| 771 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Nina Zaiceva, Ulriikka Puura, Heini Karjalainen, Riho Grünthal.
ELDIA – oppindprojektan tegonsatuz
|
-
Vähähluguižiden rahvahiden kelenmaht kadob, kanzoiš ei sirtkoi kelenmahtod norembile kanznikoile-perehnikoile.
-
voden tal’vel i heiden vastusišpäi nägui, miše heile ei ole üks’kaik se, mitte linneb vepsän kel’ tulijas aigas i eläškandeb-ik se toižiden keliden rindal.
-
Äjiden tehnižiden i toižiden problemoiden tagut anket oli vaumitud lujas möhä, sidä ei sand testiruida, i se tegihe vastusiden andajile äjäl pit’k.
-
No heiden mamankeles ei olend aigemba tedoid.
-
Ku vähemištkeližiden kanzoiden lapsed ei opekoi kel’t kodiš, ka linneb kelen vajehtuz kanzas enambišton kel’he.
-
Kaikid norembas gruppas vaiše harvinaižel oli laps’, sikš ei voi sanuda oikti, ken norišpäi pagižeb i pagižeb-ik vepsäks lapsenke.
-
Kirjkel’t tedab ei muga äi, läz pol’t vastusid andajišpäi nikut ei mahtkoi kirjutada vepsäks, a nelländez pala nikut ei voi lugeda vepsäks.
-
Necen igägruppan südäimes kelenmaht jagase, ozutesikš, pagižendmahton polespäi vähemb koumandest sanui, miše pagižeb vepsäks kebnas, hotkas, toine koumandez hüvin, jäl’gmäine koumandez sanui, miše vähäižel pagižeb, i läz 10% pagižeba ani hondoin vai nikut ei pagiškoi.
-
Toižid kelid vastusid andajad ei tekoi.
-
Oficiališesti (pühäkodi, kirjišt i valdmehišt) 90% vastusid andajišpäi nikonz ei pagiže vepsäks.
-
Sur’ grupp vepsläižišpai (62,3%) ei voind sanuda, tarbiž-ik vepsän kel’t kävutada parlamentas.
-
Ližaks 42,1% andoi vastusen, miše heiden melen mödhe vepsän kel’t ei tariž kävutada sudas i 40,3% meleti, miše sidä ei tariž kävutada policijan azjoiš.
-
Enamb pol’t vastusid andajišpäi om sidä mel’t, miše ei tariž kävutada vepsän kel’t oficialižiš oblastiš vai azjoiš, sikš ku sigä niken ei teda vepsän kel’t.
-
Äjad johtutiba, miše vepsän keles ei täudu vaihid neniš oblastiš vai ristitud ei tekoi uzid vaihid.
-
Vepsän kelel ei nähtud surt arvod radbiržal.
-
Necen voib el’geta muga, miše äjile vepsläižile om jüged meletada vepsän kelen kävutandas rados, sikš ku enamb koumandest palad vastusid andajišpäi ei andnu nenile küzundoile nimittušt vastust.
-
Vepsläižišpäi 127 mest ei andand vastest anglian kelen znamoičendas radelos.
-
Voib olda sen täht kaikutte videnz’ (19,1%) meletab, miše ei pida kehitoitta vepsän kel’t muga, miše se kožuiži kaikiden eloazjoiden, oblastiden taht.
-
38,5% ei voind sanuda, om-ik vepsän kelen kehitoitand tarbhašt.
-
Nevond ei pagišta vepsäks paksumba oli sanutud kohtha lapsile, ei kazvatajiden abul.
-
No erased vastusid andajad ičeze lapsile ei abutanugoi vepsän kelen kävutandas: 59,5% sanui, miše hö ei pangoi väged kävutamha i opendamha lapsid pagišta vepsäks.
-
Hö lugeba, miše kelen opendamine i kävutand telustab lapsele hüvin teta venäkel’t, hot’ nügüdläižen oppindtön mödhe nece ei ole muga, ühtel aigal kahten kelen opendamine abutab lapsele kehitoittas.
-
Äjiden vastusid andajiden melen mödhe vepsäks pagižijad segoitaba vepsän i venäkel’t paginas (”ka” 42,8%, ”ei” 22,4%).
-
Äjad meletaba, miše nece ei ole hüvä.
-
Keliden segoitand ei ozuta hüväd keliden tedod, muga meletab 49%.
-
Äjad sanuiba, miše keliden segoitand ei ole sidotud ristitun opendusehe i igähä.
-
Vastusid andajiden kommentarijad ozutiba, miše äjad ei tekoi zakonoid, vaiše meletaba niiden olendas sikš, ku vepsän kelel voib, ozutesikš, pästta lugendlehtesen i kirjoid i sidä voib opeta školas i universitetas.
-
No erased, ked tedaba zakonad, sanuba, miše kävutandas zakonoil ei ole znamoičendad, ned vähä midä tehtas vepsän kelen olon paremboituses.
-
Ližaks läz 40% ei tetud hüvin, vastustaba-ik Venäman zakonad kelen kävutandad.
-
Venälaižes rindatuzgruppas enamb pol’t ei tedand, tugedab-ik vepsän kel’t hot’ üks’ zakon, i läz pol’ ei voind sanuda, om-ik zakonoid, miččed kel’däba vepsän kelen kävutandad.
-
Venälaižišpäi sur’ grupp ei tedand, mittušt vastust antta.
-
Vepsläižiden vastusid andajiden keskes oli ani äi niid, ked meletaba, miše Venämas ei pidägoi erazvuiččid kelid i niil pagižijoid ühtenarvoižikš.
-
Vepsläižišpäi 40% meleti, miše mugoižid zakonoid ei ole, venälaižišpäi suremb pala ei tedand, kut antta vastust neche küzundaha.
-
Vastusid andajad ei usknugoi, miše kel’zakonad om kätud vepsäks.
-
Niid, ked ei tednugoi, mugažo oli äi, 43,2%.
-
Läz pol’t vepsläižišpäi (46,5%) ei tedand oikti, om-ik zakonoid vepsänkeližes školopenduses.
-
Venälaižišpäi vastusid andajišpäi suremb pala (66%) ei tedand, om-ik vepsän kelen opendamišt koskijoid zakonoid.
-
Openduz
Aigemba 1900-voz’sadal vepsän kel’t opetihe kodiš, oficialižel openduzsistemal ei olend znamoičendad kelen opendamižes.
-
Vepsän kelen opendust ei olend, vaiše 1930-vozil ani lühüdan aigan vepsän kel’ oli školiš, i jäl’ges 1990-vozil sidä udes zavottihe opeta školas.
-
6% openzi vepsän kel’t školas vai toižes openduzsijas, ei kodiš.
-
Norembas igägruppas oli mugažo niid, kel oliba ei süväd, a vaiše pindaližed kelen tedod.
-
ELDIA tahtoib panda homaičusehe, miše barometr ei ozuta vepsän kelen situacijad.
-
Kelen satused’-znam sai vähemb kaikid lugud völ sikš, miše vepsän kel’t ei kävutagoi kut openduzkel’t školas, mugažo ei opekoi toižin, vepsänkelišt mediad om vähän i sidä ei kävutagoi muga äjan.
-
Mugažo ei ole zakonoiden vepsänkeližid kändmusid.
-
Oppind vahvištoitab kuvan siš, miše vepsän kel’ enamb ei sirtte kanzas sugupolvespäi toižehe.
-
Vepsläižed kacuba ičeze kel’he i sel pagižijoihe pozitivišesti, no suremb pala ei usko, miše vepsän kelen olod parembzuba tulijas aigas.
-
Tarbiž otta homaičusehe, miše anttud lugetiž vaiše nevob tegendad i tomotab tugeda vepsän kelen kävutandad pit’käks aigaks, neniden tegoiden rahoituses, dengoiden tugeduses tägä ei linne paginad.
-
Üks’ päproblemoišpäi vepsän kelel pagižijoil om se, miše lapsed enamba ei opekoiš pagižmaha vepsän kelel kodiš, kanzas.
-
Siš voiba hüvin abutada kel’pezad, ei sured gruppad, kus lapsed i opendajad pagižeba ičeze keskes vepsän kelel.
-
Pidab, miše vepsän kel’ oli ei vaiše kut üks’ predmet, no i toižiden predmetoiden openduz oliži vepsän kelel, voib olda ned predmetad, miččiš ei ole muga äi kirjutest.
-
Tarbiž tehta uzid audio-materialoid, miše kel’ kuluiži, ku niken jo ei pagižeškande sil.
-
Nügüd’aigal karjalan i vepsän keled ei sirtkoiš toižele sugupol’vele.
|
| 772 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Marina Ginijatullina.
Puhuda ühthe hil’heVepsän kul’tursebrale – 25 vot
|
-
Oli mugoine tundmuz, miše vepsänkeline litertur jo ei voi sünduda-ki.
-
Ka, oliži hüvä, ku neche eloho ühtniži enamb vepsläižid, miše meile ei oliži üks’kaik meiden edembaine elo, miše meiden vastused Karjalan rahvahaližes keskuses, kus radab vepsänkeline Paginklub (vedäi om Larisa Čirkova), oližiba aktivižembad, miše lapsil da vanhembil oliži taht pagišta da opeta vepsän kel’t.
-
Ka puhuškandem ühthe hil’he, miše vepsläižiden elon lämoi palaiži da ei sambuiži.
|
| 773 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Jevgenija Kokorina.
Parahim nevoi, sebranik, ristit mirus
|
-
En meleta, miše vanhembad teziba siloi, midä znamoičeb nimi, no meletan, miše hö oma andnuded nimen oikti, ei uhtei.
-
Konz Ol’gad todihe päivkodihe, hän pagiži vepsäks, ei tedand ni üht sanad venäks.
-
I kut tedan, Ol’ga nikonz ei olend parahiman openikan.
-
Muga i ištui hän tagapartal školas, ei ehtind opetas hüvin.
-
Nece ei ole uz’ azj hänen täht, sikš miše vanhembil kaiken igän oli lehm.
-
I hot’ nece kanz nikonz ei olnu bohat, adivoiden täht saba stolale kaiken, mi om jäškapas i karzn’as.
-
Lapsed saba neciš pertiš tarkut i hol’t, i se ei ripu sišpäi, om-ik läheližiden vai vähätutabiden ristituiden laps’.
-
Lapsed ei oleskelkoi verhad.
-
Lehmäd jo ei ole, no kažid da koirid om kaiken.
-
Ka i mugoine ristit ei voiži eläda živatoita.
|
| 774 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Galina Baburova.
Radota em ištnugoi nikonz…
|
-
Meid,vepsläižid, ei ole lujas äi.
-
Nu, a ku ei teda keda-se, ka konz-ni kuli kenelpäi-se hänen nimen vai familijan.
-
Ken pohjoižvepsläižišpäi ei teda aktivišt našt, Randaine-ansambl’an ühtnikad, L’udmila Aleksejevad, kudamb openzi vepsän kel’he ei üht sugupol’ved.
-
Ved’ siloi ei olend ni televizoroid, ni internetad.
-
No nece uništuz völ ei tulend eloho.
-
– Minei ei olend jüged tulda elämaha lidnaha.
-
No openduz mäni pigai, olin jo mehel, a opendajan radod ei olend siloi, sikš putuin toižele radole, mitte ei olend sidotud sadud professijaha.
-
Školas vepsäks pagišta ei sand.
-
Sil aigal ei olend lujas äi vepsänkeližid materialoid opendusen täht.
-
– Minei ei olend jüged, sikš ku openzin niid ühtes openikoidenke.
-
No meletan, kenen-se täht nece ei ole kebn azj.
-
Vasilii Aleksejevič ei teda vepsän kel’t, no lujas navedib kundelta, kut vepsäks pajatab hänen ak.
|
| 775 |
Младописьменный вепсский
|
публицистические тексты |
|
Natalja Anhimova.
Hüvä elon da radon ozutez
|
-
Jussi tezi ei vaiše hüvin suomalaiž-ugrilašt, suomen da vepsän kelid, fol’klorad da vepsän rahvahan istorijad, no melevašti starinoiči da kirjuti sen polhe.
-
Ei üht kerdad vepsän mal školas mäniba konkursad, sen aigan keratihe rahvahaližid ozoitesid da toižid fol’kloran ozutesid.
-
Kirj ”Vepsän opas” läksi vodel 1945 i nikonz sidä ei kävutanugoi openduses.
-
Jäl’ghe voinad Jussi Rainio ičeze akanke Ninanke ei üht kerdad oliba vepsän mal Šoutjärves.
-
Vaiše pidab sanuda, miše mugoine aig ei tulend voinan jäl’ghe teravas.
-
Oli toine-ki aig, konz ei sand tulda.
-
Ei kaikutte voib kerata fol’klorad, el’geta sidä.
-
Ei kaikutte voib tehta muzejad.
-
Hän i Nina ei voinugoi el’geta niid.
|
| 776 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Voinal polttud lapsteaig(pala novellaspäi pohjoižvepsän paginal)
|
-
Minä kävelin školha 15 kilometrad kodišpei posadaha Rubež, kus miid ei amu vel vasttihe ii lujas hivin.
-
No ei kaikušti mänob muga, kut sina tahtįid.
|
| 777 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Oleg Mošnikov.
Külän holitai
|
-
Eskai konz läksi pensijale, hän ičeze radonmahtod ei unohtand.
-
Lämoihe ei ličnus.
-
Tezi, miše vedeta da sambutajiden sobištota ei voi abutada nimil.
-
Hän nikut ei voind mända siriči, konz nägi, miše mi-se ei ole muga, kut tarbiž olda.
-
Nägištab, miše požarveziuit om tühj vai elektropachal ei ole znamad, mitte varutaiži varus, ka sid’-žo jokseb kodvijannoks Ogorelkinannoks: ”Igor’ Ivanovič, tedad-ik, mi tegese küläs, ei ole nimittušt järgendust?
-
Muga hän om tartuteldud Ogorelkinaha, miše se ei teda kuna hänespäi lähtta.
-
A nimidä ei voi tehta.
-
Ei tegend nikelle vällendust.
-
Toižel päiväl nužnikan ižand vajehti polttud laudoid uzihe, a uden katusen päle pani rusttan kukoin, miše toine lämoikukoi enamb ei tulnuiži...
-
Mihailovičale völ ei tulend kaita lämoišpäi kodiživatoid.
-
Melekaz oli koza – se vedi ičeze kogon verhile linmaile i ičeleze ei pästand – kaiči sidä.
-
Voib olda Ogorelkin-ki el’gendaškandeb, miše ei voi olda üks’kaikuižen külän problemoihe, voib olda požaroid-ki vähemba linneb.
|
| 778 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Oleg Mošnikov.
Starin
|
-
Oli nece vai ei olend, voib olda Carin aigan, a voib olda Sovetskijan aigan augotišes, ei minei sudida...
-
Susedküläs homaitihe: aniku ei ole üht veneht?
-
Jestafei da Matvei ei pördnugoiš järvelpäi.
-
Täs ei ole süvä, metrad koume – ei enamba...”
-
A sihesai pidab katta pä ruzul, miše mad ei nägiži...
-
Pangat uks’ saubaha, miše ni üht pilušt ei oliži tullein täht!”...
-
Kuli, da vaiše nimidä ei voind sanuda, kädel kubaita.
-
Tedo ei voind abutada, a vepsläižed – tedajad ristitud – völ hristianstvan edes neciš azjoiš teziba i toine toižele andoiba nenid noidtedoid.
-
Ei üht mest sil svetalpäi pördutadihe!..
-
I nikut ühtes ei sa sidoda tozistarinad i kuviteldud starinad.
|
| 779 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Oleg Mošnikov.
Kolumba
|
-
Nimihe ei voi rindatada vaiše nittud heinän hajud.
-
Nügüd’ ei ole heinäntegod i ei ole sidä čomad hajud, todesižen kezan hajud – laps’aigan hajud...
-
Vaiše ei teda uziden susedoiden nimid.
-
Ei tahtoigoi nimidä teta.
-
Nece nügüd’, nügüdläižen demokratijan aigan, hot’ toine igä elä, a kapitalizman hüväd elod ei linne.
-
Ku nügüd’ kelle-ni meiden külä oliži tarbiž, ka i kaks’ laudsauvotust ei jäiži.
-
Ühten-se parden kaikutte voib abutada leta, nimi ei linne mehele.
-
Nece oli edel Suomen voinad, konz Sem’on läksi armijaha, a siloi služb jatkui ei üht vot, kut nügüd’.
-
Hänen elos völ ei olend nimidä paremba, mi voiži olda, mi S’oman sil’mäd.
-
Kaks’ kerdad ladi pageta, no nimidä ei lähtend necišpäi.
-
Oli paha se, miše jäl’ghe kaiked necidä NKVD-radnikad ei usknugoi hänele.
-
Ectihe sidä, midä ei voinuiži olda.
-
Ei voi uskta, miše ninga hätken varasti, a ved’ oli nähnu S’omad vaiše ühten kerdan.
-
Niken ei uskond.
-
Hän ei uskond, miše Sem’onan riktihe.
-
Voib olda ei käskkoi hänele kirjutada.
-
Kon’ušn’al kaiken oli puhtaz, ei voi nimidä sanuda.
-
Nastoi ei voind uskta, miše Sem’on om eläb!
-
Nastoi kerazihe kirjutada kirjeižen Bakuhu, a adresad-se ei ole.
-
Kus hän vaiše ei olend radnu.
-
Hüvä mecnik da kalanik – nikonz ei tule tühjin käzin...
-
No ei olend elokahan.
-
Oli muga-ki, miše pertiš den’goid ei ole, a lapsile kaiken midä-ni magukast tob.
-
Semendkus praznikan aigan, konz völ Nastoi oli lähtnu sündutandkodihe, Sem’on päti joda bragad, a kodiš nimidä ei olend.
-
Aigad ei ole meletada, söba mužikad kaiken kanan, nimidä ei jä.
-
Ei tahtoinugoi jo enamba söda da joda.
-
”Spasib, Kolumba, adivoičetuses, mö lähtem ika akad zavodiba ecta meid, ei ole aigad ištta”.
-
Hänele pähä tuli hüvä idei – ligotada senid muga, miše radoid ei olnuiži äi.
-
Naku mitte Kolumba oli, kaikutte koir händast tezi – amerikalaine, avant’urist, tegopä, midä vaiše ei mahtand tehta, kaik läksi hänen käzišpäi, kahten voinan znamasine heng da ižand pertiš!
-
Heinäd nügüd’ om, ei pida ecta, kut ende, kacu, kut kolhozan pöudod heinduba.
-
Naku mecannoks ei mängoi, sigä om äi parmoid, ned lujas pureba.
-
A südäimel ei olend kovettunu.
|
| 780 |
Младописьменный вепсский
|
художественные тексты |
|
Raisa Lardot.
Kargaidajad lindudHronika-kirjutez
|
-
Minä muga lujas läžun, eskai päd en voi kändauta, a tarbiž völ kacta, miše vedehižed ei tulnuižigoi rindale.
-
Lekarid ei käregandenugoi, hö el’genziba kaiken.
-
A jose mamoi ei tule otmaha mindai?
-
Väged minai oli vaiše sen täht, miše pidädas jaugoil, ei langeta.
-
Päliči kuverdas-se päiväs minä jo rohtin kaceltas ümbri i nägištin, miše homendesel toižed lapsed valičiba ičelaze sobad – ei amu silitadud, veresen hajunke.
-
Lopuile jäi jo kohetud štanoid i paidoid, kelle ka ei ičeze kazvodme-ki.
-
– Ei, ei, tatale ei tarbiž tulda tänna, – šuhaižiba minun kuivad huled.
-
Vaiše mamoi ei tedand – min täht...
-
Konz uks ’oli avaitud, ka kodikived, miččed seižuiba seinäd vast, näguiba ei mugomad opakod-ki.
-
Vaiše nügüd’, konz sinä kükištitoi aitannoks peitošti, ka kived ei olgoi kived, a om hambhikaz su.
-
Vaiše ei tarbiž sanuda nikelle necen polhe, eskai parahimile sebranikoile-ki.
-
Necil tahkal mamoi tahksi kaiken veičid i vitakehid, i hän kaiken kel’di meid, ei käskend tulda rindale-ki necen kivennoks, ei käskend kosketada hijotud raudkaluid.
-
Vaiše minun nagrand ei olend mugoine kuti toižil lapsil.
-
Kuti minä tahtoin nagrda heiden kartte, vaiše mikš ei olend muga?
-
Minä tahtoin mända heidenke, ei jäda haškule-ki.
-
Vaiše tatad ei olend kodiš.
-
Sil aigal baboid ei olend kodiš.
-
Hänele pidi lebahtada, vaiše mamoi emagoičihe i radoi kut i kaiken, kuti nimidä ei olend-ki.
-
Ved’ laps’ ei ole ezmäine.
-
Möhemba, konz Maikad voi jo sötta ei vaiše maidol, mamoi pehmiti sus leibäd i muga tungli nenid pehmdoid leibturuid noremban lapsen hambhitomaha suhu.
-
Vaiše muga rigehti, ka konz opendai tuli meiden pert’he, babad ei olend kodiš.
-
Mamoi mugažo kacui kaiken opendajaha, enamba hänen käzihe – jose ei tond nimittušt lahjad?
-
Opendai ei voind tirpta i kosketi necen käzipaikan, eskai pästi läbi sormid.
-
Völ opendai kaiken pagiži, miše hänen kodimal ei mahtkoi ombelta ningomid čomid käzipaikoid, miččed oma täs – päivnouzmpoleližes Karjalas.
-
Vaise nügüd’ mamoi eskai ei tartund paginaha, vaiše adivoičeti pal’hal čajul samvaraspäi.
-
Kaikid enambal minä varaižin olda ei mugoman, kut toižed.
-
Tedan, olnuiži paremb peittäs aidan taga i ei ozutadas verhile mužikoile.
-
Ka i heimod, i susedad fototegendan aigan mugažo oliba ei mugoižed, kut kaiken.
-
Muštan, kerdan professor ei ehtind tehta päiväs radiokirjutest.
-
Hänehesai saduiden polhe meiden röunas niken ei kulend-ki.
-
Vaiše nece naine kaikile nevoi – miččid erazvuiččid kazvandoid voib pidäda, ei vaiše kartohkoid i lukuid kazvatada.
-
Baboi iče ei ištutand, vaiše valeli i kacui ogurcvezoid.
-
Naižed kaikhe än’he räpätiba nügüdlaižes hubas elos – tuldas-ik mugomad päiväd, konz voiškandeb külläks söda – ka, nacein, ei linne mugošt aigad.
-
I necil-ki päiväl baboi pördihe, kut pagištas, konz völ ei olend möhä eht.
-
Minä harvoin kacuin-ki Vas’kan päle, kuti händast ei olend-ki.
-
Nece hänele ei olend kebn tehta.
-
Vaiše rigehtides hän ei kacuhtand-ki minun päle.
-
sil päiväl ei lämbitadud kül’betid.
-
Ka, Vas’ka venui magaduzsijal, a pertiš nikeda ei olend sil časul.
-
Konz Vas’ka kucui mindai ičezennoks, minä en rohtind vastustada, hot’ jaugad-ki ei tahtoinugoi astta.
-
Minei ei tulend pähä-ki, miše voin pageta pertedesehe.
-
Niken ei ištund – seižuiba ümbri mindai kuti ümbri mittušt-se läžujad, vai kadonut.
|
