutase rahvahankeskeižen standartan mödhe kut Moscow Time Zone (MSK).
-
Ero Mail'man koordinatoran aigaspäi UTC om +3:00.
-
Karjalas om läz 60 000 järved.
-
Sikš ku Karjalan ma om Baltian kristalližel ščital, ka äjiš jogiš oma kosked, a niiden randad oma kivil.
-
Karjalas om 27 000 joged.
-
Klimat om ven paksuidenke sadegidenke, i se vajehtase Karjalan mal merižespäi kontinentaližehe.
-
Tal'v om lumekaz, rainiž, tobjimalaz ei ole kovid pakaižid.
-
Keza om lühüdaigaine da läm’, paksus vihmub.
-
Keskmäine temperatur vilukus om −8,0 C°, heinkus +16,4 C°, nepsuz’ — läz 80%.
-
Sadegiden lugumär vodes om 500–700 mm.
-
Karjalas om 558 saskelmižiden sijad, 31 sugud kovad tarbhašt mankaivatust, 386 torfan saskelmižiden sijad, 14 sijas sadas vet maspäi, 2 sijas sadas minerališt vet.
-
Sen ližaks jenotanvuitte koir om Venäman Edahaižen Päivnouzman faunan akklimatiziruitud ezitai.
-
Vodelpäi 1960 om mecsigoid da kosulid.
-
Kezal om äi gavedid: säs'kid, čopjäižid, kägentäid, kärbhaižid.
-
Karjalas om enamba kavag'mecoid: pohjoižes — pedajid, suves — pedajid da kuzid.
-
Karjala om marjoiden ma, kus kazvab bol, mustikaine, jonikaine, garbol, murikaine, babarm, čigičaine, sestrikaine.
-
Karjalas om kaks’ kaičuztahod: "Kivač" da "Kostomukšan".
-
Valdkundas om koume rahvahališt puištod – "Vodlozerskii" (sen pala om Arhangel’skan agjas), "Paanajärvi" da "Kaleval’skii".
-
Karjalas mugažo om kaks’ muzei-zapovednikad: "Valaam" da "Kiži".
-
Karjalan vadkundan päzakon om Karjalan Valdkundan konstitucii.
-
Necen konstitucijan mödhe Karjalan Valdkund om Venäman valdkund valdkundaližen ohjandusen formanke.
-
Valdkundan da Venäman valdmehišton erod om vahvištoitud vodel 1999 zakonas № 184-ФЗ "Venäman valdkundaližen valdmehišton zakonantegijoiden da zakonanpästandan üleižiš sändoiš".
-
Karjalan valdmehišt om Petroskoiš.
-
Valdkundan eläjiden lugumär Venäman statistikan mödhe om 523 856 mest (2024).
-
Eläjiden vähenzoitamine om homaitud kaikiš Valdkundan rajonoiš.
-
Lidnan eläjid om 78% kaikes rahvahaspäi, külän eläjid om 22%.
-
Karjalas ristituiden sündumine om kahthe kerdaha vähemba ristituiden kolendad.
-
Karjalas om popul’arine tradicionaline, aktivine, kul’turine da ekologine turizm.
-
Karjalas om lujas äi istorijan da kul’turan muštpachid, puhtaz londuz da vähän eläjid.
-
Lujas populärižed oma karjalaižed petroglifad – unikaližed kuvad, miččed om tehtud kal’l’oil.
-
Nenile kivikuvile om jo läz 6000 vot.
|
| 39 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Valentina Pivnenko
(Валентина Пивненко)
|
-
Valentina Nikolajevna Pivnenko (norudes Vasiljeva, om sündunu kezakun 14.^ päiväl 1947, Petroskoi, KFSSR, SSSR) — sovetskii profsojuzan da partijan mez', venälaine politik, Valdkundaližen Duman III, IV, V, VI, VII da VIII kucundoiden deputat.
-
Om sündunu vodel 1947 Petroskoiš.
-
Ühtes toižidenke tugezi Aleksandr Ruckovad, sikš ku hän om Boris Jel'cinan opponent, no jäl'ghe redukun voden 1993 azjtegoid Pivnenko enamba ei tugedand Ruckovad.
-
20.sügüz'kud vodel 2021 Karjalan keskmäine valičendkomissii sanui, miše Valdkundaližen Duman VIII kucundan deputataks karjalaspäi om valitud Valentina Pivnenko, kudamb sai 27,69 procentad Karjalan valičijoiden än't.
-
Valentina Pivnenkon zakoniniciativoiden suremb pala om sidotud social-ekonomižen olendanke Karjalas, sai ljgotoid valdkundale da Edahaižen Pohjoižrajonoile.
-
Valentina Pivnenkol om man pala pindal 2535 m², pert' 103,5 m², kaks' garažud, kül'bet', mugažo fater 137,3 m².
-
Om mehel, om poig da tütär.
|
| 40 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
повесть |
Nina Zaiceva.
Minun vepsläine oza
(Мое вепсское счастье)
|
-
Konz homendesel tat läksi radole, mamoi sanui minei:
– Veraine, meil om tarbhaine azj sinunke,
-
Mö ved’ kaik olem ičemoi rahvaz, ka kel’-ki meil om ičemoi.
-
No möhemba meile sanutihe, miše om kel’tud pagišta suimil ičemoi kelel.
-
Eraz prihaine, hubin pagižijoišpäi venäks da völ mugoine pirpitušk, ei mahtand ištta ühtel sijal tünäs i kundelta, konz hänel küzutihe, keda hänen kodiš om kodiživatoišpäi, ka hän vähäižen meletahti i muga boikas sanui venäks: "deduška i babuška – domašnije životnije".
-
A ku kanz om sur’, da völ kodiživatoid äi, ka sidä enamban vet tarbiž.
-
Hän kacuhti sel’grodan snimkale i sanui:
– Vera Ivanovna, sinä oled kuti tedomez’, kabinetas radad, a sinun sel’g om kuti kormadajan sel’g, kudamb kandiši äi surid jüguid.
-
Konz minä kodiš starinoičin mamale da tatale, kut keitän sömäd, mamoi täputeliškanzi käzil:
– Avoi, Ivan, hänele sigä om löumain.
-
Ei sö nimidä, kacu, mitte laih om.
-
Sigä škol om rindal.
-
Heil om ani sur’ pert’,
-
Lehm-ki heil om.
-
Pahoin kazvatadud neičukaine om!
-
Sid’-se mamoi sanui:
– Avoi, mamoi, a minä kacun, mikš Veraine muga laihtunu om, voib pugetada neglan sil’mäižehe.
-
saneli:
– Tusk om ühtelein söda.
-
Nastoi-tädi sanui:
– Hüvä om, miše Sofja Mihailovna läz eläb.
-
Kacu, mitte vauged mod sinai om!
-
– Nastoi-tädi, mi tehnus om, mikš minä olen veres?
-
Nece om garbolsok.
-
Nene oliba minun ezmäižed meletused siš, miše jogahižel ristitul om ičeze kodima.
-
| Mugoine-žo eläb om, čomaine, kaposaine!
-
No nügüd’ ei ole se aig avaita recept.^ Kenele se tarbiž, ka löutud kaik om jo.
-
Ulli-baboi om vanhaine jo, ei voi, no Tal’oi-tädi ei hondombid pašta.
-
– Ka meil-ki om!
-
Valagam vähäižin stokanoihe, mujuštam, mi nece om.
-
Hän el’genzi, miš om azj, ei magadand, varasti homendest, miše nevoda meile mända aitaižehe.
-
"Kusak nece meiden sur’sil’mäine om?"
-
A hän om mugoine laihaine, mugoine pičukaine, a vädrad oma jügedad!
-
Hüvä om, miše hot’ mäni äjak-se aigad, no Al’aine voi tirpta, i hänele ehttihe tehta leikatuz.
|
