| 421 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
детский фольклор |
Ken om vedäi?
|
-
Mugažo hänen kirjas om ningoine lapsiden runo, mitte voib kävutoitta, kut lugemine:
Torpale, rorpale
Torpale, rorpale,
Hiirele, haragole,
Varišele, kron’ale,
Griškale, Miškale,
Paramonan Troškale.
|
| 422 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Baboi
|
-
Sen nimi om baboi,
Hän armastab meid.
|
| 423 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Marina Mališeva.
Čoma kezalebu
|
-
Om hüvä, konz om voimuz nähta uzid sijoid, tundištadas melentartuižidenke ristituidenke, tedištada midä-se ut mas, sen eläjiš.
-
Sigä om lujas čoma londuz.
-
Mö tundištimoiš Nurmes-lidnan istorijaha da melentartuisijoihe, ”Karjalaižen külän” arhitekturaha, oleskelim vanhas ”Bomba”-pertiš, miččel om pit’k istorii.
|
| 424 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Valentina Grekova.
Puhtaz londuz – vahv tervhuz’
|
-
Tämbei ümbrišton varjoičuz om tärged problem i se om lujas aktualine.
-
Čoma Änižen rand om hüvä sija, miše lebaitas lämäl kezal.
-
Jose om muga jüged kerata redud ümbri siš sijas, kus sinä lebaidatoi i otta sidä kerdale?
-
Nadeimoiš, miše ristit, kudamb jätab redud jäl’ges ičtaze, kerdan azotase i johtutab, min täht hän om sündnu necile male i min täht sündutab lapsid.
-
Necil vodel mö homaičim, miše jändusid randal om vähemba, mi toižil vozil.
|
| 425 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Darja Hil’.
Tundištagatoiš: Vengria!
|
-
Vanhembad-žo ristitud meletaba, miše Vengria om ma, kus oma termaližed veded da hüväd kazvmused da plodud.
-
Vengria – nece om kontinentaližen Evropan südäin da üksjaine suomalaiž-ugrilaine ezitai indoevropalaižes alovehes.
-
Hän-žo om Collegium Fenno-Ugricum-institutan pämez’ da kezakursiden tegii.
-
Lidnale om jo enamb 700 vot, hot’ sen tegendan oiged päiv ei ole tutab.
-
Rimalaižed konz-se meletiba, miše kazvatada vinpuid Badačon’ (Badacsony)-mägipautkil om hüvä idei.
-
Ved’ nece vauged vin om jo amu tehnus legendaks da sil om čoma arv eskai kodiman irdpolel.
-
Todeks, nece mägi om kuti sur’ vinpuiden pöud, mitte om čomitadud kaidoil tehuzil da tradicionaližil pertižil.
-
Mugažo Badačon’tomajas sadas bazal’tad (Pühän Imren pühäkodi om tehtud bazal’taspäi) da völ nece lidn konz-se oli Jozef Egri (József Egry)-pirdajan kodin.
-
Ičein täht minä homaičin, miše Karjala om oiktal tel: joukvestišt da literatur vepsän da karjalan kelil – nece om sur’ pl’us, rahvahaližiden keliden opendamine školiš – mugažo čoma azj.
-
Sid’ mö ajoim kaikil ajamil (eskai tutabal Budapeštan metrol, mitte om ezmäine kontinentaližel Evropal).
-
Hän tuli tundištamhas meidenke futbolkas ”Trondheim”-kirjutesenke da sid’ minä el’genzin, miše hän om ”kebn’” da melentartuine mez’.
-
Mugažo professoral om hüvä jumoran riža.
-
Nece om čoma kel’tedomez’, poliglot (mö nügüd’-ki em tekoi, äjak kelid hän tedab) da aktivist.
-
Nece om ristit, kudambale ei ole üks’kaik, ristit, kudamb paksus nägeb edelpäi negativižid tendencijoid suomalaiž-ugrilaižes kel’mirus, no kaiken-se hänel om väged, miše tehta projektoid, painda kirjoid.
-
Janoš om lujas rohked tedomez’ da varastab mugošt rohktut meišpäi.
-
Hän sanui minei siš, kut om hüvä opeta ”varutomad” azjad da siš, mikš nece om ližatoi azj.
-
Hän sanui, miše pidab tehta ičeze azjad da ei sa kundelta nenid ristituid, kudambad sanuba, miše se om tühj da ei ole tärged.
-
Tägä om miš meletada.
-
Nece om čoma ma, kus eläba südäimeližed ristitud i miččel om jüged istorii.
|
| 426 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Mi painasti valičusehe?
|
-
Jäl’gmäžel aigal om äi tahtnikoid päzuda opendamhas necile kafedrale.
-
Nece om enamb, mi männudel vodel.
-
Erasil heišpäi oma vepsläižed jured, erasil ei ole, no kaikil päzunikoil om melentartuine istorii.
-
Kaik nece libuti minun henged, da minä el’genzin, miše nece kul’tur om läheline minei”.
-
Paiči necidä se om vähäluguižen rahvahan kel’.
-
Minä meletan, miše om lujas äi venäkelišt literaturad, mitte ei ole kätud vepsän kel’he.
-
Aleksei Titov: ”Minä olen Olenegorsk-lidnaspäi, mitte om Murmanskan agjas.
|
| 427 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Karolina Lonina.
Minun pradedoi
|
-
Rürik Lonin om tetab kaikile kut muzejan tegii, vepsän fol’kloran keradai, Vepsän rahvahan horan ühtnik da vepsän kelen opendai, no paiči necidä hän oli Loninoiden sugun augonpanijan.
-
Anna Petrovna Lonina (Karginskaja) om minun prababoi.
-
Hän om sündnu Vehkojaha.
-
Vanhemb poig om hüvä sauvoi.
-
Hän om lendnu äi pertid da nügüdehesai abutab külänikoile.
-
Hän om minun dedoi (tatan tatoi).
-
Tervhuz’ om jo väl’l’.
-
Noremb poig Viktor kirjutab runoid da om hüvä kalanik.
-
Nügüd’ hän om ”Šoutjärvelaine”- ecindjoukun pämez’.
-
Meiden prababoil da pradedoil om seičeme vunukad da kaks’ pravunukad.
|
| 428 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Heini Rostkova.
Konz kodikeles hengen kibištab…
|
-
Venämal paiči venän kel’t om läz 100 rahvahališt kel’t, niišpäi 59 oma kirjkeled, niil paindas literaturad da lehtesid.
-
Iče hän om Iževskaspäi, radab sigä universitetas.
-
Aleksei om filologižiden tedoiden doktor, runoilii da kändai.
-
Lekcijal Aleksei sanui, miše Venäman suomalaiž-ugrilaižil literaturil om enamba problemoid i ned tobjimalaz oma ühtejiččed.
-
Ozutesikš, nenil literaturil om enamba runotust, mi prozad.
-
Äjad oma mugošt mel’t, miše sün sihe om rahvahiden mentalitet.
-
No sihe om äi toižid-ki süid...
-
Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden heimsido nügüd’ om ani edahaine.
-
Ozutesikš, marin da karjalan keliden keskes om sur’ ero.
-
Heile om jügedamb ühtes kaita ičeze kelid.
-
Neciš azjas türkilaižile kelile om kebnemba kehitoittas.
-
Nece om lujas tärged sen kehitoitandan täht.
-
No neciš-ki azjas om kaks’ pol’t.
-
Kaikuččel kirjutajal om taht, miše händast lugetižihe.
-
(Vähäluguižiden rahvahiden literatural neciš azjas om sur’ problem.
-
Sišpäi sündub küzund – mittušt literaturad lugeda rahvahaližeks: mitte om kirjutadud rahvahaližel kelel vai miččen avtor om rahvahan ezitai.
-
I kaikutte mel’pido neciš azjas om oiged.
-
Aleksei Arzamazov om mugošt mel’t, miše rahvahaline literatur om ezmäi kaiked kodikelel kirjutadud.
-
Sil kaikutte tahtnik voi nägištada, mitte äirahvahaline om meiden ma, kundelta, kut kuleba runod Venäman rahvahiden kelil.
-
Kel’ om kul’turan jäl’gestuz.
|
| 429 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Uskon, kaičen istorijad
|
-
Necen konkursan finalaha om lähtnu Karjalan TV-n radnik, vepsläižiden teleprogrammiden tegii Maria Filatova.
-
– Nece telekinoforum om nor’, no kaikuččel vodel sihe oigetas kaik enamba fil’moid.
-
Nece om todeks sur’ lugu.
-
Meiden rahvahaline redakcii om oigendanu kuz’ fil’mad.
-
Žurijouk om valičenu meiden ”Aigoiden sidoi”-ciklan vepsän kelel.
-
Min polhe se om?
-
– Neciš ciklas om viž fil’mad i kaikutte om kuti ekskursii Šoutjärven vepsän etnografišt muzejadme.
-
Ved’ se om lujas bohat i sen polhe voib starinoita lujas äjan.
-
No pidab sanuda, miše hot’ idei oli-ki minun, kaik-se nece om äjiden ristituiden rad.
-
Sikš, pidab sanuda, miše nece om meiden ühthine rad.
-
Om tetpas, miše vepsläine rahvaz pidäb sures arvos londust, miše om veroid ižandoihe da emägoihe.
-
Meletan, nece om oiged azj – zavodida ekskursijad muzejadme neciš temaspäi, ved’ se andab adivoile kuti ”kuvan” vepsläižiš, heiden tabas, heiden elos.
-
Snimda ezmäižen fil’man oli jügedahk: tem om mugoine, miše pidi meletada, kut paremba ozutada sidä.
-
Videndes fil’mas starinoičim, mitte irdnägo om vepsläižel pertil, ozutim sen arhitekturad da sel’genzoitim, miše kaikuččel pertin čomitesel oli ičeze znamoičend.
-
– Fil’m arhitekturan polhe om sanu konkursal erižen premijan, omik muga?
-
Sikš miše finalistoid oli äi, a nominacijad oli vaiše kuz’, ka žuri om pätnu antta ližalahjad niile fil’moile, miččed tuliba heile mel’he.
-
Nece om sur’ vägestuz meiden täht.
-
Ved’ kaikuččel ristitul om ičeze istorii, ičeze elo-oza, ičeze taba.
-
Minei om mel’he snimda programmad vepsläižiden polhe.
-
Sikš minä vedän ciklan, miččel om nimi ”Vauktan vesin starinad”.
-
– Om tetpas, miše ei kaikutte vepsläine el’gendab vepsän kel’t.
|
| 430 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Läksi Čoma praznik
|
-
Hän ozateli kaikid eläjid praznikanke, sanui lämid sanoid ristituile, kudambiden jüged rad om sidotud kiven samižehe.
|
