| 41 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Kumohka
(Кумохка)
|
-
Veikko šanou:
– Lupauvu, čikko, piijakši.
-
A še kun oli Kumohka, hiän pyöriy, šanou:
– A-voi-voi, piäššä šie milma uloš.
-
A muamo šemmosekši pöläšty, šanou:
– No rikokšen luajit.
-
A poika šanou čikollah, jotta "lämmitä, čikko, oikein kuumakši kiukua nyt, kattila kalie".
-
No čuari šanou:
– Kokki pitäis panna matkah.
-
Šanou čikollah, jotta "täššä on ruoška miula šeinäššä, nyt kun miehet tullah, niin mie šiula šanon: "Pane, čikkon, ruokua vierahilla"!
-
A hiän jo sisärelläh šanou:
– Nyt ne tullah milma tappamah.
-
Paat’uška šanou:
– Mie še kyllä tietäsin kielen tai mielen.
|
| 42 |
Ухтинский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Rosvo-Kliimon starina
(Cказка о воре Клиймо)
|
-
Akka šanou ukollah, jotta "mäne šie käyttele mečäššä, eikö rupie šielä pakajamah".
-
Akka šanou ukolla, jotta "vie tämä poika rosvojen joukkoh, a kun kuatau šiula honkan piällä, niin šiih kuolet".
-
Kliimo šanou:
– Ei ole ni mitä, yksi liinakukla jäi.
-
Hiän šanou:
– Ei še Kliimo kaikičči lähe, nyt on toisen vuoro.
-
Kliimo šanou šiitä, jotta ei hiän yhtä joukošta jätä: "mie lähen käyn pois".
-
Noušou karšinašta, šanou:
– Hospoti pomilui, tämmösenä pruasniekkana šuorietta heinällä, mitä teilä jumala antau!
-
– šanou.
-
– No tulehan, – šanou, – pirttih, niin on työtä-ruokua.
-
Šiitä tuli pirttih, čuari šanou:
– Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet miulta härän varaštua liäväštä.
-
A hiän mänöy niillä saltatoilla šanou:
– Antakkua miula härkä, mie panen tämän liinakuklan liäväh, hiän kuitenki teiltä šuau, a miulta ei šua.
-
No ta tuaš tuli poika pirttih, čuari šanou:
– Äšen rosvo-Kliimo olet, još voit varaštua miulta šyöttilähän orihin tallista.
-
Hiän mäni šinne, šanou:
– Slušivoit, anna kun mie otan šen šyöttilähän, lašemma nämä kiššat šinnе, anna hiän keriäy näitä kiššoja.
-
Hiän ni kačahti, šanou:
– No jo še vei, stukoi-stakoi, – ta tuaš niitä piššalin perällä piekšäy.
-
Čuari pisti piäh ikkunašta, šanou:
– Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet rahalippahan miun naisen elta, šormukšet šormista, korvarenkahat korvista.
-
– Anna, – šanou, – rutto še rahalipaš, šormukšet ta korvarenkahat, moušet ei ni ollut še rosvo-Kliimo, niin vien pois: šiulta hiän šuau, a miulta ei šua.
-
Šanou:
– Mie olen taivahašta, šilma kučuttih šinne pokuajimah.
-
Še rosvo-Kliimo šanou:
– Kyllä šie piäšet, älä varaja.
-
Čuari šanou:
– Šie nakroit milma, jotta petti rosvo-Kliimo, ka pettipähän i šiut.
-
Pappi šanou:
– Elä, veikkon, virka, niin on huikie, jotta en voi rahvahan šilmih kaččuo.
|
| 43 |
Кестеньгский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Kukko kiekuu
(Кукареку)
|
-
Šanou ukko akallah:
– Nyt vain, akka, piäššä milma herroih hyrehtimäh, jumalalla laulamah.
-
Ukko šanou akalla:
– Olin jumaloissa laulamašša, herroissa hyrehtimäššä.
|
| 44 |
Кестеньгский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Kukko kiekuu
(Кукареку)
|
-
Šanou ukko akallah:
– Nyt vain, akka, piäššä milma herroih hyrehtimäh, jumalalla laulamah.
-
Ukko šanou akalla:
– Olin jumaloissa laulamašša, herroissa hyrehtimäššä.
|
| 45 |
Паданский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Homa-väy
(Зять Xoмa)
|
-
Heen šanou akalla:
– Mäne nyt siä kyndämäh, miä rubian nyt murginoo loodimah.
-
Akka šanou:
– Miä ka lähen, van roo kodiroovot.
-
Kuorevakka läikky, kuore selgee myöten valuu, Ноmа šanou:
– Emäšköiniä, midähän on selgä märgä?
-
– šanou heen.
-
Appi šanou:
– A-voi-voi, Homa-väy rukka, mi siula rodii?
-
– No tulit, ni silloin pidäy lähtie, pidäy männä moomoodaš kuččuo pellolda, – šanou lapšilla.
-
– Mäne hot’ siä kuču, – šanou vanhemmalla pojalla.
-
– šanou appi hänellä.
-
– Hoi emäsköiniä, kunna siä diänet, sielä hyvin i lienöy, – šanou akka hänellä.
-
Lapšen pandih kuoppah da lähettih svood’boh: akka root sidä, midä ukko šanou.
-
Ноmа šanou boikoina mužikkana:
– Miä!
-
Ноmа boikoina mužikkana šanou tooš:
– Miä rubian!
-
Ноmа tooš šanou:
– Miä!
-
Naine šanou ženihällä:
– Heitä siä sebeendä.
-
– šanou andilaš.
-
Tootto-appi šanou tyttärellä:
– Ku pidänöy vielä eloh dättee, ni läkkä panemma regeh da viemmä kodih, a ku ei, ni otan da panen laudoo vaš dai seičaš ammun!
-
Tytär šanou:
– Hoi tata rukka, elä ammu, lähemmä kodih!
|
| 46 |
Паданский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Hoi, hurit!
(Эх, глупцы!)
|
-
Moamo päčin panou lämbiemäh, päčissä d’o ollah yhet keglehyöt, leibät voaliu, tytöllä šanou nimie myöteh (en muišša, mi oli tytöllä nimi):
– Mäne kašša rannašša hau.
|
| 47 |
Вокнаволокский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Rahalompša
(Кошелек с деньгами)
|
-
Tuli kotih hyvillä mielin ta šanou akallah:
– Kačo šie tätä rahašummua, kuin löysin äijän rahoa, nyt onnakko köyhyyš lähtöy.
-
Tuli kotih, šanou akallah, jotta "läkkä myö kačomah pyyvykšie".
-
Ukko i šanou, jotta "muailman loppu tulou".
-
Akka šanou, jotta "minne šie miun šuatat muailman lopun aijakši, jotta en näkis muailman loppuo"?
-
Ukko šanou, jotta "kun mänemmä kotih, niin mie šiun peitän".
-
Ukko i ottau akkah puisen alta tai šanou, jotta "jo loppu muailman loppu"!
-
Ukko šanou, jotta "en löytän, akka valehtelou".
-
Akka i šanou, jotta "še oli moniehta päivyä iellä šitä, kun hauki puuttu anšah ta meččo ryšäh".
-
Ukko šanou, jotta "kuulkua työ nyt, konša še šemmoista on tapahtun, vet’ jo akka parka kokonah on höpertyn".
-
Akka i šanou, jotta päivyä ennen muailman loppuo.
-
Ukko i šanou, jotta "akka raiska kokonah on höperö, plašiu".
|
| 48 |
Паданский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Ei viernoi akka
(Неверная жена)
|
-
No tulou yht’enä peenä ukko mečästä, istuotou ildažella dai šanou akalla:
– Akka, tänä peenä mie näin spoossuo ylen pitässä kuuzessa, i miulda priimi kaiken reehän.
-
Akka šanou:
– Priimiygo i miulda?
-
Ukko šanou:
– Priimiy i siulda, – šanou.
-
Heen šanou:
– Olen!
-
– No voi spoossu-rukka, – akka šanou.
-
Akka šanou:
– Himottais peessä, spoossu-rukka, nu en voi hänestä ni kuin peessä.
-
A spoossu šanou hänellä:
– Enämbi vai syötä rieskoo maiduo, argivoida da lihoo, hen sogenou dai siä peezet.
-
Ukko d’oi da söi sil kodvazen i šanou akalla:
– Akka, mintäh en liene rubennu nägömäh.
-
Akka hyvällä mielin sillä kerdoo ukolla šanou:
– Ukko, meilä on häkki, – šanou, – kolmekezän’e.
-
Nukka myö hänen issemmä, ni sie, – šanou, – sproovietet.
-
Ukko šanou:
– En voi, akka rukka, mie iskie, – šanou, – sogeissah, – šanou.
-
Akka šanou:
– Mie kučun, – šanou, – Pekan pellon poikki.
-
Pekka i šanou ukolla:
– Ana mie issen.
-
Ukko šanou:
– A-voi-voi, mie, – šanou, – kolme vuotta syötin häkkie, nin hot’ omasta keestä issen.
-
A ukko nosti hamaran i šanou:
– Hospodi blahoslovi!
-
Akka šanou:
– A-voi-voi, midä sie roovoit?
-
– Nukka, – šanou, – keerimmä rogozah da lykkeemmä karzinah.
-
Akka šanou:
– Lähen mie, – šanou, – kučun abuh Mikin.
-
Mikki šanou ukolla:
– Na pie, ni mie issen.
-
Ukko šanou:
– A mie ku kolme vuotta syötin häkkie, ka hot’ omasta keestä issen.
-
Ukko i šanou:
– Hospodi blahoslovi, hos häkkie ei puuttune, ga Mikkie puuttuu.
-
Ukko šanou:
– Kembä meilä nyt häkin isköy?
-
Akka šanou:
– Kučun mie, – šanou, – Van’kan.
-
Van’ka i šanou ukolla:
– Na pie häkkie, ni mie issen.
-
A ukko šanou:
– Mie kun, – šanou, – kolme vuotta syötin häkkie, ni hot’ omasta keestä issen.
-
Ukkoi šanou akalla:
– Akka, meilä on, – šanou, – sapožnikka d’uomari yl’en, – šanou, – ni män’e sie hän’dä kuču.
-
D’uodih, d’uodih vähän’e, tämä ukko i šanou ombelijalla:
– Vot, – šanou, – meilä on, – šanou, – pokoinikka.
-
Etgo sie, – šanou, – šoottais koskeh?
-
A humal’nikka še kun humaldu, sapožnikka, heen šanou:
– Anaškoo vai täh, mie sidä kerdoo hänen vien.
-
– Kui heen tuli, – sapožnikka šanou.
-
Tooš ku tuli sapožnikka därelläh, hyö šanotah:
– Ka sil, – šanou, – pahoi lykkäit, ga tooš tuli därelläh.
-
Sapožniekka šanou:
– Anakkoo kolmannen kerran juoksen, – šanou, – lykkeen, ei enämbi tule.
-
A sapožnikka šanou:
– Miula tuli vastah, mie duumaičin, što on pokoinikka, i mie hänen lykkäzin koskeh.
|
| 49 |
Вокнаволокский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Marinan starina
(Сказка про Марину)
|
-
Akka tuli kipiekše ta šanou ukollah, jotta "kun mie kuolen, niin elä nai muista kuin Marinoista".
-
– Mänen, – šanou, – akkua eččimäh.
-
– Ota milma, – šanou akka.
-
– En ota šilmä, – šanou, – kun et ole Marina.
-
Tuli kotih ta šanou, jotta "vain kun mie löysin hettien ta šen ympärillä on rahua, vain en ruohtin männä ottamah rahoja, jotta mänen hettieh".
-
– Šanohan miula, – šanou akka, – missä še on, mie käyn rahat.
-
– Et šie šua niitä, – ukko šanou.
-
– No mie, – šanou piessa, – mänen nyt čuarin tyttyö muokkuamah, niin šie tule šiitä piäštämäh.
-
– En lähe, – šanou.
-
Hiän vaštah, tuli kerošta huohtau, šanou, jotta nyt hiän šyöy, mikse ukko tuli, vaikkei käšken.
-
Hiän šanou, jotta "elä tule, vet’ Marina on tiälä čunašša, mie kävin onkitin hettieštä".
|
| 50 |
Вокнаволокский
|
диалектные тексты, фольклорные тексты |
новеллистическая (бытовая), сказка |
Viisaš moršien
(Умная невеста)
|
-
No poika šanou, jotta ei hänellä ole vielä mielitiettyö, no lupuau kumminki huomenekšella lähtie naỉsen eččoh.
-
Tyttö šanou, jotta "mintäh šiula, vierahaisen, ei ollun šuuta eikä nenyä"?
-
Tyttö šanou, jotta "onhan miula tuatto ta muamo ta veikko".
-
– Keitä, – šanou, – šylekšennellen šyötävyä.
-
Hiän läksi pois, šanou:
– Jiä tervehekše!
-
– Ka kun mänin, – šanou poika, – niin kyšy tyttö miulta, jotta "mintäh šiula ei ole šuuta eikä nenyä"?
-
Ukko šanou, jotta "nyt pitäy lähtie šulhasikse: kun šuanemma, niin tuomma, a kun emmä, niin olkah šielä".
-
Ukko šanou min’n’allah, jotta "lämmitä kyly, ta pane kukko kylyn lautojen piähä, ta šiitä varušša ruokua stolalla, ta pane miekka stolan poikki, a iče šuat ruveta muate: myö myöhä tulemma".
-
Ollah jo pois tulošša, niin ukko šanou pojallah, jotta "leikkua šie miulta piä ta kiät ta luo pualikkoja tiellä, jotta matka kuluis huvemmašša".
-
Šanou moršiemellah, jotta "oletko šie huomannun, jotta tuatto höpertäy"?
-
– En, en ole huomannun, – šanou naini.
-
– No höperti še kumminki, – šanou poika, – kun käški mečäštä tullešša leikata miun häneltä piän ta kiät.
|
