| 31 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Kut živatad tal'vduba?
|
-
Sil om hüvä da läm’ karv, mitte tal’vel tegese völ lämembaks.
-
Händikaz om lujas näl’ghine tal’ven aigan, sikš lihansöjad ühtneba gruppoihe, miše oliži kebnemba mecata ‒ tabata hirbed, mecsigad vai tošt živatad.
-
Mecsiga
Tal’v om kaiked jügedamb aig mecsigan täht.
-
A ku tal’vel om äi lunt, se om völ jügedamb, sikš ku mecsiga ei voi löuta lumen al jurid, dubmunid.
-
Mecsigale om jüged kävuda, sikš ku lujas lühüdad jaugad kaiken aigan uptaba lumehe.
-
Konz irdal om pakaine, mecsigad voiba peittas heinkegoihe, miččed jäba pöudoile tal’veks.
-
Mugažo oraval om terav riža.
-
Vaiše löuta sömäd tal’vel jänišale om jüged.
-
Hir'
Kezan lopus da sügüzel hired lähteba sijoihe, kus om sömine.
|
| 32 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Švecova Darja .
Pohjoine loštand da sen peitused
|
-
Londuses om äi čomid da melentartuižid azjoid.
-
Ozutesikš, Venämal loštand paksumba om vihand, a Kanadas – rusked da pakuine.
-
No päiväižen vauged – nece om penikaižiden časticoiden äjüz’, radiacii.
-
Se om varukaz rustitun täht.
-
Päiväine kaiken aigan tacib ümbri ičesaze gelijan protonoid da elektronoid, miččiden piduz’ om 400-800 kilometrad sekundas.
-
Ozutesikš, Jupiteral se om ul’trafioletižes spektras, i ristit ei voi nägištada sidä.
-
Kaiked suremb pohjoine lostand om Saturnal.
-
Sigä sen korktuz’ om 1200 kilometrad.
-
Nägištada pohjošt loštandad om oza.
-
Melentartuižed tedod
Om kut pohjoine loštand, muga om suviloštand-ki ‒ Aurora Australis.
|
| 33 |
Младописьменный вепсский
|
фольклорные тексты |
сказка |
Polunicin Ilja.
Villasine sarn
|
-
Tal’vel päiv om lühüd, pimenzub pigašti.
-
Čoma om!
-
No hö oma pätnuded, miše mecan kal’t om jüged astta: tal’vel mecas oma übused, kävuda om jüged.
-
Hän oti necen langaižen da vedi, kacub – langaine-se om pit’k!
-
A miše ei olnuiži tuskikast ištta, Träšoi tartui radho – hän pigašti mahtoi löuta ičeleze radod: keraine-se naku om, ved’ langaižen hän kaiken käri.
-
A pimedas mecas om opak, ku sinä oled lambhaine.
-
Edahaks hän jo om lähtnu, kodi om jo läz.
-
– Ken sigä om?
-
– Om tetab, kuspäi, – sanub Träšoi.
-
Träšoi oigendab hänele kaglpaikan – koskub enččehe, vaiše poimetiž om toinevuitte: ende kuzed-kuvad oli kudotud, a nügüd’ oma lumitähthaižed kaikehe pidudehe.
-
– Om pit’kha starinoita!
-
Tägä sarnale-ki om lop.
|
| 34 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
P’otr Vasiljev.
Čudokaz matk Šimjärvehe
|
-
Sadas Šimjärvehesai om jügedahk.
-
Neciš pühäkodiš valatadihe P’otr Terentjevad, a sen kaumištol om mahapandud hänen kazvatajad.
-
Kacmata sihe, miše kaikuččel necen matkan ühtnikal om äi radod da azjoid kodiš, hö löuziba voimusen tulda ezitatoiden kodimale kulištamha Šimjärven lainehiden läikičendoid, nägištamha ičeze sil’mil Kamennii Navolokad da toižid sijoid, süvenemaha tactud küliden enččehe eloho...
-
Pühäkodin uskihe om azotadud muštlaudaižid, miše rahvaz muštaiži ičeze man gerojiš.
|
| 35 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Ivanov Andrei .
Babarmkeitoz
|
-
Sügüzel mec om ani toine, eskai haju mecas om erine – siš om babukoiden da marjoiden duh.
-
Nägen, miše samvar sinai om pandud!
-
Lenda adivoihe, minai om marjkeitoz.
-
Mecnik jo om pannu varha tal’veks marjoid da babukoid, sikš tahtoi adivoičetada haragad.
-
Kondjal tämbei om sündundpäiv, sikš neglik tahtoiži lahjoita hänele magukast babarmkeitost.
-
– Kacu, mitte sur’ bank minai om.
-
– Ala varaida, meil om lahj, se om sur’ bank marjkeitosenke.
-
– Om žal’, oravaine, – sanui jäniš.
-
Ved’ sündundpäivän om opal olda ilma lahjata, – sanui orav.
-
Oravaižele nece babarmkeitoz om tarbhaine, a ku orav tegese tervheks, se om paremb lahj minei, – sanui kondi.
-
Mitte hüvä sündundpäiv¦-ki tämbei om!
|
| 36 |
Средневепсский западный
|
диалектные тексты |
бытовой рассказ |
Kut leib tehtihe
(Как хлеб заготавливали)
|
-
A tapt mugoi: om sur’ mugoine oli pit’k kalu, pit’kale kalule alahan vuu lühüdemb kaluine sidodut kut-se norou, nu necil mašt’as i tapoiba ninga.
|
| 37 |
Северновепсский
|
диалектные тексты |
бытовой рассказ |
Kil'bet'
(Баня)
|
-
Edel rosanikal ot’he kived, nügüd’ om kac se rataze kivel, ka om nened kived panoba, kacu miil ka nügüd’ tože oma nened kived pandud.
|
| 38 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Änižröunan posadad: nimiden peitused
|
-
Kalag’-külä om üks’ Änižröunan suriš külišpäi, kuna mülüb äi toižid penid külid.
-
Kalag’ om sur’ posad, mitte seižub Karjalas Änižjärven randal ei edahan röunaspäi Piterinke Vitegran traktan pidust.
-
Se om kaikid suremb külä Kalagen küliden keskes.
-
Om tetab, miše ende vepsläižed küläd tehtihe "pezan"-ladul kanzan principan mödhe.
-
Iče Kalag’-nimi om tehtud Kalag’-jogen nimespäi.
-
Nece om lujas popul’arine pohjoižvepsän küliden nimiden lad.
-
Kalag’-jogen ümbri tehtihe-ki posadoiden "peza", sikš pezale om anttud Kalag’-nimi.
-
Irma Mulložen mel’pidon mödhe Pos’olkad oliba pagastan rindal vai pagastoiden sijas, no om melentartušt, miše Kalages Pagast da Pos’olk seižuba erazvuiččiš külän agjoiš.
-
Erasiden posadoiden nimed om tehtud baltianmeren suomalaižiden modelin mödhe.
-
Mugoine om Kalagen Koiranmättaz.
-
Nece posad om kaumišton toižel polel da ozutab necen elonsij an ladule: sigä pertid seižuiba penel mäthudel.
-
Čuurušk-nimi om anttud elonsijale čuurkiven taguiči.
-
Voib olda, nece nimi om anttud pöudoiden taguiči, miččed oliba necil sijal.
-
Om melentartušt, miše venäks Ozr om Žitnoručei, kus om oja-sana, mi ozutab sen elonsijan laduhu.
-
Ropei-posadan nimi venäks om "Ropručei".
-
Nece om lujas vanh nimi, mitte oli manitadud azjbumagoiš eskai 1850-vozil, no sid’ sen polhe ei ole sanutud nimidä.
-
Venän nimespäi nägub, mitte toine toponiman pala om "oja", a ezmäine voi tehtud vepsän "roppaz" – sanaspäi, mitte znamoičeb jätorosad, vai lüdin sanaspäi "ruopaz", mitte znamoičeb kividen kogon pöudol.
-
Kaikuččel toponimal om ičeze sändod da zakonad.
-
Tedod om ottud Irma Mulložen "Очерки вепсской топонимии"-kirjaspäi.
|
| 39 |
Младописьменный вепсский
|
фольклорные тексты |
сказка |
Kondi-mecančapai. 1
|
-
Kezal mecas om äi sömäd, ojaižiš da mecjärviš äi kalad.
-
No parahim kondjan söm om mezi!
-
Se oli korktas, i kuni libud sinna – mezjaižed pureškandeba, ka i onduz om kaid – sihe käpš-ki ei mülü.
-
Hän ozutab minei, kus om enamb met!
-
Kolkotez kus-se läz om, a tikad ei nägu.
-
Kondi kacuhti čaptud puihe, jäl’ges kirvheze i meletaškanzi: "Nece pen’ mecančapai om lujas vägekaz.
-
Hüvä minai kirvez om!
-
Nece hoik om, nece – sanged, nece – kover, nece – oksakaz, nece – pehkokaz.
-
Oravad tuliba, lindud lendiba kaikiš polišpäi, jänišad sid’ kut sid’, eskai reboi tuli – kaikile om melentartušt, kut kondi ičeleze pertin zavodib leta.
-
Kacuhti, meleti: "Libuda ondusennoks om korktas, ka langeta-ki voib.
-
Naku mitte kirvez hüvä om!
|
| 40 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Minun dedoi
|
-
Sveta sizar om kaikid penemb laps’ perehes.
-
Heil dedanke ero igäs om 12 vot.
-
Minun täht dedoi ei ole vaiše läheline ristit, nece om todesižen mužikan da mehen ozutez i ideal.
-
Tundui, miše hän armastab kogonašt mirud, miše hän om vaumiž sebata kaiked necidä mirud ühtes iloidenke da bedoidenke.
-
Nacein, muga om¦-ki.
-
Nügüd’ baboile om 89 vot, a hän muštab, kut hänele oli huiged neciš azjas.
-
Hän sanui: "Naku om teile tomaižid jänišalpäi."
-
A mijal om koir...".
-
Azj om siš, miše dedan ak, minun baboi, om inkerilaine.
-
A suomalaiž-ugrilaižiden keliden pävaihišt om ühtejitte, erasid sanoid voib kebnas el’geta.
-
Minä ištuin babanke da dedanke keitimpoles da kundlin heiden "suomalaiž vepsläižid" vaihid da sanuin: "A angliaks "koir" om "dog"!
-
Nece om kutse čudokahašti, om jüged el’geta...
|
