| 691 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Filatova.
Kuldaižed vepsläižed sanad
|
-
Kirj om jäl'gmäine "Karjalan literaturan klassikad" -kirjoiden serijas.
-
Runokogomuz om jäl’gmäine painduz sures kirjoiden serijas, mitte sündui Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan rahatugel da Juminkeko-fondan surel abul.
-
Ičeze ezituses hän sanui, miše hot’ kirjoiden serii om jo loptud, Juminkeko-fond radaškandeb edemba vepsläižidenke, karjalaižidenke da suomalaižidenke, kudambad eläba Karjalas.
-
Olen hüviš meliš, miše necen serijan augotišespäi mäni aig, i nügüd’ om toižid-ki kirjailijoid, klassikoid, ozutesikš, om vepsläižid klassikoid.
-
No nügüd’ se om tozi”.
-
”Karjalan literaturan klassikad”-serijas om Ortjo Stepanovan, Jaakko Rugojevan, Pekka Perttun, Vladimir Brendojevan, Lea Helon da äjiden toižiden tutabiden Karjalan kirjutajiden kirjoid.
-
Vepsläižehe runokogomusehe om pandud klassikoiden Nina Zaicevan da Nikolai Abramovan parahimid runoid.
-
Nina Zaiceva: "Kirjaha om ottud Nikolai Abramovan kaikenlaižid runoid.
-
Kut tö tedat, hän om tehnu seičeme kirjad vepsän da venän kelel.
-
Runod om kätud estin, vengrian, komin kel’he.
-
Kirjaha om ottud minun-ki poem vai epos «Virantanaz»".
-
Vepsläine kirjkel’ om nor'.
-
Se om sündunu enamba kaht kümned vot tagaze.
-
No kacmata sihe nügüd’ vepsän rahvahal om ičeze bohat literatur.
-
Mikš om tärged kirjutada maman kelel, iče vepsläižed sel’genzoitaba muga:
Nikolai Abramov: ”Ühten kerdan kirjištos oli vastuz, kus minä lugin kirjoid.
-
Vepsläižid om muga vähän!
-
Minä vastha sanuin: "Kitajalaižed voiba muga sanuda venänikoile – teid om muga vähän, kenen täht tö kirjutat?".
-
Jumal muga meile andoi – toižid om enamb, toižid om vähemb”.
-
Jelizaveta Haritonova: ”Vepsläine litertur om nor’.
-
Om taht uskta, miše tuleb aig tob vepsläižile runoilijoile vaiše hüvid melid, i niišpäi mugažo sündub völ äi kuldaižid sanoid.
|
| 692 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Petroskoiš mäni uden vespläižen fil’man prezentacii
|
-
Muga tegihe, miše necen voden tal’vku om täuz’ erazvuiččil aigtegoil.
-
Vepsläižed da kaik, kenele om melentartušt vepsläine kul’tur, habi ehtiba oleskelda kaiktäna.
-
Uden vepsläižen fil’man prezentacii om üks’ niišpäi.
-
Uden fil’man nimi om ”Paimnen torvut”.
-
Se om tehtud Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan abul Karjalan büdžetan tugirahoile.
-
Dmitrii D’omin om suomalaiž-ugrilaižen muzikan kafedran opendai, hän iče mahtab tehta rahvahan vändimid.
-
Larisa Smolina da Vladimir Slavov sanuba, miše Dmitrijad mugažo voib nimitada fil’man tegijaks, sikš ku läz kaik etnografine pala om tehtud hänen taguiči.
-
Vepsläižen paimnen roliš fil’mas om Jevgenii Fotejev, kudamb mugažo ei lujas amu pajataškanzi Vepsän rahvahan horas.
-
Jevgenii om lujas artistine da lahjakaz mez’, hän kebnas tartui fil’man radho.
-
Fil’man leiktai da kameramez’ om Konstantin Nikolajenko.
-
Nacein, se om tozi.
-
Nece om professijan erigoičuz.
-
No siš azjas radon ozutajan om kacujiden arvsana.
-
No meiden väges om kaita mušt niiš hot’, ozutesikš, mugoižiden fil’moiden abul.
|
| 693 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova, Maria Filatova.
Openikoiden satused – opendajiden arvtego
|
-
Ozutelusehe om keratud harvinaižed azjbumagad da fotod, miččed om ottud muzejan da Karjalan rahvahaližen arhivan fondoišpäi.
-
Sil om školiden enččiden pertiden da opendajiden fotod, lehtikod arvsanoidenke, kartad, miččil om znamoitud, kus ende sijaidihe školad vepsläižiš küliš.
-
Nece om sel’ged, miše konferencijan päteman oli Änižröunan školad.
|
| 694 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Tühjmeline Peikko (suomalaine sarn)
|
-
Toižed pagižiba, miše hän om ižand, kuti Vellamo-meren ižand, kuti Tapio-mecan ižand.
-
Toižed saneliba, miše hän om todesine mužik, vaiše eläb mecas.
-
Niken ei voind sel’genzoitta, ken hän om todeks.
-
Tetihe vaiše ühten: Peikko om korktemb kaikid korktembid mužikoid küläs.
-
Peikkon mod om karvakaz, pä om hahlakaz, jaugad oma lihavad, kuti parded.
-
– Tal’v necil vodel om lujas vilu!
-
– Jose om vilu?
-
– Se om kova, da tullei lämbitab mindai, – andoi vastust Matti.
-
Čududelihe Peikko: mikš Mattile om läm’?
-
Kaik om tühjaks!
-
Siloi Peikko tariči Mattile kacta, ken paremba hüppib: ken süvemba maha laskesoi, se om paremb!
|
| 695 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Darja Hil’.
Kut pidab eläda?
|
-
Minei om 25 vot, i ned kehitoitasoi nügüdehesai.
-
Miččikš adivoikš male tulit tö – se om teile pätta.
-
Jogahine meišpäi om tärged mirule, i mö voim jügedusita käta avaruden südäimes da irdal parembaks sijaks.
-
Uni ei kända ühten päivän toižeks, meiden elo om agjatoi päiv (tö homaičet sidä, konz et magakoi öl).
-
Algat toivotagoi heile pahad, ved’ jogahine ristit om arvokaz, eskai kaikid hondomb.
|
| 696 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Mihe uskta?
|
-
Nece om hüvä, konz ristit om meletusiš elon polhe, tahtoib eläda melel.
-
Nece om lujas filosofine küzund.
-
Kaikuččel ristitul om ičeze mel’pido sihe azjaha.
|
| 697 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Kut opeta last kahthe kel’he?
|
-
Ku ristit om vanh, ka hän kaičeb maman kel’t hot’ kus, i nikonz ei unohta sidä.
-
Nügüd’ Nikonale om viž vot.
-
Nügüd’ minai om kaks’ last.
-
Vanhembale Vlada-tütrele om jo 17 vot, norembale Nikon-poigale om viž vot.
-
Elädes Suomen mal, minei, kut mamale, oli i nügüd’ om tärged, miše minun lapsed tedaižiba mugažo hüvin maman kel’t, kut hö tedaba suomen kel’t.
-
Suomen mal om äi kaks’keližid lapsid.
-
Hö meletiba, miše nece om hüvä azj!
-
Nece om lujas vähän.
-
Nece hüvin abuti tütrele el’geta, kut om tärged teta maman kel’t verhas mas.
-
Nügüd’ Vlada el’gendab, mitte bohat om se ristit, kudamb tedab äi kelid.
-
Hän el’gendab, miše Suomen ma da Venäma oma susedad, niil om äi ühthižid kosketusid erazvuiččiš alovehiš.
-
Nece ajeluz oli huvä todištuz Vladale, kut om tärged teta maman kel’t i pagišta sil.
-
Ved’ hän om jo sündunu Suomen mal.
-
Nikon om sündunu jo Suomes.
-
Nügüd’ hänele om viž vot.
-
Konz poig om vaiše sündunu, minä äjan pagižin hänenke kodiš venäks.
-
Nece om lujas tärged, sikš miše nece abutab lapsile tehta ičeze paginad bohatambaks.
-
Vepsän kelenke om tozi jügedamb azj.
-
Voib olda, heile om kebnemb opeta völ toižid kelid.
|
| 698 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Maria Košeleva.
Läm’ vastuz vilul mal
|
-
Foruman pätegendan om ühtenzoitta norištod, mitte mülüb Barencan regionaha, tehta muga, miše jogahižen man ezitajad tundištaižihe toižiden rahvahiden kul’turanke da veroidenke, vajehtaižihe mahtištol da löudaižiba sebranikoid toižiš maišpäi.
-
Heile starinoitihe, kut om oikti tehta videod da fotokuvid, ozutadihe necen radon erigoičusid.
-
Kaikid tärktemb om se, miše jogahižes mastar’-klassas norištod tundištoittihe jogahižen rahvahan kul’turanke.
|
| 699 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Sergei Minvalejev.
Hanti-Mansijsk kerazi aktivistoid projektoiden tegemižen täht
|
-
Necil seminaral om sadad pästnikoid suomalaiž-ugrilaižes miruspäi da kümned hüvin tehtud projektoid.
-
Seminaran pätegendan om keskregionaližiden projektoiden tegemine.
-
Seminaran satusen om 6 keskregionališt projektad.
|
| 700 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Vepsläine epos venänkeližile lugijoile
|
-
Nina Zaicevan nimi om tutab kaikuččele vepsläižele.
-
Hän om üks’ kirjkelen tegijoišpäi, tedomez’, äjiden vajehnikoiden kirjutai, kändai da runoilii.
-
Hänen heng om tozi täuttud holel vepsän rahvahan tulijas aigas.
-
Nacein, sikš ku om lujas jüged tehta vai kirjutada sidä ühtele mehele.
-
Sikš Nina Zaicevale oli tärged paiči ičeze tarkištelendoid panda eposan pohjale rahvahan fol’klorad-ki, mitte om kaičenus meiden aigahasai.
-
Kerdan Nina Zaiceva oli tedištuzmatkas Ladv-küläs, i Nikolai Abramovan mam, Maria Abramova, strainoiči hänele siš, mitte sur’ znamoičend rahvahan elos om koivul.
-
Nene starinad libutiba Nina Zaicevan henged kirjutamha loičendan koivuižele, mitte om mugoine tarbhaine ristitun elos.
-
Eposas om starin Annin polhe, mitte kerdan segoi mecha da tegihe mecižandan akaks.
-
Baboiki, kudamb abuti Annile, om todesižen akan prototip.
-
Virantanaz-nece om unikaline tö.
-
Sen pohjal om Vir-pähengen da hänen perehen elon istorii.
-
Eposas om hüvin ozutadud vepsän rahvahan tradicijoid.
-
Sikš eposas-ki lujas äjad süžetoid om sidotud mecha.
-
Eposas kondi om rodun ižand.
-
Hänen sanoiden mödhe, se om lujas tetab vepsän rahvahan keskes.
-
Prezentacijan aigan Nina Zaiceva sanui, miše londuz om hänen eposan päheng.
-
Lujas äi tedoid eposas om ottud todesižes elospäi.
-
Nina Zaiceva om sündnu Vologdan agjan Voilaht-küläha.
-
Sil tahol om koume penikašt küläd, i ühtel niišpäi om mugoine nimi-ki – Virantanaz.
-
Vepsläižiden keskes starinoitas, miše ristituiden muštos om kaitud mugoine istorii, mitte oli todesižes elos.
-
Martjanovan sijas om Vir.
-
Eposan mödhe knäz mel’düb Viran tütrehe, kudamban nimi om Tal’oi da otab händast akaks.
|
