ВепКар :: Тексты

Тексты

Лексико-грамматический поиск | Создать новый | ? Помощь

Расширенный поиск ↓

ä

ä

ä

по

записей
Простой поиск ↑

Найдено 372 записи.

No диалект подкорпус жанр Заголовок Предложения
41 Ухтинский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Kumohka
(Кумохка)
  1. Veikko šanou:
    Lupauvu, čikko, piijakši.
  1. A še kun oli Kumohka, hiän pyöriy, šanou:
    A-voi-voi, piäššä šie milma uloš.
  1. A muamo šemmosekši pöläšty, šanou:
    No rikokšen luajit.
  1. A poika šanou čikollah, jotta "lämmitä, čikko, oikein kuumakši kiukua nyt, kattila kalie".
  1. No čuari šanou:
    Kokki pitäis panna matkah.
  1. Šanou čikollah, jotta "täššä on ruoška miula šeinäššä, nyt kun miehet tullah, niin mie šiula šanon: "Pane, čikkon, ruokua vierahilla"!
  1. A hiän jo sisärelläh šanou:
    Nyt ne tullah milma tappamah.
  1. Paat’uška šanou:
    Mie še kyllä tietäsin kielen tai mielen.
42 Ухтинский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Rosvo-Kliimon starina
(Cказка о воре Клиймо)
  1. Akka šanou ukollah, jotta "mäne šie käyttele mečäššä, eikö rupie šielä pakajamah".
  1. Akka šanou ukolla, jotta "vie tämä poika rosvojen joukkoh, a kun kuatau šiula honkan piällä, niin šiih kuolet".
  1. Kliimo šanou:
    Ei ole ni mitä, yksi liinakukla jäi.
  1. Hiän šanou:
    Ei še Kliimo kaikičči lähe, nyt on toisen vuoro.
  1. Kliimo šanou šiitä, jotta ei hiän yhtä joukošta jätä: "mie lähen käyn pois".
  1. Noušou karšinašta, šanou:
    Hospoti pomilui, tämmösenä pruasniekkana šuorietta heinällä, mitä teilä jumala antau!
  1. šanou.
  1. No tulehan, – šanou, – pirttih, niin on työtä-ruokua.
  1. Šiitä tuli pirttih, čuari šanou:
    Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet miulta härän varaštua liäväštä.
  1. A hiän mänöy niillä saltatoilla šanou:
    Antakkua miula härkä, mie panen tämän liinakuklan liäväh, hiän kuitenki teiltä šuau, a miulta ei šua.
  1. No ta tuaš tuli poika pirttih, čuari šanou:
    Äšen rosvo-Kliimo olet, još voit varaštua miulta šyöttilähän orihin tallista.
  1. Hiän mäni šinne, šanou:
    Slušivoit, anna kun mie otan šen šyöttilähän, lašemma nämä kiššat šinnе, anna hiän keriäy näitä kiššoja.
  1. Hiän ni kačahti, šanou:
    No jo še vei, stukoi-stakoi, – ta tuaš niitä piššalin perällä piekšäy.
  1. Čuari pisti piäh ikkunašta, šanou:
    Äšen olet rosvo-Kliimo, kun šuanet rahalippahan miun naisen elta, šormukšet šormista, korvarenkahat korvista.
  1. Anna, – šanou, – rutto še rahalipaš, šormukšet ta korvarenkahat, moušet ei ni ollut še rosvo-Kliimo, niin vien pois: šiulta hiän šuau, a miulta ei šua.
  1. Šanou:
    Mie olen taivahašta, šilma kučuttih šinne pokuajimah.
  1. Še rosvo-Kliimo šanou:
    Kyllä šie piäšet, älä varaja.
  1. Čuari šanou:
    Šie nakroit milma, jotta petti rosvo-Kliimo, ka pettipähän i šiut.
  1. Pappi šanou:
    Elä, veikkon, virka, niin on huikie, jotta en voi rahvahan šilmih kaččuo.
43 Кестеньгский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Kukko kiekuu
(Кукареку)
  1. Šanou ukko akallah:
    Nyt vain, akka, piäššä milma herroih hyrehtimäh, jumalalla laulamah.
  1. Ukko šanou akalla:
    Olin jumaloissa laulamašša, herroissa hyrehtimäššä.
44 Кестеньгский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Kukko kiekuu
(Кукареку)
  1. Šanou ukko akallah:
    Nyt vain, akka, piäššä milma herroih hyrehtimäh, jumalalla laulamah.
  1. Ukko šanou akalla:
    Olin jumaloissa laulamašša, herroissa hyrehtimäššä.
45 Паданский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Homa-väy
(Зять Xoмa)
  1. Heen šanou akalla:
    Mäne nyt siä kyndämäh, miä rubian nyt murginoo loodimah.
  1. Akka šanou:
    Miä ka lähen, van roo kodiroovot.
  1. Kuorevakka läikky, kuore selgee myöten valuu, Ноmа šanou:
    Emäšköiniä, midähän on selgä märgä?
  1. šanou heen.
  1. Appi šanou:
    A-voi-voi, Homa-väy rukka, mi siula rodii?
  1. No tulit, ni silloin pidäy lähtie, pidäy männä moomoodaš kuččuo pellolda, – šanou lapšilla.
  1. Mäne hot’ siä kuču, – šanou vanhemmalla pojalla.
  1. šanou appi hänellä.
  1. Hoi emäsköiniä, kunna siä diänet, sielä hyvin i lienöy, – šanou akka hänellä.
  1. Lapšen pandih kuoppah da lähettih svood’boh: akka root sidä, midä ukko šanou.
  1. Ноmа šanou boikoina mužikkana:
    Miä!
  1. Ноmа boikoina mužikkana šanou tooš:
    Miä rubian!
  1. Ноmа tooš šanou:
    Miä!
  1. Naine šanou ženihällä:
    Heitä siä sebeendä.
  1. šanou andilaš.
  1. Tootto-appi šanou tyttärellä:
    Ku pidänöy vielä eloh dättee, ni läkkä panemma regeh da viemmä kodih, a ku ei, ni otan da panen laudoo vaš dai seičaš ammun!
  1. Tytär šanou:
    Hoi tata rukka, elä ammu, lähemmä kodih!
46 Паданский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Hoi, hurit!
(Эх, глупцы!)
  1. Moamo päčin panou lämbiemäh, päčissä d’o ollah yhet keglehyöt, leibät voaliu, tytöllä šanou nimie myöteh (en muišša, mi oli tytöllä nimi):
    Mäne kašša rannašša hau.
47 Вокнаволокский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Rahalompša
(Кошелек с деньгами)
  1. Tuli kotih hyvillä mielin ta šanou akallah:
    Kačo šie tätä rahašummua, kuin löysin äijän rahoa, nyt onnakko köyhyyš lähtöy.
  1. Tuli kotih, šanou akallah, jotta "läkkä myö kačomah pyyvykšie".
  1. Ukko i šanou, jotta "muailman loppu tulou".
  1. Akka šanou, jotta "minne šie miun šuatat muailman lopun aijakši, jotta en näkis muailman loppuo"?
  1. Ukko šanou, jotta "kun mänemmä kotih, niin mie šiun peitän".
  1. Ukko i ottau akkah puisen alta tai šanou, jotta "jo loppu muailman loppu"!
  1. Ukko šanou, jotta "en löytän, akka valehtelou".
  1. Akka i šanou, jotta "še oli moniehta päivyä iellä šitä, kun hauki puuttu anšah ta meččo ryšäh".
  1. Ukko šanou, jotta "kuulkua työ nyt, konša še šemmoista on tapahtun, vet’ jo akka parka kokonah on höpertyn".
  1. Akka i šanou, jotta päivyä ennen muailman loppuo.
  1. Ukko i šanou, jotta "akka raiska kokonah on höperö, plašiu".
48 Паданский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Ei viernoi akka
(Неверная жена)
  1. No tulou yht’enä peenä ukko mečästä, istuotou ildažella dai šanou akalla:
    Akka, tänä peenä mie näin spoossuo ylen pitässä kuuzessa, i miulda priimi kaiken reehän.
  1. Akka šanou:
    Priimiygo i miulda?
  1. Ukko šanou:
    Priimiy i siulda, – šanou.
  1. Heen šanou:
    Olen!
  1. No voi spoossu-rukka, – akka šanou.
  1. Akka šanou:
    Himottais peessä, spoossu-rukka, nu en voi hänestä ni kuin peessä.
  1. A spoossu šanou hänellä:
    Enämbi vai syötä rieskoo maiduo, argivoida da lihoo, hen sogenou dai siä peezet.
  1. Ukko d’oi da söi sil kodvazen i šanou akalla:
    Akka, mintäh en liene rubennu nägömäh.
  1. Akka hyvällä mielin sillä kerdoo ukolla šanou:
    Ukko, meilä on häkki, – šanou, – kolmekezän’e.
  1. Nukka myö hänen issemmä, ni sie, – šanou, – sproovietet.
  1. Ukko šanou:
    En voi, akka rukka, mie iskie, – šanou, – sogeissah, – šanou.
  1. Akka šanou:
    Mie kučun, – šanou, – Pekan pellon poikki.
  1. Pekka i šanou ukolla:
    Ana mie issen.
  1. Ukko šanou:
    A-voi-voi, mie, – šanou, – kolme vuotta syötin häkkie, nin hot’ omasta keestä issen.
  1. A ukko nosti hamaran i šanou:
    Hospodi blahoslovi!
  1. Akka šanou:
    A-voi-voi, midä sie roovoit?
  1. Nukka, – šanou, – keerimmä rogozah da lykkeemmä karzinah.
  1. Akka šanou:
    Lähen mie, – šanou, – kučun abuh Mikin.
  1. Mikki šanou ukolla:
    Na pie, ni mie issen.
  1. Ukko šanou:
    A mie ku kolme vuotta syötin häkkie, ka hot’ omasta keestä issen.
  1. Ukko i šanou:
    Hospodi blahoslovi, hos häkkie ei puuttune, ga Mikkie puuttuu.
  1. Ukko šanou:
    Kembä meilä nyt häkin isköy?
  1. Akka šanou:
    Kučun mie, – šanou, – Van’kan.
  1. Van’ka i šanou ukolla:
    Na pie häkkie, ni mie issen.
  1. A ukko šanou:
    Mie kun, – šanou, – kolme vuotta syötin häkkie, ni hot’ omasta keestä issen.
  1. Ukkoi šanou akalla:
    Akka, meilä on, – šanou, – sapožnikka d’uomari yl’en, – šanou, – ni män’e sie hän’dä kuču.
  1. D’uodih, d’uodih vähän’e, tämä ukko i šanou ombelijalla:
    Vot, – šanou, – meilä on, – šanou, – pokoinikka.
  1. Etgo sie, – šanou, – šoottais koskeh?
  1. A humal’nikka še kun humaldu, sapožnikka, heen šanou:
    Anaškoo vai täh, mie sidä kerdoo hänen vien.
  1. Kui heen tuli, – sapožnikka šanou.
  1. Tooš ku tuli sapožnikka därelläh, hyö šanotah:
    Ka sil, – šanou, – pahoi lykkäit, ga tooš tuli därelläh.
  1. Sapožniekka šanou:
    Anakkoo kolmannen kerran juoksen, – šanou, – lykkeen, ei enämbi tule.
  1. A sapožnikka šanou:
    Miula tuli vastah, mie duumaičin, što on pokoinikka, i mie hänen lykkäzin koskeh.
49 Вокнаволокский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Marinan starina
(Сказка про Марину)
  1. Akka tuli kipiekše ta šanou ukollah, jotta "kun mie kuolen, niin elä nai muista kuin Marinoista".
  1. Mänen, – šanou, – akkua eččimäh.
  1. Ota milma, – šanou akka.
  1. En ota šilmä, – šanou, – kun et ole Marina.
  1. Tuli kotih ta šanou, jotta "vain kun mie löysin hettien ta šen ympärillä on rahua, vain en ruohtin männä ottamah rahoja, jotta mänen hettieh".
  1. Šanohan miula, – šanou akka, – missä še on, mie käyn rahat.
  1. Et šie šua niitä, – ukko šanou.
  1. No mie, – šanou piessa, – mänen nyt čuarin tyttyö muokkuamah, niin šie tule šiitä piäštämäh.
  1. En lähe, – šanou.
  1. Hiän vaštah, tuli kerošta huohtau, šanou, jotta nyt hiän šyöy, mikse ukko tuli, vaikkei käšken.
  1. Hiän šanou, jotta "elä tule, vet’ Marina on tiälä čunašša, mie kävin onkitin hettieštä".
50 Вокнаволокский
диалектные тексты, фольклорные тексты новеллистическая (бытовая), сказка Viisaš moršien
(Умная невеста)
  1. No poika šanou, jotta ei hänellä ole vielä mielitiettyö, no lupuau kumminki huomenekšella lähtie naỉsen eččoh.
  1. Tyttö šanou, jotta "mintäh šiula, vierahaisen, ei ollun šuuta eikä nenyä"?
  1. Tyttö šanou, jotta "onhan miula tuatto ta muamo ta veikko".
  1. Keitä, – šanou, – šylekšennellen šyötävyä.
  1. Hiän läksi pois, šanou:
    Jiä tervehekše!
  1. Ka kun mänin, – šanou poika, – niin kyšy tyttö miulta, jotta "mintäh šiula ei ole šuuta eikä nenyä"?
  1. Ukko šanou, jotta "nyt pitäy lähtie šulhasikse: kun šuanemma, niin tuomma, a kun emmä, niin olkah šielä".
  1. Ukko šanou min’n’allah, jotta "lämmitä kyly, ta pane kukko kylyn lautojen piähä, ta šiitä varušša ruokua stolalla, ta pane miekka stolan poikki, a iče šuat ruveta muate: myö myöhä tulemma".
  1. Ollah jo pois tulošša, niin ukko šanou pojallah, jotta "leikkua šie miulta piä ta kiät ta luo pualikkoja tiellä, jotta matka kuluis huvemmašša".
  1. Šanou moršiemellah, jotta "oletko šie huomannun, jotta tuatto höpertäy"?
  1. En, en ole huomannun, – šanou naini.
  1. No höperti še kumminki, – šanou poika, – kun käški mečäštä tullešša leikata miun häneltä piän ta kiät.