| 541 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Ekskursii Šoutjärven muzejas (Muzejan 50-voččeks jubilejaks)
|
-
Šoutjärven vepsän rahvahan muzei om vepsläižen pertin čoma ozutez.
-
Midä vepsän pertiš om?
-
Vepsän pertiš om äi iknoid.
-
Vepsän pertiš kaik om ičeze sijal.
-
Pertiš kaik om tehtud muga, miše oliži hüvä kanznikoile.
-
Stol om läz pačid, sen rindal om emägan čogaine astjoidenke.
-
Om hüvä škapan sija-ki.
-
Nece om lujas hüvä.
-
Se om rusked i nece muju om ottud bolaspäi.
-
Om tedoid, miše suvivepsläižed da keskvepsläižed kävutiba päčid völ kül’betiden roliš, nene oliba sured mustad päčid.
-
Natalia Anhimova sanub: «Meletan, mikš om hüvä, konz tuleb vepsän pert’he?
-
Natalia Anhimova starinoičeb kätken polhe: ”Nece om lapsen magaduzsija, se om kätte.
-
Mö kacum, miše se om lujas tarbiž.
-
Konz mama om ičeze magaduzsijal, ka kätkut om läz.
-
Konz mama nouzeb aigoiš, kätte om mugažo päčinno.
|
| 542 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Ezmäižed haškud surehe literaturan miruhu
|
-
Norišton elospäi: Kezan aigan Krim-nemel om radanu ”Tavrida”-openduzforum, miččele tuleskeleb sädai norišt kogonaižes Venämaspäi.
-
Sen ühtnikad oma läz 3000 mest, kudambile om 18-30 vot.
-
Kogonaz forumal om seičeme smenad: nored taidehpirdajad, kompozitorad, horeografad da muzikantad, kirjutajad, runoilijad da kirjištoiden radnikad, istorijan opendajad da muzejoiden radnikad, teatran da kinon ohjandajad, akt’orad da prod’usserad, lehtmehed.
-
Kaikuččen smenan täht om vaumitud eripoline da melentartuine openduzprogramm.
-
Sen täht om kuctud todesižed erasiden taideh- da tedopoliden professionalad.
-
Tarbiž sanuda, miše tahtnikoid putta neche forumaha om lujas äi, kacmata sihe, miše kaikuččele smenale oigetas läz 500 mest.
-
Kenel-se om jo ičeze painused lehtesiš, kulehtesiš, runokogomusiš, kirjoiš, ken-se noriš avtoroišpäi kirjutab runotust da prozad muite, ičeze täht.
-
Oli čoma tedištada, miše meiden karjalaižiden da vepsläižiden avtoroiden nimed da heiden sädandrad om tetab nenile ristituile.
-
Nece om tarbhašt sen täht, miše el’geta rahvahan kacundad miruhu, miše tarkemba käta necen rahvahan töid toižehe kelehe.
-
Völ oli kulištadud čoma meletuz: mi enamba om hüvid kirjoid, se enamba om lugijoid.
-
Nügüd’ om lujas äi konkursoid da forumoid noriden kirjutajiden täht.
-
Pidab sanuda, miše sportale forumal om anttud lujas äi aigad.
-
Sigä voib väta lendmäčvändoho, opetas karaten prijomoihe, kel om taht, voib opetas ujumaha vai kargaidamha, joksendan navedijad voiba jokseta.
-
Mugažo jogahižel ehtal kaikiden täht om vaumitud koncert.
|
| 543 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Hüväd lugemišt!
|
-
”Verez tullei” keradab kirjutesid erazvuiččen žanran mödhe, i ned om oigetud lapsile da aigvoččile.
-
Uden al’manahan päkirjutez om vepsläižes kirjutajas Vasilii Pul’kinan polhe.
-
Kirjutesen nimi om ”Vasilii Pul’kin – vepsän man pajatai: kirjutajan ühesakümnevoččeks jubilejaks”.
-
Kirjutesen tegii om literaturan tedai Natalia Čikina.
-
Al’manahaze om pandud Vasilii Pul’kinan kätud tö, miččen nimi om ”Laps’aigan abekirj”.
-
”Laps’aigan abekirj” om Vasilii Pul’kinan ezmäine kirj.
-
Kaikutte kirjan starin – nece om eriline kirjutajan elon lehtpol’.
-
Sigä om ilod da gor’ad, elo-ozan vägestusid da jügedoiden voziden jäl’gid.
-
Starinoiš om äi čomid londuzkuvid, äi melentartuižid modkuvid.
-
Znamasine kirjutez al’manahas om oigetud Šoutjärven vepsän etnografižele muzejale.
-
Kirjutesen nimi om ”Kaičem kul’turad 50 vot”.
-
Aigvoččiden täht om Mikko Vas’kovan da Oleg Mošnikovan runoid, mugažo om Puškinan runoiden kändmižid, miččid tegi tedomez’, vepsän kelen tedai Nina Zaiceva.
-
Lapsiden täht om-ki sarnoid, miččid om kirjutanu lehtmez’ da kirjutai P’otr Vasiljev.
-
”Verez tullei”-al’manahas mugažo om kirjutanu äjiš tärktoiš da kaikid melentartuižembiš azjtegoiš, miččed oliba vepsän rahvahan elos jäl’gmäižes vodes.
-
”Verez tullei”-al’manahan tiraž om 300 ekzempl’arad, se voib ostta Petroskoin ”Periodika”-paindištos.
|
| 544 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Oppim ristitun oiktusiden sistemad
|
-
Sigä oli kirjutadud mitte se om, miččed palad mülüba sihe da miččen oli Moskvan pala.
-
Ženevas ühtnikoil oli hüvä voimuz rižada, mitte sur’ om meiden ma i kutžo äi igähižid rahvahid eläb siš.
-
Üks’ programman hüviš da tärktoiš azjoišpäi om se, miše meil oli voimuz tundištadas äjiden rahvahiden kul’turanke da istorijanke, ezitada meiden rahvahid da löuta kut ühtejiččid azjoid, muga sured-ki erod.
-
Kaik ühtnikad tuliba ühtnemaha programmaha ei muite: jogahižel rahvahal om mitte-se problem, mičcenke hän tahtoiži jagatas da löuta sille pätusen.
-
Neciš čomas istoriližes sauvondas nügüd’ om Ühthižrahvazkundan ülevan komissaran ohjandusen štab-fater.
-
Harjoiteluzprogramman ühtnikoil mugažo om voimuz ühtneda sihe da ezineda ičeze dokladanke, miččes om sanutud rahvahan probleman polhe vai oma miččed-se taričused ekspertoiden mehanizmale.
-
Harjoiteluzprogramman ühtnikoil om völki üks’ tegend, heile tarbiž tehta sessijan paralleline azjtego.
-
Täl vodel programmal om jubilei, se om olnu elos jo 20 vot.
-
Lopus tahtoin sanuda, miše nece programm om lujas hüvä da čoma voimuz igähižiden rahvahiden ezitajiden täht opeta ei vaiše rahvahiden oiktusid, no opeta-ki radmaha erazvuiččiden ristituidenke, kudambad pagižeba verhil kelil, kudambil om toine kaceg miruhu, kudambad eläba ani edahaižiš maiš i äi tošt.
-
Toivon, miše kut programman ühtnikoile, muga heiden rahvahile-ki se programm om lujas tarbhaine.
|
| 545 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Mirun igähižiden rahvahiden päiv
|
-
Praznikan istorii om mugoine: necil päiväl oli ezmäine Igähižiden rahvahiden päivän radgruppan ištund, miččel sanutihe: ”Necil Igähižiden rahvahiden päiväl mö arvostam igähižiden rahvahiden kul’turiden bohatust da sur’t panendad, mittušt nene rahvahad paneba mirun rahvahan kanzaha.
-
Vodel 2004 Ühthižrahvazkundan Generaline Assamblei päti jatkta sid’ ”voz’kümned”, a vodel 2015 oli tehtud tegendoiden plan igähižiden rahvahiden oiktusiden mödhe, miččes om sanutud Deklaracijas.
-
Venämas om äi igähižid vähäluguižid rahvahid-ki.
-
Niid om 47, kudambiden keskes 40 oma Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen päivnouzman rahvahad.
-
Ned oma mugoižed rahvahad, miččed kaičeba tradicionališt eloradod da niiden lugu om vähemba, mi 50 000 ristitud.
-
Mirun äjiš sijoiš vedetas praznikoid, azjtegoid, miččed om sidotud sihe.
-
Kruuga om vanh karjalaižiden rahvahaline karg, miččel kaik rahvahad kargaidaba ümbruses, toižil sanoil – tegeba suren horovodan, konz lopuks horovodan vedäi tuleb ümbrusen keskusehe.
-
Meiden lugendlehteses mö paksus pagižem siš, mitte sur’ om meiden ma da kut äi rahvahid eläb siš.
-
Mö pagižem siš, kut hüvä om, miše kacmata sihe, miše mö olem erazvuiččed, meil om äi ühthižid azjoid.
|
| 546 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Larisa Smolina.
Vepsän kelen kursad Piterin agjas
|
-
VEPSÄN KELEN RADLEHTIK
Om lujas žal’, miše tämbeižeks aigaks niühtes Piterin agjan školas lapsed ei opekoi vepsän kel’t urokoil.
-
”Vepsän kelen radlehtik” om sur’, läz 70 lehtpol’t.
-
Vepsän kelen radlehtik om oigetud nenile ristituile, ked opendaba vepsän kel’t ani augoitišespäi da nenile, ked ei mahtkoi kirjutada da lugeda ičemoi kelel hüvin, no voiba čomin pagišta.
-
Kaik tulnuded opendajad Gul’a Polivanova, Tatjana Klimova, Jekaterina Baranova da Taisia Käpänova homaičiba, miše nügüd’ külänikoil om melentartuz’ ičemoi kel’he.
-
Om toiv, miše toižiden küliden školihe da päivkodihe Piterin agjas mugažo tuleba vepsän kelen urokad, a kaikiš honusišpäi möst kuluškandeba čomad vepsläižed paginad!
|
| 547 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Jevgenii Fotejev.
Sija, kuna keradasoiš vähäluguižed rahvahad
|
-
Kosketades ristituidenke kogonaižes miruspäi el’gendaškanded, mitte vär mel’pido Venämas da venälaižiš om verazmaiš eläjil ristituil.
-
Mugoižed festivalid, kut Riddu-Riđđu, abutaba norištole avaita ühten tärktan azjan – miše mirun rahvahil om äi ühthišt, miše mö voim kovas armastada da arvostada toine tošt.
|
| 548 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Uz’ Periodikan pämez’ om jo tartnu radho
|
-
Nece karjalaine naine om sündnu Ladva küläs.
-
Völ Natalia Sinickaja om Venäman kirjutajiden sebran ühtnik, vodel 2008 läksi eloho hänen ezmäine ”Inäine”-taidehkirj karjalan kelel.
-
Natalia Anatoljevna om Karjalan karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden Nevondišton, Karjalan termišt-orfografižen komissijan, GIA – komissijan ühtnik.
-
Siš ei ole kaik hänen arvtegod, hän tegeb suren panendan rahvahan literaturan kehitoitandaha, hän om Venäman rahvahiden literaturoiden tugen programman ühtnik-ki.
-
Natalia om valitud Novaja Vilgan deputataks.
-
Hän om tetab Karjalas kut ristit, kudamb holdub karjalan rahvahan kul’turan da tradicijoiden kehitoitandan da kaičendan problemoiš.
|
| 549 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Kaskezlaine.
Elon pu änikoičeb jo 30 vot
|
-
Koumeskümnes vodes praznik om vajehtanus.
-
No sen päsimvol om jänu mugoiženžo – praznik ozutab, miše vepsän kel’, vepsän rahvaz da sen kul’tur oma eläbad.
-
Penikaine pallišt mülüi äi adivoid: tägä kerazihe ei vaiše vepsläižed, no kaik, kelle om melentartušt vepsän rahvahan kul’tur, ked tedaba vepsläižiden adivoičetusen tradicijan polhe, ked navediba vepsläžid pajoid da tradicionališt magukast sömišt.
-
Hän sanui: ”Nügüd’ om lujas tärged tehta kaiken, miše kaita vepsän rahvahan tradicijoid, kaita veroid, kel’t.
-
Om tärged, miše oližiba mugoižed praznikad, kus voib kundelta vepsän paginad, nägištada enččid tradicijoid”.
-
Äjiden adivoiden täht ”Elon pu” om znamasine päiv kalendariš.
-
Necil praznikal minä vasttamoi tutabidenke i minai om voimuz pagišta ičemoi kelel”.
-
”Elon pu”-praznikal om tärged znamoičend.
-
Nece om lujas hüvä znam meile, vähäluguižele rahvahale, miše pidab eläda ühtes.
|
| 550 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Vihm ei telustand praznikale
|
-
Kodisija, kacmata sihe om-ik se edahan vai ei ole, eläb-ik ristit sigä pit’kha vai ei, kaiken om hänen südäimen da hengen pala, mittušt hän muštab hüväl sanal da melel.
-
Necen praznikan nimi om ”Pühä päiväine”.
-
Kut-žo čoma oli kundelta, kut penikaižed lapsed pagižeba vepsän kelel, Šokšul om hüvä sü olda korktad mel’t ičeze lapsiš.
|
