| 41 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Heini Rostkova.
Kümnes minutas voib starinoita äjas
|
-
A ku pagišta noriš naižiš, kudambad vedäba projektad, ka hö iče oma vepsläižed, heiden henged holduba vepsän kelen kaičendas.
|
| 42 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Üks’ om hüvä, a kaks’ – paremb
|
-
Starinoičemaha kodikeliš oli kuctud nel’l’ paginikad: suomen kelen opendai Tatjana Islamajeva, TV:n toimitai Ol’ga Ogneva, universitetan üläopenik Sv’atoslav Polin da aktivist, ”Karjalan kelen kodi”-projektan ohjandai Natalja Antonova.
-
Hän muštab, mitte hüvä reputacii oli sil, miččed čomad suomen kelen opendajad radoiba tedokundal, miččid mahtokahid openikoid se pästeli.
-
Tuldes Karjalaha hän radaškanzi Karjalan Suomen kelen keskuses opendajan.
-
Ezmäks, nügüd’ Karjalas om vähä suomen kelel pagižijoid da vähä suomen kelen specialistoid, kudambad voižiba opeta lapsid kel’he lapsiden päivkodiš, školiš, universitetas.
-
Toižeks, suomen kelen tedo abutaiži äjile löuta radod, tehta uzid kosketusid, olda rohktan matkoiš Suomehe.
-
Mö harjenim pagišta venäks, hot’ tedam kodikel’t, i kaiken aigan sanelem kelen kaičendas.
|
| 43 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Tärged eloten valičuz
|
-
Vepsän kelen gruppas om üksjäine priha – Rostislav Mel’nikov, kudamban jured oma Petroskoišpäi.
-
Hän sanui, miše tahtoib jatkta vepsän kelen opendust, sikš miše se om hänen kodikel’.
-
Liliana Beženar’ Čerepovec-lidnaspäi da Aleksandra Drai Kovdor-lidnaspäi tahtoiba olda suomen kelen kändajin.
-
Neiččed toivoba, miše vepsän kelen tedo abutab heile suomen kelen opendamižes.
|
| 44 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Praznik vepsän mal
|
-
Rahvahaližen i regionaližen politikan ministerstvan päazjantedai Ol’ga Sobolenko andoi kitändkirjeižid vepsän kelen i kul’turan kaičendas da popul’arizoitandas Jurii Mugačevale, Galina N’učaginale, Nadežda Voinožele i Tatjana Gofmanale.
-
Ristituiden keskes, kudambad tämbei pühäšti kaičeba kel’t i tradicija oid oma Jurii Mugačev – vepsän kelen tedai, ezmäižen openzihe vändmaha stribunikal, om äjiden vepsläižiden pajoiden avtor i tegii, Faina Mihejeva – ”Armaz pajo”–fol’klorgruppan ohjandai, openzi lapsid vändmaha kantelel, Jevgenii Markov i Mihail Pidžakov pajataba ”Keradam i kaičem”–fol’klorgruppas.
|
| 45 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Liza Mironova.
Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi
|
-
Suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden ezitajad erazvuiččiš regionoišpai starinoičiba kelen situacijas da rados, mitte tehtas kul’turan kaičendan mödhe konkretižiš regionoiš.
-
Mö tedištim vengrian kelen situacijas heiden regionoiš, rindatim senke, mi tegese meiden rahvahal.
-
Kaikuččel päiväl meidennoks tuleskeliba Budapeštan universitetan üläopenikad da aspirantad, kudambad vediba vengrian kelen openduzčasuid, starinoičiba man istorijan polhe, a ehtoidme pajatiba vengrialaižid pajoid.
|
| 46 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva.
Vepsläižil om toivoid i varastusid
|
-
Vepsän kul’tursebran 30–voččeks jubilejaks mö pätim tehta kirjutesiden cikl, mitte om omištadud ristituile, kudambad tegiba suren panendan vepsän rahvahan kelen da kul’turan kaičendaha da kehitoitandaha, i tärktoile sebran radoile, miččed oli tehtud neniš voziš.
-
Petroskoin valdkundaližes arhivas löutihe kirjutadud muštpacaz vai pam’atnik, miččen nimi om ”Karjalan kelen leksikon”.
-
Vepsän kul’tursebran ustavan päazjaks om kirjutadud: udes sündutada vepsläižed kirjamed, tehta i kehitoitta vepsän kelen orfografijad, ladida openduzkirjoid i avaita vepsän kelen opendamišt školiš.
-
Sikš vepsän kelen kursid-ki tehtihe kaikiden täht.
-
Sikš ezmäižen vepsän kelen opendajan om-ki tehnus muzejan radnik Rüruk Petrovič Lonin.
-
Möhemba tulijad opendajad oma jo openus universitetas, heile oli kebnemb rata opendamas kel’t, ved’ hö tedaba jo kelen strukturad, sistemad, mittušt oma sanuded universitetas ezmäi kaiked Maria Ivanovna Mulloželpäi.
-
Om tärged se, miše hö kaik tahtoiba rata vepsän rahvahan, kelen oblastiš.
-
Pidab ei vaiše opeta äjak-se, no kazvatada-ki mugošt intelligencijad, kenele mel’he om ičemoi rahvahan kel’ da kul’tur, ked eciba voimust radmaha sen kul’turan da kelen oblastiš.
-
En voi jonoštada, miše kelel pagižijoiden lugumär lujas kazvoi, no kaiken-se kazvoiba kelen resursad.
-
Ka, ezmäižiš openduzkirjoiš meil oli toivoid sihe, miše vepsän kelen openikad enamban teziba kel’t.
-
Muštan vepsän kelen tundijoiden konkursoid...
-
No kaikense om hüvä, miše škol ecib uzid voimusid kelen elon täht.
-
No ved’ keled, hot’ oma-ki heimos, oma erižed, kelen grammatikad oma toinejiččed.
-
Em-ik mö viškakoi kelen eričusid maha?
-
No kaiken-se minä, kut vepsän kelen specialist, voin vahvištoitta, miše kel’ kazvoi nenil vozil.
-
Konz sidä ei ole, nece rigehtoitab kelen surmad.
-
Kirjkelen alandused oma literaturas, mitte vahvištoitab kelen elod pidembaks aigkeskustaks.
-
No ku literatur-ki ei voi muga vahvas tugeta kel’t, i se kaikense sambub, literatur kaičeb ičesaze čoman mušton kelen polhe.”
-
Kändmižed abutiba kazda kirjkelen prozale, ned vahvištoitiba kelen orfografijad, sen literaturišt stil’ad.
-
Hän oli loštai kelen tundii, žurnalist, lahjakaz runoilii, čoma fotoiden tegii, artist...
-
Mugažo keskvepsläižele male, Mäggärvehe, om sündunu Valentina Lebedeva, čoma vanhan elon i kelen tundii.
-
Pohjoižvepsläine vepsän kelen tundii Alevtina Andrejeva mugažo täudel südäimel andoihe vepsläižihe azjoihe.
|
| 47 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva.
Meiden ezitatoiden kel’ om nügüd’ Vepsän kel’atlasas
|
-
Kaik kartad atlasan täht tegi surel mahtol Kelen, literaturan da istorijan radnik, tedomašinoiden tehnologijoiden tundii Nina Šibanova.
-
Sid’ tedomehile pidab jo el’geta, miččid küzundoid panda kogomusehe, miččed niišpäi toba erazvuiččid vastusid da ozutaba, kut i mil kelen paginad eroneba toine toižespäi.
-
Sen ezmäižen variantan tegiba vepsän kelen tundijad da tedomehed Nikolai Bogdanov i Matti Hämäläinen.
-
Jäl’gmäižiš sanoiš tundub venän kelen painand: žiteli našei derevni) i muga edemba.
-
Mi koskeb sanoid, ka sid’ mugažo nägub, miše mitte-se pagin kaiči endevanhan sanan, mitte-se kadoti sen, i sen sijale tuli sana venän kelen pohjoižpaginoišpäi: čoma – a suvivepsläižil enamban sanutas bask, hot’ tetas čoma-ki sana; keskvepsläižil sanutas külä, pohjoižvepsläižil – posad, a suvi- i Ojatin vepsläižil paksumb om der’uun’; pohjoižvepsläižed tedaba sanan ravaz, a toižil sanutas vaiše vanh; Vologdan agjan vepsläižed kaiken aigan otaba paginaha sanad kü, a toižed – mado vai venälaižen velgsanan gad; Vologdan agjas sanutas čunz’, a Ojatin vepsläižed – šot i m.
-
Erased sanad, miččed oma endevanhad, tuliba völ vanhas Baltijanmeren prakelespäi, no oma kaičenus vepsän kelen paginoiš erazvuiččikš.
-
Tarbiž olda korktad mel’t kaikuččes kaičenus kelen sanas, ei pida nenagata, konz lehteses vai gazetas om mitte-se lugijale tundmatoi sana vai vajeh.
-
Petroskoin Kelen, literaturan da istorijan institutan fonogrammarhivas om enamba mi 450 časud magnitofonale kirjutadud vepsläšt paginad.
-
Sikš tedomehed tedaba-ki, kut sanuda paremba, miše ei oliži mugošt surt venän kelen painamišt.
-
Ka, venälaižidenke mö olem elänuded jo pitkän aigan, i nece nägub kaikiš kelen oblastišpäi: mö hilläšti kadotam, kut om sanutud ülemba, mugoižid vokalid, kut ä, ö, ü.
-
Mugoižiden sanoiden rivi ei ole-ki lühüd, sanoid sündui vepsän kelen paginoihe vai völ sen endevanhaze prakel’he ei vähän-ki.
-
– om tulnu venäkelespäi vepsän kelen paginoihe jo ani amu) sirttas edemba, ka pidab kacuhtada vepsän kelen vai ičeze mušton süvüdehe, vai vajehnikaha, ecihtada sigäpäi vanhoid-ki sanoid, kaita sanoid, miše ned ei sambuižigoi keles da meiden muštos, ei pagenižigoi sišpäi.
-
Meil om ani čomid kelen tundijoid.
-
Kel’he terminologijan ühtes om tulnu latinalaižid-ki terminoid venän kelen kal’t.
-
Meil, vepsläižil, völ om vepsän kelen tundijoid, ked kirjutaba melentartuižid starinoid, legendoid, runoid.
-
No minä kucun nenid, kenen südäin om vepsläine i se kibištab kelen da rahvahan edeližes elos, otmaha kädehe da abuhu ut Vepsän kel’atlasad mugažo vepsläižid openduzkirjoid, lehtesid, toižid abukirjoid, kacuhtamha kelen formiden da sanoiden äjudehe, el’gendamha, miše kel’ ei seižu sijal, a sen paginoiš om kaičenus endevanh ičemoikeline fond, miččen voib otta da sirtta edemba, meiden norembile, meiden lapsile, miše vepsän kel’, čoma da mahtokaz, vändai da lirine, meiden ezitatoiden kel’ voiži eläda edemba-ki, a ei kadoda man pälpäi.
|
| 48 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Irina Sotnikova.
Pagiškat ičetoi kelel!
|
-
Konferencijal pagištihe ani erazvuiččiš vepsläižid koskijoiš küzundoiš: vepsän kelen kaičendas, kodikelen opendamižes školiš da üläopištos, kundaližiden organizacijoiden roliš da valdkundan abus vepsän rahvahale, etnoturizman kehitoitandas vepsläižiden elotahoiš, norišton aktivižes rados.
-
Ezmäižel sijal oliba küzundad vepsän kelen kaičendas da sen opendamižes lapsile.
-
Kut nägub, Karjalas anttas sur’ homaičuz vepsän kelen opendamižehe da kaičendaha.
-
Ved’ äjiš Vologdan i Piterin agjoiden školiš vepsän kelen urok om kut fakul’tativ, vaiše Vologdan agjan Babajevon rajonan Kujan školas vepsän kelen urok om oficialine.
-
Hän starinoiči: ”Ezmäižile vepsän kelen kursile – kanzklubha, tuleskeliba kogonaižin kanzoin.
-
Kanz nece om ezmäine abu vepsän kelen opendamižes.
|
| 49 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Natalja Anhimova.
Lämäd muštlotesed
|
-
Polina Polikarpovna ezmeižen zavodi vöda vepsän kelen urokoid Šoutarven školas 1990.-vozil.
|
| 50 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Filatova.
Venujan kiven alle vezi ei jokse
|
-
Saamelaine delegacii ozuti, miččes formas voib antta norile mehile kelen tedoid da tradicijoid: hö ezitiba kacujile rep-muzikad saamen kelel.
-
Meiden nored mehed oma aktivižed i äjan radaba kelen kaičendan täht.
-
Eläb pagin oli kelen, kul’turan polhe, man polhe i mugoižiden radoiden polhe, miččed oma igähižile rahvahile tärktad.
|
